Suomalaiset säästävät. Viime vuosina ei ole ostettu asuntoja, autoja tai paljon mitään muutakaan isompaa.
Kaikki eivät kuitenkaan pysty säästämään. Työttömyyden lisääntyminen ja takavuosien kova elinkulujen nousu ovat vetäneet monen talouden tiukalle. Kuluttajaliiton kyselyssä peräti neljännes kuluttajista kertoo jumiutuneensa ahdinkoon, jossa kodin talous ei kestä yhtään menojen kasvua.
Kokonaisuudessaan kotitalouksien säästämisaste on silti ollut enimmäkseen plussalla jo vuosia. Säästämisasteen nousu kertoo, että kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on kasvanut enemmän kuin kulutusmenot.
Viimeksi säästämisaste lähti nousuun suunnilleen silloin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sota, maailmantilanteen epävarmuus sekä jatkuva muistuttelu Suomen talouden kurjuudesta ovat arvatenkin kannustaneet säästämään, samoin työttömyyden uhka.
Säästämisasteen kasvu näkyy pankeissa. ”Sen sijaan, että käytettäisiin rahaa palveluihin tai hankintoihin, säästetään puskuria pahan päivän varalle. Tilit kiinnostavat, mutta myös rahastosäästämisen suosio on kasvanut”, kertoo säästämisen ja sijoittamisen johtaja Thomas Lindholm Aktiasta.
Sama kehitys näkyy OP-ryhmässä. Talletusvarat ovat kasvaneet, mutta rahastosäästäminen on vielä kovemmassa vauhdissa.
”Viime vuonna meillä tehtiin 165 000 uutta säännöllisen rahastosäästämisen sopimusta, kun 2020-luvulla niitä on tehty keskimäärin noin 130 000 vuosittain”, sanoo OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen.
Kai Kalajaisen mukaan myös pitkän aikavälin sijoittaminen esim. osakkeisiin on lisääntynyt. Se kertoo, että säästöön jäävälle rahalle ei nähdä käyttöä lähitulevaisuudessa.
Hienoahan se on, että säästetään ja varaudutaan. Suomen talous kuitenkin kaipaisi kuluttajaa, joka uskoisi tulevaisuuteen ja uskaltaisi käyttää rahaa tarpeellisiin investointeihin tai palveluihin.
Finanssiala ry teetti joulukuussa kansalaiskyselyn siitä, miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut suunnitelmiin esim. asunnon tai kesämökin ostamisesta tai remontoinnista. Noin 23 prosenttia vastaajista ilmoitti luopuneensa suunnitelmistaan.
Kuluttajien luottamusindikaattori 2/2024–2/2025
Säästämisaste on noussut osin sen vuoksi, että kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt hyvin heikkona. Luottamusindikaattorin saldoluku helmikuussa oli -9, kun sen pitkän ajan keskiarvo on -2,6. Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus.
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus
Ulla Simola
