Helsingin pörssistä löytyy suppea, mutta monipuolinen kattaus terveysalan yhtiöitä. Tarjolla on sekä tasaista tulovirtaa tahkoavia että kovalla riskillä läpimurtoa hakevia yhtiöitä.
Helsingin pörssissä on terveysalan yhtiöitä vähän vaikkapa Tukholmaan verrattuna, mutta kattaus on monipuolinen.
Pörssin päälistalta löytyvät lääkeyhtiö Orion ja lääketukku Oriola. Terveyspalveluyhtiöistä mukana ovat Pihlajalinna ja Terveystalo. Terveysteknologiaa edustavat silmänpaineen mittauslaitteita valmistava Revenio, silmänpohjakameroihin erikoistunut Optomed ja biotekniikkayhtiö Biohit.
Lisäksi First North -kauppapaikalta löytyy kourallinen lääkeaineita ja terveysteknologiaa kehittäviä yhtiöitä.
"Orion ja terveyspalveluyhtiöt edustavat kypsempiä alan yhtiöitä, jotka ovat yleensä varsin kannattavia ja luovat rahavirtaa vuodesta toiseen. Toisessa päässä taas ovat yhtiöt, jotka pyrkivät kehittämiensä innovaatioiden kaupallistamiseen ja tavoittelevat tyypillisesti kovaa kasvua korkealla riskillä", analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Antti Siltanen tiivistää.
Vakaata tulosta vai kasvua kovalla riskillä?
Orion on esimerkki vakavaraisesta ja vuosittain vakaata tulosta tekevästä lääkeyhtiöstä, joka tarjoaa sijoittajalle tasaista osinkovirtaa. Liiketoiminta on defensiivistä, sillä lääkkeiden kysyntä säilyy suhteellisen tasaisena talouden suhdanteista riippumatta.
"Kypsemmän vaiheen yhtiöt kasvavat yleensä hitaammin verrattuna nopeaa kasvua hakeviin uudempiin terveysteknologiayhtiöihin. Käytännössä niiden pääsy kilpailluille markkinoille on kuitenkin usein hidasta ja vaikeaa. Läpimurto vaatii runsaasti etupainotteisia panostuksia tuotekehitykseen ja innovaation kaupallistamiseen", Siltanen toteaa.
MISSÄ AVAIN ORIONIN MENESTYKSEEN? "Nubeqa-lääkkeen tuloilla yhtiö pystyy investoimaan uusiin kehityshankkeisiin. Uusista kipu- ja syöpälääkkeistä voi tulla uusia menestystarinoita, mutta tie on pitkä ja haastava." Analyytikko Antti Siltanen Inderes
Inderesin seuraamiin yhtiöihin kuuluvat muun muassa Optomed ja lääkinnällisiä laitteita valmistava Bioretec.
"Molemmat yhtiöt ovat menestyksen kynnyksellä. Vielä ei voi kuitenkaan sanoa, miten niillä lopulta menee."
Tuotekehityksen tulokset ratkaisevat
Myös lääkealan vakiintuneet toimijat tarvitsevat säännöllisiä onnistumisia tuotekehityksessä, jotta niiden tulovirta on turvattu tulevaisuudessa. Orionille tällainen onnistuminen on ollut eturauhassyöpälääke Nubeqa, jonka maailmanlaajuisesta myynnistä ja markkinoinnista vastaa saksalainen lääkejätti Bayer.
"Orion saa Nubeqasta rojaltimaksuja ja kertaluonteisia etappimaksuja, jos lääkkeen menekki yltää tietylle tasolle. Tulovirta on korkeakatteista, sillä suomalaisyhtiölle ei myynnistä aiheudu juuri kuluja", finanssikonserni OP:n analyytikko Juho Saarinen sanoo.
Uuden lääkkeen kehittäminen vie helposti vuosikymmenen ja maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Eniten aikaa vievät koehenkilöillä tehtävät monivaiheiset kliiniset tutkimukset, joilla varmistetaan lääkkeen tehokkuus ja turvallisuus.
"Orion voisi kasvaa seuraavaan kokoluokkaan, jos se pystyy Nubeqasta saatavilla tuloilla investoimaan uusiin kehityshankkeisiin. Yhtiöllä on kipu- ja syöpälääkkeissä lupaavia uusia aihioita, joista voisi tulla uusia menestystarinoita", Inderesin Siltanen sanoo.
Toinen iso ponnistus on hyväksynnän saaneen lääkkeen vieminen globaaleille markkinoille. Siksi suomalaisyhtiöt pyrkivät tässä usein yhteistyöhön isomman kansainvälisen lääkeyhtiön kanssa.
MISSÄ AVAIN ORIONIN MENESTYKSEEN? "Nykyisistä lääkkeistä tulee tasaista tulovirtaa, mutta pitkän aikavälin kasvu vaatii Nubeqan kaltaisia onnistumisia. Yhtiö aikookin panostaa entistä vahvemmin lääkekehitykseen, jotta uusia menestyslääkkeitä syntyisi."
Analyytikko Juho Saarinen, OP
Terveyspalveluyhtiöt hyvässä vireessä
OP:n Saarinen huomauttaa, että Orionin tavoin myös Helsingin pörssin terveyspalveluyhtiöt ovat olleet tänä vuonna hyvässä vireessä. Takana ovat hankalat lähivuodet, joiden aikana Pihlajalinnan ja Terveystalon kannattavuutta söivät kohonneet henkilöstökulut ja muiden kiinteiden kulujen nousu inflaation vuoksi.
"Tänä vuonna kumpikin yhtiö on pystynyt parantamaan kannattavuuttaan merkittävästi.
Keskeisiä keinoja kannattavuuden parantamisessa ovat olleet oman toiminnan tehostaminen ja palvelujen hinnankorotukset", Saarinen kertoo.
Kahden yhtiön perusliiketoiminta on hyvin samanlaista. Erona on, että Terveystalo on keskittynyt enemmän työterveyteen ja kuluttajille tarjottaviin palveluihin. Pihlajalinnalla on ollut puolestaan suhteellisesti enemmän yhteistyösopimuksia julkisen terveydenhuollon kanssa.
Tämä on ollut Saarisen mukaan osasyy sille, että historiallisesti Terveystalon kannattavuus on ollut Pihlajalinnaa parempi.
"Pihlajalinna on muokannut ja lopettanut heikosti kannattavia laajoja ulkoistamissopimuksia. Nyt solmitaan enemmän yksilöllisiä sopimuksia, joissa yritys sitoutuu hoitamaan vaikkapa tiettyjä leikkauksia jollakin alueella."
Terveyspalveluille riittää kysyntää
Suomessa terveyspalveluyhtiöiden kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Yhteiskunnan pitkän aikavälin trendit ovat kuitenkin niiden puolella.
"Väestön ikääntyessä terveyspalvelujen kysyntä kasvaa. Terveystalo on arvioinut, että yli 65-vuotiaiden terveydenhuollon kustannukset ovat keskimäärin kolme kertaa suuremmat kuin alle 65-vuotiailla", Juho Saarinen huomauttaa.
Myös terveysvakuutusten kasvu lisää hänen mukaansa yksityisten palvelujen kysyntää. Vakuutusten suosio johtuu osittain julkisen sektorin hoitojonoista.
"Alan kasvua voi rajoittaa terveysalan ammattilaisten saatavuus. Kilpailu lääkäreistä, hoitajista ja teknologian osaajista on kovaa", Saarinen sanoo.
Hän huomauttaa, että yksityiseen terveysalaan vaikuttaa oleellisesti myös sääntelyn kehitys. Sen suuntaviivat määrittelevät poliittiset päätökset.
Matti Remes
Sopiiko voiton tavoittelu terveydenhuoltoon? Mikä on yksityisen terveydenhuollon rooli, kun suomalainen terveydenhuolto yritetään saada kuntoon? Vastaamassa Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja >>
