KARON PÖRSSI Kun runoilija Jenni Haukio pukeutui kaksi ja puoli vuotta sitten itsenäisyyspäivän juhliin Ioncell-materiaalista valmistettuun pukuun, tietoisuus sellupohjaisten kuitujen mahdollisuuksista vaateteollisuudessa lävisti Suomen kansan.
Se, mikä vielä silloin kuulosti sci-filtä, alkaa muuttua todellisuudeksi. Puupalttoo on saamassa uuden merkityksen.
Puuvilla-T-paidan valmistaminen vaatii valtavat määrät vettä. Öljypohjaiset keinokuidut istuvat huonosti fossiilisista poltto- ja raaka-aineista eroon pyristelevään maailmaan.
Ympäristöystävällinen ja ympäristöystävälliseksi mielletty käyttöominaisuuksiltaan laadukas kangas on melkoinen myyntivaltti, kun vaatebrändit kilpailevat kuluttajien suosiosta.
Kangaspakan kalliimpi hinta ei tunnu missään, sillä edelläkävijäksi profiloituva vaatevalmistaja saa rahan takaisin moninkertaisesti T-paidan tai hupparin ulosmyyntihinnassa.
Tässä on pelikenttä, jolle First North -markkinapaikalle listautuva ja sataa miljoonaa euroa investointirahaa hakeva Spinnova on astumassa.
Toisesta kulmasta katsottuna pelikentälle on paljon tunkua, mikä tarkoittaa kilpailua, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että katteet tapaavat painua. Eikä ottelun alkuvihellystä ole vielä vislattu, joten menestymisen mahdollisuuksia joutuu arviomaan pelkän alkuverryttelyn perusteella.
Kolmannesta kulmasta katsottuna pelikenttä on osa 200 miljardin euron vuosiliikevaihtoa pyörittävää stadionkompleksia. Sen suuruiseksi on arvioitu tekstiilikuitujen maailmanmarkkina. Jos edistyksellisten kuitujen pelikenttä onnistuisi valloittamaan viisi prosenttia stadionkompleksista, sen koko olisi kymmenen miljardia euroa vuodessa. Tosin koko 200 miljardin markkinaa Spinnova ei edes pidä kohdemarkkinanaan vaan noin puolta siitä.
Miljardit helisevät herkästi Powerpoint-kalvoilla, mutta käytännössä niiden saaminen on hankalaa. Ensinnä uusien brändikuitujen pitäisi saada valloitettua jonkinmoinen osa tekstiilimarkkinoista. Toiseksi Spinnovan pitäisi saada asema yhdestä merkittävistä uusista kuiduista. Erikoismarkkina voi jäädä varsin pieneksi, vaikka kasvuluvut kovia olisivatkin ja tuoteuutuudet keräisivät positiivista huomiota.
Teknologia- eikä kuituyhtiö
Selluloosapohjaisista tekstiilikuiduista ei ole varsinaisesti puutetta. Suomen tekstiili & muoti ry listaa nettisivuillaan kuusi suomalaista valmistajaa tai hanketta. Apajilla kärkkyvät myös esimerkiksi Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring ja Fortum.
Spinnovan ratkaisu poikkeaa muista myös kansainvälisesti siinä, että Spinnova valmistaa kuitua selluloosasta nimensä mukaisesti kehräämällä, eli mekaanisesti ja siten ilman haitallisia kemikaaleja. Muut sellupohjaiset kilpailijat käyttävät kemikaaleja, ja toisaalta muut mekaanista prosessia käyttävät kilpailijat pohjautuvat synteettisiin raaka-aineisiin.
Kuinka suuri tämä etu on vaatevalmistajien tai heidän loppuasiakkaidensa silmissä, siis kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan ekolisää ekohyvästä? Sitä on mahdoton arvioida. Sen sijaan maallikon silmin etua tuntuisi olevan siinä, että Spinnovan menetelmällä lähtöraaka-aine voi olla selluloosan ohella vaikka olkea tai lumppua.
Toinen Spinnovaa leimaava seikka on se, että yhtiö ei miellä itseään ensisijaisesti kuituvalmistajaksi vaan teknologiavalmistajaksi.
Spinnova myy teknologiaa kuituvalmistajille. Sellupohjaisissa kuiduissa sen kumppani on brasilialainen selluyhtiö Suzano, joka on myös Spinnovan suurin osakkeenomistaja. Nahkajätteeseen pohjautuvien materiaalien markkinoita Spinnova tavoittelee yksinoikeusyhteisyrityksellään tanskalaisen kenkävalmistajan Eccon sisaryhtiön KT Tradingin kanssa.
Sen jälkeen kun yhteisyritys on tuottanut kuitua, Spinnova saattaa taas astua peliin. Se voi valmistaa kuidusta lankaa ja kutoa siitä kangasta ja myydä niitä eteenpäin vaikkapa vaatetusteollisuudelle. Spinnova-kankaita se aikoo myydä premium- ja luksusbrändeille. Halpabrändeille kuten H&M:lle menee Spinnovan suunnitelmien mukaan kuitua suoraan yhteisyritykseltä.
Ovet ja ikkunat auki mahdollisuuksille
Spinnova on yhä varhaisessa vaiheessa oleva yhtiö. Se on perustettu vuoden 2014 lopulla ja aloittanut yhteistyön Suzanon kanssa vuonna 2017. Tähän asti Spinnova on kokeillut ja kehittänyt, ja nyt se hakee osakemarkkinoilta rahaa kaupalliseen tuotantoon sopivan tehtaan pystyttämiseen Jyväskylään. Siihen kuluu valtaosa osakeannilla kerättävistä 93 miljoonan euron nettovaroista. Loput rahat käytetään t&k-hankkeisiin.
Spinnova visioi yhtiöesitteessään erilaisia mahdollisuuksia tienata tulosta. Erilaisia hyviä aikomuksia on olla, sillä koskaan ei tiedä, mikä koukku alkaa vetää. Vaikka nykyinen liiketoimintasuunnitelma vaikuttaa hyvältä, vasta käytäntö osoittaa, missä määrin se toteutuu.
Spinnova saa rahaa kuitua tuottaville yrityksille myymästään teknologiasta. Suzanon kanssa yhdessä omistetulta yhtiöltä Spinnova saa rahaa teknologiaprojektien ja huoltopalveluiden lisäksi juoksevasta kuuden prosentin kassavirtaperusteisesta teknologiamaksusta. Teknologiamaksu perustuu siis toiminnan volyymiin, ei kannattavuuteen.
Nahkajätepohjaisten kuitujen osalta tällaista kassavirtaperusteista teknologiamaksua ei ole, vaan kaikki perustuu projektimyyntiin. Miksi Spinnova on joutunut tyytymään tällaiseen sopimukseen? Ehkä yhtiö on ajatellut, että nahkajätteeseen pohjautuva bisnes on vain kiva lisä?
Teknologiamyynnin lisäksi Spinnova saa tietenkin rahaa yhdessä kumppanin kanssa omistetun kuituvalmistajan tuloksesta. Jos taas Spinnova valmistaa kangasta ja myy sitä korkeamman hintaluokan vaatevalmistajille, Spinnova kääräisee myyntivoitot omaan taskuunsa.
Onko Spinnovassa menestyjäksi?
Viime vuonna Spinnova teki 250 000 euron liikevaihdolla 5,5 miljoonan euron liiketappion. Lukuja on sikäli aivan turha tuijottaa, että tuloslaskelman perusteella Spinnovan arvoa ei määritellä vielä muutamaan vuoteen. Olennaisempaa on sellupohjaisen yhteisyrityksen tuotantokapasiteetin kasvu.
Yhtä lailla kiinnostavaa on seurata sitä, miten kilpailijat edistyvät.
Kysyin Metsä Springin toimitusjohtajalta Niklas von Weymarnilta yhtiön Kuuraksi nimetystä kuituhankkeesta. Metsä Spring valmistaa Äänekoskella koetehtaassaan kuitua yhtiön kumppanille, japanilaiselle Ituchu-konglomeraatille. Von Weymarn arvioi, että tähän vaiheeseen tarvitaan vielä tämä ja ensi vuosi.
"Jos emme saa riittävän hyviä vastauksia, kaupallistamiseen ei valitettavasti ole edellytyksiä. Jos vastaavasti saamme hyviä vastauksia kaikkiin keskeisiin kysymyksiimme, on Metsä Groupilla edellytykset harkita kaupallistamista seuraavassa vaiheessa. Jos tällainen myönteinen päätös tehdään, kestää ensimmäisen kaupallisen tehtaan suunnittelu ja rakentaminen 2–3 vuotta", von Weymarn sanoo.
Kuuraan verrattuna Spinnovalla tuntuisi olevan etumatkaa. Spinnovaa ollaan vakavasti ajamassa kaupalliseen tuotantoon, mikä on Kuuran suhteen vielä epävarmaa. Toisen suomalaisen kilpailijan Ioncellin Twitter-tili on ollut äänessä viimeksi vuosi sitten.
Suzano ja Eccon sisaryhtiö ovat Spinnovalle ainakin paperilla mainioita partnereita. Ne tuovat uskottavuutta mutta eivät pelkästään sitä. Yhteisyritysrakenteen ansiosta niillä on taloudelliset kannustimet edistää Spinnova-kuidun menestystä.
Yhtiön menestystä kun ei sanele pelkästään tuote, vaan sen on saatava taakseen oikeat puolestapuhujat, avattava oikeat ovet ja tehtävä muita strategisesti viisaita ratkaisuja.
Spinnova on rakentunut kehräysteknologian ympärille ja sitä ajetaan kohti kaupallistamista yhdessä kumppaneiden kanssa. Kaikki päätökset tehdään tuon päämäärän saavuttamiseksi. Asenne on toinen kuin yliopiston suojissa kelluvalla tuoteaihiolla tai suuryhtiön t&k-hankkeella.
Vaikuttaisi siltä, että Spinnovalla on eväitä kuulua hengissä selviytyjien, ehkä jopa voittajien joukkoon.
Vaarana tietenkin on se, että jokin kilpailija kopioi Spinnovan teknologian ja pahimmassa tapauksessa kehittää sitä paremmaksi. Teknologiaetumatkaa Spinnovalla on, ja seuraavien vuosien aikana sen on hankittava itselleen brändi.
Spinnovan esittäytyessä toimittajille jossain puheenvuorossa taisi vilahtaa vertailukohtana Goretex. Suojakalvopäällysteitä valmistaa moni valmistaja, mutta goretex on vakiintunut tarkoittamaan niitä kaikkia. Goretexin takana oleva yksityisomistuksessa oleva Gore-yhtiö tekee reilun 3,1 miljardin euron liikevaihtoa. Goretex kuulostaa hyvältä esikuvalta mutta vastaavan aseman saaminen kovin, kovin vaikealta. Kuitenkin Spinnovan liikevaihdon melkeinpä pitäisi kivuta miljardiluokkaan, jos se aikoo tehdä kymmenen–kahdentoista vuoden kuluttua yli 200 miljoonan euron liikevoittoa.
Puolen miljardin väärti?
Spinnovalla on tällä hetkellä 36,1 miljoonaa osaketta ja lisäksi 3,6 miljoonaa optiota, joiden merkintähinta on selvästi listautumisannin hinnan alapuolella. Kun niiden päälle lyö listautumisannissa tarjottavat osakkeet, 13,1 miljoonaa kappaletta, päästään 52,8 miljoonaan osakkeeseen. Kun listautumisannin merkintähinta on 7,61 euroa, sillä laskettu markkina-arvo nousee 400 miljoonaan euroon.
Koska osakkeet pyritään hinnoittelemaan niin, että pörssissä osake saa lentävän lähdön, annin järjestäjät tuntuvat ajattelevan, että Spinnova on noin puolen miljardin euron arvoinen yhtiö.
Onhan se, tai vaikka 400 miljoonaa euroakin, kova raha yhtiöstä, joka kaavailee kaupallista tuotantoa ensi vuoden lopulle. Osakeannin jälkeen Spinnovalla on kuitenkin kassassa listautumisesta saadut rahat, nettona noin 93 miljoonaa euroa.
Rahoille on järkevää käyttöä ja tehdasinvestoinnin tuottoprosentin pitäisi olla korkea sikäli kun asiat menevät kohtuullisesti siihen suuntaan kuin Spinnova aikoo.
Toisesta kulmasta katsottuna annissa mukaan lähtevä sijoittaja joutuu tavallaan maksamaan neljä rahaa yhdestä rahasta. Markkina-arvosta vajaat 300 miljoonaa on suunnitelmia, sopimuksia, patentteja ja tuotekehityksen tuloksia.
Nykyisin Spinnovaa omistavat Suzanon lisäksi suomalaiset sijoitusyhtiöt, yksityissijoittajat ja spinnovalaiset. He eivät myy osakkeitaan, vaan kaikki kerättävä raha päätyy yhtiöille (ja osakeannin järjestäjille).
Impaktisijoittajan namupala
Yleisöannissa on tarjolla 657 000 osaketta eli viiden miljoonan euron edestä. Määrä ei ole suuren suuri. Esimerkiksi Netumin annissa yleisömerkitsijät saivat osakkeita 2,5 miljoonan euron edestä ja Merusin annissa 4,3 miljoonan euron arvosta.
Spinnova on markkina-arvoltaan, instituutioannin koon puolesta, oletettavasti markkinoinniltaan ja yhtiön kiinnostavuuden osalta aivan toista luokkaa. Kun viime anneista (Merusin ja Netumin lisäksi Toivo Group) on vielä saanut mukavat pikavoitot, yleisömerkintöjen määrä tuskin on ainakaan pienenemään päin. Siksi jakoon tulee niukkuutta, vaikka samaan aikaan käynnissä on myös kuluttajakauppayhtiönä helposti lähestyttävän Puuilon listautuminen.
Rohkeimmat yksityissijoittajat kokeillevatkin onneaan instituutioannissa, johon osallistumisen edellytys on vähintään 20 001 osakkeen (152 000 euroa) merkitseminen. Instituutioannista ankkurisijoittajat ovat merkinneet jo 58 miljoonan euron osakkeet, joten alustavilla osakemäärillä jäljellä on vielä 37 miljoonan euron edestä instituutio-Spinnovaa.
Instituutioantiinkin on odotettavissa ruuhkaa, sillä Spinnova on impaktisijoittajan namupala: osakeantiin osallistuva konkreettisesti edistää kehitystä, jolla pyritään saamaan aikaan ympäristöystävällisempiä vaatteita. Jälkimarkkinoilta impaktiyhtiöitä voi toki ostaa joka päivä, mutta silloin raha ei mene yhtiölle eikä se aiheuta positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan kuin ketjun kautta.
Niin: onhan Spinnova sellainen yhtiö, jota haluaa omistaa. Sen tarina on kunnossa ja niin hyvin kehrätty, että haluan uskoa sen todeksi.
Saatan kuitenkin jänistää ja kisata vain yleisöannin osakeniukkuudesta. Vaikka antiin on tulossa vakauttamissopimus, ei se täysin leikkaa kurssilaskun riskiä, kuten Nightingale Health on viimeksi osoittanut.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa mainituista yhtiöistä Fortumia, Netumia ja Toivo Groupia.
IMPAKTISIJOITTAMINEN tarkoittaa sijoittamista, jossa taloudellisen tuoton lisäksi tavoitellaan ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten eriarvoisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Impaktisijoittamista kutsutaan myös vaikuttavuussijoittamiseksi.
Faktalaatikko lisätty juttuun 14.6.2021.
