KARON GRILLI Aminohappokoostumukseltaan mainiota proteiinia vailla minkäänmoista kytkentää maatalouteen. Sen kun vain viskataan pönttöön yksisoluista mikrobia sopivassa liuoksessa ja valmistetaan siitä vedyn ja hiilidioksidin avulla fermentoimalla jauhetta, joka kelpaa monen erilaisen ruuan ainesosaksi.
Sen lisäksi, että maataloudettoman proteiininvalmistuksen ansiosta ei tarvita viljely- saati laidunmaata, raaka-aineeksi vaadittava hiilidioksidi napataan ilmasta – siis poistetaan ilmasta kasvihuonekaasua ja siten ikään kuin prosessin sivutuotteena ratkaistaan pieneltä osalta ilmastonmuutosta!
Solar Foodsin liiketoiminta kuulostaa siltä kuin tieteiskirjailija Risto Isomäki olisi päästänyt luovan mielikuvituksensa valloilleen.
Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautuneen Solar Foodsin sciencefictionmäisyyden viimeistelevät prosessin alkupään vetytalouskytkentä ja se, että Solar Foods on saanut menestystä NASA:n avaruusruokakilpailussa – Solein tähtää muille planeetoille!
Sinne on kuitenkin vielä pitkä matka. Vielä pidempi matka voi olla positiivisiin rahavirtoihin.
Eläinperäisiä korvaavien proteiinien markkina vastatuulessa
Mitenkään helppoon paikkaan Solar Foodsin First North -listautuminen ei ajoitu. Eläinperäisiä tuotteita korvaavat kasviproteiinivalmisteet olivat 2020-luvun taitteessa kova juttu niin kuluttajien kielillä kuin sijoittajien mielissä.
Sittemmin Suomessa Raision Verso Foodin myynti on laskenut ja Paulig irtautunut suurten toiveiden nyhtökaurasta isoilla tappioilla. Maailmalla lihankorvikefirman Beyond Meatin ja ruotsalaisen kauramaitoyhtiön Oatlyn osakekurssit ovat romahtaneet.
Oatlyn osakkeesta maksettiin parhaimmillaan yli 28 dollaria, kun kurssi liikkuu nykyisin alle taalassa. Beyond Meat tavoitteli vuoden 2020 lopulla kahdensadan dollarin noteerausta, mutta nyt osaketta saa kuudella taalalla.
Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka, suliko teiltä markkina alta ennen kuin edes olette saaneet tuotteellenne myyntilupia?
”Voi olla, että ne eivät vain olleet tarpeeksi hyviä tuotteita. Jos uuden sukupolven tuotteet leikkaavat läpi, olemme tyytyväisiä, koska ne ovat meidän asiakkaitamme”, Vainikka vastaa Karon Grillissä.
Sopivan kolosen etsintä
Globaalin ravitsemuksen kysymykset eivät tietenkään ole viime vuosien länsimaisten kuluttajien mieltymysten ailahteluista muuttuneet mihinkään.
Vaikuttaa selvältä, että jos maailman väkiluku kasvaa kohti kymmentä miljardia ja samaan aikaan proteiinin osuus kulutetuista kaloreista kasvaa, muiden kuin eläinperäisten proteiinien osuuden proteiinien kulutuksesta on kasvettava selvästi. Muuten maapallon rajat tulevat ihan konkreettisesti vastaan.
Kasviproteiineista Solar Foodsin Solein poikkeaa valmistustapansa ansiosta. Käymissammiot siirtyvät sellaisiinkin olosuhteisiin, joissa maa ei sovellu viljelyyn tai auringon valoa ei ole saatavilla.
Solar Foodsin käyttämä vetyyn ja hiilidioksidiin perustuva biomassafermentointi ei suinkaan ole ainut solumaatalouden muoto. Kilpailu asiakkaina olevien elintarvikeyhtiöiden ja niiden asiakkaiden eli kuluttajien mieltymyksistä on kovaa.
Kun yhtiön, niin kuin Solar Foodsin, tulovirrat ovat kaukana tulevaisuudessa ja tie tulevaisuuteen hämärän peitossa, yhtiöt ja sijoittajat hahmottelevat usein mahdollisen kokonaismarkkinan suuruutta. Jos Solar Foodsin mahdollisen kokonaismarkkinan määrittelee vaikkapa proteiiniraaka-ainemarkkinan mukaan, se on giganttinen.
Hinnoittelunsa vuoksi Solein tuskin kuitenkaan kilpailee edullisten kasviproteiinien kanssa. Premium-tuotteesta halutaan preemiohintaa, ja tarjolla on silloin kapea sektori, niche-markkina.
Vantaalta maailmalle maisteltavaksi
Solar Foodsille valmistui keväällä Vantaalle koetehdas, jota se kutsuu nimellä Factory 01. Neljänkymmenen miljoonan euron tuotantolaitos ei pystyne kannattavaan teolliseen tuotantoon, eikä se ole tarkoituskaan. Factory 01:llä Solar Foods testaa ja kehittää tuotantoprossiaan ja valmistaa Solein-proteiinia yhteistyökumppaneilleen testikäyttöön.
Suomessa Solein-tuotteita ei nähdä kauppojen hyllyillä eikä ravintoloiden ruokalistoilla vielä aikapäiviin, sillä Solar Foodsin hakema uuselintarvikelupa pyöriin Euroopan unionin myllyissä. Sen sijaan Yhdysvalloista yhtiö sai juuri First North -listautumisensa kynnyksellä – ajoitus tuskin oli sattumaa – sellaisen paperin, jolla kaupallinen toiminta onnistuu.
Yhtiön tavoitteena on saada elintarvikeyhtiöt innostumaan Soleinista niin paljon, että ne ovat valmiita tekemään sitovia ostosopimuksia suurille määrille. Kun ne ovat plakkarissa, Solar Foods pystyy keräämään rahaa teollisen mittakaavan Factory 02:n rakentamiseksi.
Factory 02 kaupalliseen tuotantoon 2030?
Yhtiöesitteessään Solar Foods hahmottelee, että Factory 02 olisi kaupallisessa tuotannossa vuonna 2030, mikä edellyttäisi rakentamisen aloittamista vuonna 2028. Päätös Factory 02:n rakentamisesta tehdään yhtiön arvion mukaan viimeistään vuonna 2026.
Factory 02 pystyisi Solar Foodsin arvion mukaan tuottamaan 50–100-kertaisesti Soleinia Factory 01:een verrattuna. Kun Vantaan laitoksen suunniteltu kapasiteetti on 160 tonnia Soleinia vuodessa, tästä päästään 8–16 miljoonaan kilogramman vuosituotantohaarukkaan.
Toisaalla yhtiö arvelee, että Factory 02:n liikevaihto olisi 80–200 miljoonaa euroa vuodessa. Arviohaarukoiden keskiarvoilla laskettuna yhdestä kilogrammasta Soleinia yhtiö kaavailee saavansa asiakkailtaan alun toistakymmentä euroa.
Solar Foods uskoo, että Factory 02:ssa se pystyisi tuottamaan Soleinia niin tehokkaasti, että tuotantokustannus olisi kolmen euron luokkaa kilogrammalta. Silloin tuotantokustannus alittaisi Solar Foodsin arvion mukaan merkittävästi soija- ja herneisolaatin hinnan. Kolmen euron kilohintaan pääseminen vaatii vielä prosessin tehostamista selvästi.
Arviot ovat tietenkin vain suuntaa-antavia, mutta niistä käy ilmi Solar Foodsin kaupallinen idea: tuotetaan proteiinia soijan hinnalla ja myydään sitä lihan hinnalla.
Kassavirrat kaukana
Jos Solar Foods päättää perustaa Factory 02:n – mikä tietenkin on osakkeenomistajan kannalta toivottavaa, sillä muu tarkoittaisi luultavasti sitä, että Solein ei ole maistunut markkinoille –, yhtiön rahavirrat ovat pitkään pakkasella. Positiivista kassavirtaa voisi tulla ehkä vuonna 2030, jos Factory 02 on silloin jo melko hyvässä vauhdissa ja kate kaavailujen mukainen.
Tosin jos niin on, ihannetapauksessa Solar Foods on jo täyttä vauhtia investoimassa seuraaviin tehtaisiin.
Osinkoja Solar Foodsista tuskin siis kannattaa laskea saavansa seuraavien vuosien aikana, vaikka kaikki menisi suunnitellusti tai jopa odotettua paremmin.
Osan investoinneistaan Solar Foods pystynee rahoittamaan julkisilla tuilla, mutta osakkeenomistajienkin rahaa tarvitaan. Pelkästään Factory 02:n investointikustannus on joitakin satoja miljoonia euroja.
Tietenkin yksi mahdollisuus on se, että jokin asiakasyhtiö tekee sijoituksen Solar Foodsiin ja hankkii omistuksen kautta läänitystä Solar Foodsin tuotantoon. Näin on menetellyt yhtiön suurin omistaja Fazer, jolla on optio Solein-tuotantoon.
Jään tarkkailemaan
Solar Foodsin osaketta on mahdoton arvioida perinteisten arvostuskertoimien avulla. Ei ole tietoa, pystyykö yhtiö koskaan tekemään voittoa.
Seuraavien kuukausien aikana Solar Foodsin osaketta keinuttelevatkin luultavasti tiedot Solein-proteiinia kokeilemaan ryhtyvistä yhteistyökumppaneista ja niiden tekemien testituotteiden menestyksestä. Voisi kuvitella, että yhtiö on heittänyt maailmalla positiivisten uutisten siemeniä.
Listautumisen ympärillä oleva hype on omiaan tuomaan osakkeelle kysyntäpiikin. Toisaalta osa Solar Foodsin osakkeita Springvestin järjestämissä osakeanneissa 8,50 eurolla merkinneistä voi haluta myydä omistuksiaan nyt, kun se onnistuu pörssin kautta helposti.
Tuskin ryntään ensimmäisten joukossa ostamaan Solar Foodsin osaketta. Tätä kirjoittaessani en edes tiedä, millä hinnalla pörssikauppa on alkanut.
Factory 02:n investointipäätökseen johtava ostositoumussopimus on viimeistään sellainen Solar Foodsin megauutinen, joka vaikuttaa yhtiön tulevaisuuteen. Sitä saatetaan kuitenkin joutua odottamaan pari vuotta.
Marinadissa Juha Variksen pahin sijoitusmoka
Grillin Marinadi-osiossa S-pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mikä on ollut hänen sijoittajanuransa pahin sijoitusmoka.
”Kyllä ne ovat vuosien 2020–2022 listautumisannit”, Varis sanoo ja luettelee yhtiöitä: Spinnova, Nanoform, Nightingale Health, Betolar…
”Yhtiöt olivat isoja lupauksia”, Varis sanoo. ”Mutta toteuma on ollut toisenlainen.”
Oppi on selvä: Pelkkä hyvä stoori ei riitä, ei vaikka yhtiö olisi mainittu julkaisuissa ja saanut kansainvälisiä palkintoja.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Raisiota.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Solar Foodsin kanssa. Solar Foods maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin. Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvä Marinadi-osio on tehty yhteistyössä S-pankin kanssa.
