USA:n presidentin Donald Trumpin talouslinjaukset eivät toistaiseksi ole pahasti kolhineet talouden näkymiä Suomessa. Trumpin toimien arvellaan kuitenkin kiihdyttävän inflaatiota USA:ssa. Jos inflaatiota aletaan siellä suitsia korkoja nostamalla, mitä tapahtuu euroalueella? Suomen taloudelle ja kotitalouksille korkojen lasku olisi olennaista. Talous voisi elpyä, jos kotitaloudet rohkaistuisivat käyttämään rahaa.
Presidentti Donald Trump uhkaili jo ennen virkaanastujaispäiväänsä kovilla tuontitulleilla lähes kaikkia. ”Vihollisille”, kuten Kiinalle, on luvassa kovimmat tullit, mutta osansa saavat myös ”liittolaiset”, kuten EU.
Päätöksiä tulleista ei toistaiseksi ole.
Tulliuhkailut eivät tulleet yllätyksenä kenellekään, mutta tällä viikolla julkaistuissa talousennusteissa ne on totta kai noteerattu. Onhan Yhdysvallat noussut viime vuosina Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi.
Talousennusteiden viesti on aika yhtenäinen: tullit ovat tärkeä ja haitallinen asia, mutta hätäilyyn ei ole syytä.
Jos tulleja tulee eurooppalaisille tuotteille, myös suomalaiset vientiyritykset kärsivät. Lopputulemaan vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Esimerkiksi valuuttakurssien kehitys voi kompensoida osittain tullien vaikutusta. Yrityksillä on myös jossain määrin mahdollisuuksia väistellä tulleja järjestelemällä tuotantoaan.
Epävarmuus maailmalla syö Suomen eväitä
Tällä hetkellä tullisuunnitelmia isompana ongelmana pidetäänkin yleistä epävarmuutta, jota Trumpin arvaamattomuus synnyttää maailmantalouteen. Ei tiedetä, tuleeko tulleja. Jos tulee, mihin ja miten suuria?
Ja jos USA alkaa korottaa tullejaan, luvassa on vastatulleja muilta mailta, jolloin kansainvälisen kaupan esteet lisääntyvät.
Kaiken yllä häälyy riski laajenevista kauppasodista.
”Jos epävarmuus kauppapolitiikassa lisääntyy, investoinnit maailmalla vähenevät ja samalla heikkenee Suomen mahdollisuus viedä investointitavaroita – muuallekin kuin Yhdysvaltoihin”, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Epävarmuus näkyy jossain määrin Suomen talouden kasvuennusteissa, joita on yleisesti höyläilty viime syksyn jälkeen.
”Globaali poliittinen epävarmuus on jo noussut, ja se on pyritty huomioimaan ennusteessamme”, kertoo OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. OP laski Suomen vuoden 2025 kasvuennusteen 1,7 prosenttiin, kun vielä syksyllä odotettiin tälle vuodelle 2 prosentin kasvua.
Nordea puolestaan laski Suomen kasvuennusteensa 1,5 prosentista 1 prosenttiin tälle vuodelle.
Vähän ripeämpää kasvua on sitten ennustettu vuodelle 2026.
Kuluttajien synkistely yllätti ekonomistit
Ehkä kauppapolitiikan kuohuja enemmän talouskasvun odotuksia Suomessa on toistaiseksi ohentanut se, että suomalaiset kuluttajat ovat painaneet raskaalla jalalla jarrua.
Kuluttajien talousluottamus on aivan pohjamudissa. He eivät osta asuntoja tai juuri mitään muutakaan arvokasta, vaan panevat rahaa säästöön. Yksityinen kulutus on ykköstekijä Suomen talouskasvulle, ja viime vuonna uskottiin, että kulutuksen lisääntyminen alkaa vauhdittaa Suomen talouskasvua tänä vuonna. Nyt sitä joudutaan vielä odottamaan.
Kuluttajien pidättyvyys on yllättänyt ekonomistit. ”Inflaatio on hidastunut, kotitalouksien korkomenot pienentyneet ja reaalitulot nousussa, joten taloudessa olisi kulutusvaraa”, Juho Kostiainen sanoo.
Kallista on, vaikkei enää kallistuvaa
Toisaalta kuluttajienkaan ei ole helppo kovin nopeasti vaihtaa isommalle vaihteelle yleisen, paljon muutakin kuin taloutta koskevan epävarmuuden ilmapiirissä.
Sitä paitsi työttömyyden lisääntyminen kalvaa pohjaa luottamukselta.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen huomauttaa, että vaikka nyt on tapahtumassa paljon kuluttajien talouden kannalta myönteisiä muutoksia, kotitalouksien varovaisuudelle on perusteita.
”Palkansaajan ostovoima on edelleen kuopassa. Ruoka ei ole enää kallistunut lisää, mutta elintarvikkeiden hinnat ovat noin 20 prosenttia korkeammat kuin ennen muutaman vuoden takaista inflaatiopiikkiä.”
”Asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on ollut jo puolitoista vuotta laskussa. Kuitenkin vasta viime kesänä ja syksynä muutokset alkoivat olla niin suuria, että ne tuntuvat velallisen arjessa”, Henna Mikkonen luettelee.
Viime viikkoina 12 kuukauden euribor on pyörinyt 2,5 prosentin tuntumassa.
Henna Mikkonen uskoo, että jos ja kun korkojen lasku jatkuu, tänä vuonna muutos alkaa näkyä myös kuluttajien luottamuksessa.
Voisiko inflaatio roihahtaa ja kääntää korot nousuun?
Mutta jatkuuko korkojen lasku? Näin ainakin monet ekonomistit ennustavat.
Tosin Donald Trumpilla saattaa olla vaikutuksensa euroalueen korkoihinkin. Jos Yhdysvalloissa roihahtaa inflaatio, siellä jouduttaisiin nostamaan korkoja. Jos inflaatio leviäisi tullien kaltaisten kustannusnousujen puskemana euroalueelle, jouduttaisiinko täälläkin jopa nostamaan korkoja?
”En usko, että inflaatio kiihtyisi niin voimakkaasti tai leviäisi voimakkaana ympäri maailmaa. Sen sijaan veikkaan, että Euroopassa pikemminkin liian matalasta inflaatiosta tulee hieman pidemmällä aikavälillä ongelma. Se puoltaa euroalueen korkotason laskua”, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki Finnveran tiedotteessa.
”Monet Trumpin avaukset ovat varsin inflatorisia”, toteaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. ”Hinnat USA:ssa voivat nousta, mutta jotkin hinnat, kuten energian hinnat, voivat myös laskea. Emme odota inflaatiokierrettä Yhdysvaltoihin.”
Nordea ennustaa Euroopan keskuspankin jatkavan koronlaskuja euroalueella siten, että laskuja on edessä kolme kappaletta.
Samalla kannalla on OP-ryhmä: ”Euroalueen inflaatio on maltillistunut lähelle tavoiteltua kahta prosenttia, ja inflaatio-odotukset ovat linjassa tavoitteen kanssa.” Euroopan keskuspankki voi siis jatkaa korkojen laskua.
Ulla Simola
