Suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä yhteisvaluutta euroon. Euroopan keskuspankin kireä korkopolitiikka sekä vuosien 2022 ja 2023 korkeat inflaatioluvut Suomessa eivät ole vähentäneet suomalaisten luottoa yhteisvaluuttaan.
Suomalaisista 61 prosenttia suhtautuu rahayksikön vaihtamiseen markasta euroon myönteisesti, selviää EVAn tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta. Kielteisesti valuutan vaihtamiseen suhtautuu vajaa viidennes – 18 prosenttia – vastaajista.
Suhtautuminen euroon on sidoksissa vahvasti vastaajan puoluekantaan. Myönteisimmin euroon suhtautuvat vihreiden (86 %), kokoomuksen (81 %), RKP:n (69 %), SDP:n (69 %), vasemmistoliiton (68 %) sekä keskustan (67 %) äänestäjät.
Epäileväisemmällä kannalla eurojäsenyyden suhteen ovat perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannattajat, mutta näiden puolueiden kannattajissakaan kielteinen suhtautuminen ei kerää enemmistöä. Lähimmäksi pääsevät perussuomalaisten äänestäjät, joista 46 prosenttia suhtautuu eurojäsenyyteen kielteisesti, mutta toisaalta 31 prosenttia heistäkin suhtautuu yhteisvaluuttaan myönteisesti.
Suomalaisten myönteinen suhtautuminen eurovaluuttaan on kasvanut trendinomaisesti 2000-luvun alun pessimistisemmästä kaudesta 2020-luvulle tultaessa.
Vielä 2000-luvun alussa euron kannatus vaihteli tyypillisesti 40 prosentin molemmin puolin. Viime vuosina eurojäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien osuus on vakiintunut noin 60 prosentin tuntumaan.
EVA selvitti myös suomalaisten suhtautumista Euroopan keskuspankin itsenäisyyteen. Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) on sitä mieltä, että poliitikkojen on syytä pysyä loitolla keskuspankin päätöksenteosta. Kahdeksan prosenttia oli eri mieltä tästä väittämästä.
”Myönteinen suhtautuminen eurojäsenyyteen on tiiviisti kytköksissä siihen, miten vastaaja suhtautuu EU-jäsenyyteen. Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan keväällä 2022 on EU-myönteisyyden mukana myös eurojäsenyyden kannatus kasvanut”, toimituspäällikkö Sami Metelinen sanoo tiedotteessa.
Metelisen mukaan tämä kielii todennäköisesti siitä, että kansalaiset kokevat valuutan osana turvallisuusratkaisua. ”Viime kädessä Euroopan keskuspankki on myös kaikkien euromaiden yhteinen hätärahoittaja.”
Minna Petäinen
Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot on kerätty maaliskuussa 2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä.
