Maailmantalouden piristymisestä näkyy merkkejä, mutta kansainvälisen kaupan ilmapiiri kiristyy silmissä. Markkinat blokkiutuvat. Maailmalla on menossa vaalien supervuosi, jonka tulokset vaikuttavat siihen, miten korkeiksi muurit blokkien välissä kasvavat. Suurin vaikutus Suomen taloudelle on Yhdysvaltain presidentinvaaleilla.
Miten lämpöisissä tunnelmissa kauppaa käydään, jos maa asettaa toisen maan tuotteille 100 prosentin tulleja?
Keväällä Yhdysvallat kertoi taas korottavansa useiden kiinalaisten tuotteiden tulleja, ja sähköautojen tulli näyttäisi tosiaankin nousevan sataan prosenttiin. Kiina arvatenkin vastaa huutoon, ja näin kiihtyy entisestään maiden jo vuosia jatkunut kauppasota tullimaksuineen ja vientirajoituksineen.
Ja mitä sitten voikaan tapahtua marraskuussa järjestettävien USA:n presidentinvaalien jälkeen?
Maailmantalous tuntuu väreilevän vaarallisia jännitteitä, kun suurvallat kilpailevat asemistaan. Vaikutukset heijastuvat kaikkialle, eikä politiikkaa ja taloutta voi erottaa. ”Kauppasuhteet, suurvaltajännitteet ja aseelliset konfliktitkin ovat kytköksissä toisiinsa”, sanoo Timo Vuori, Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja.
”Globalisoitumisen asemesta on vahvistumassa kehitys, jossa markkinat pirstoutuvat ja blokkiutuvat alueiksi, joiden sisällä kauppaa käydään”, johtaja Timo Vuori EK:sta sanoo. Blokkien välille on kasvatettu muureja, joilla rajoitetaan taloudellista, kaupallista ja teknologista yhteistyötä. Kuva: Robert Örthen
”Vaaleilla on taloudelle enemmän merkitystä kuin pitkään aikaan. Valtiot ovat ottaneet aiempaa isomman roolin taloudessa, ja myös geopolitiikka ja talouspolitiikka, kauppasuhteet ja investointipolitiikka sekoittuvat paljon vahvemmin kuin esimerkiksi kymmenkunta vuotta sitten”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
”Yhtenä sysäyksenä valtioiden roolin vahvistumiseen oli koronapandemia. Pandemian vuoksi julkinen kulutus ja tuet kasvoivat yleisesti aika paljon suhteessa talouksien kokoon, ja toisaalta julkisen vallan asettamat koronarajoitteet menivät syvälle talouteen.”
”Geopolitiikka ja talouspolitiikka, kauppasuhteet ja investointipolitiikka sekoittuvat paljon vahvemmin kuin esimerkiksi kymmenkunta vuotta sitten”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Taloutta seuraavan pitää seurata myös vaaleja. Kuva: Nordea
”Monia muitakin syitä on – esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta vaatii julkisen sektorin ohjausta. Varmasti heikentynyt turvallisuustilannekin on lisännyt halua tukeutua valtioon”, Tuuli Koivu sanoo.
Talouden kehitystä analysoivien on entistäkin tärkeämpää seurata politiikkaa, ja nyt siinä riittää tekemistä: tänä vuonna kymmenissä maailman maissa järjestetään tai on jo järjestetty parlamentti- tai presidentinvaalit. Vuotta on kutsuttu ”supervaalivuodeksi”. Tätä juttua kirjoitettaessa parlamenttivaaleihin valmistauduttiin myös EU:ssa.
Millaisessa maailmantalouden tilanteessa suomalaiset yritykset pääsevät käymään kansainvälistä kauppaa kotikentän eli EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolella? Miten vaalit kauppakumppanimaissamme voivat vaikuttaa suomalaiseen elinkeinoelämään?
Tuuli Koivu arvioi, että maailmantalouden kasvu olisi hieman piristymässä. ”Hitusen paremmalta näyttää kuin vielä puolisen vuotta sitten. Ainahan taloudessa on riskejä ja uhkia, mutta eivät ne ole viime kuukausina synkentyneet.”
”Näyttäisi siltä, että inflaatio-ongelmat euroalueella ja USA:ssa olisi saatu pääosin hoidettua ja korot voisivat lähteä laskuun. Tuottavuuskasvua odotetaan etenkin tekoälystä ja muusta uudesta teknologiasta. Kiinakin on onnistunut elvytyspolitiikallaan vakauttamaan omaa kasvunäkymäänsä”, hän luettelee.
Katseet kääntyvät yhä useammin kotiin päin
Lähitulevaisuudessa maailmantalous voi siis kehittyä suotuisaan suuntaan esimerkiksi suomalaisten vientiyritysten näkökulmasta.
Kypsymässä on kuitenkin suurempia muutoksia, jotka eivät helpota vientimarkkinoilla toimivien yritysten elämää. Viime vuosina on puhuttu paljon protektionismin eli kotimaisen tuotannon suojaamisen noususta ja globalisaation vähenemisestä.
Keskustelu on kytkeytynyt paljolti Kiinaan – sinnehän ”kaikki” ovat 2000-luvulla pyrkineet. Länsimaiden ja Kiinan välille on syntynyt syvä ja luja keskinäinen riippuvuus. Monen mielestä liian syvä ja luja. Sitä haluttaisiin keventää sekä Kiinassa että USA:ssa ja EU:ssa.
Globalisaatiota on kritisoitu monesta muustakin syystä. Globalisaatio on lisännyt vaurautta, mutta luonut sekä voittajia että häviäjiä etenkin länsimaissa ja siten pohjaa kritiikille. Kritiikki on ollut kiivainta USA:ssa.
Tuuli Koivu arvelee, että protektionistiset ajatukset ovat tulleet jäädäkseen, ainakin näillä näkymin. ”Nehän ovat yhä enemmän esillä myös Euroopan politiikassa.”
Tosin globalisaatiokehityksessä on ollut tiettyä tahmeutta jo pitkään. Kansainvälisen kaupan lisävapauttaminenkin jäi junnaamaan yhteisymmärryksen puutteeseen jo melkein Maailman kauppajärjestön WTO:n alkumetreillä. Järjestö perustettiin 1995.
Myös EK:n Timo Vuori uskoo, että nyt globalisaatiokehityksessä vähintäänkin ”vedetään henkeä”.
”Globalisoitumisen asemesta on selvästi vahvistumassa kehitys, jossa markkinat pirstoutuvat ja blokkiutuvat alueiksi, joiden sisällä kauppaa käydään. Poliitikot miettivät entistä enemmän sitä, miten estäisivät työpaikkoja katoamasta ulkomaille ja ulkomaisia kilpailijoita ilmaantumasta kotimaan markkinoille. Protektionismi on vaarassa lisääntyä.”
”Taloudessa on siirrytty toimimaan globaaleissa arvoketjuissa, jolloin tuotteita tehdään siellä, missä se on edullisinta. Mutta kun politiikka kääntyy protektionistiseksi ja markkinat blokkiutuvat, yritysten maksettavaksi tulee tulleja ja yritykset joutuvat hajauttamaan toimitusketjujaan ja rakentamaan tuotantoaan markkinakohtaisesti. Se on toki yrityksille välttämätöntä riskienhallintaa, mutta samalla elinkeinoelämän ja kuluttajien kustannukset kasvavat”, Timo Vuori sanoo.
Myös poliittisten kriisien, sotien ja konfliktien seurauksena on kasvatettu blokkien välille muureja, joilla pyritään rajoittamaan taloudellista, kaupallista ja teknologista yhteistyötä.
”Viime vuosikymmenien markkinaliberaalista suuntauksesta otetaan askelia taaksepäin. Jonkin uuden edessä ollaan”, Timo Vuori sanoo ja kuvaa tilannetta suorastaan talouden kylmäksi sodaksi. ”Ainakin merkkejä sellaisesta on.”
Vaaleilla suoria ja välillisiä vaikutuksia
Tähän juttuun on poimittu esimerkkejä EU:n ulkopuolella tänä vuonna järjestetyistä tai järjestettävistä parlamentti- tai presidentinvaaleista, joilla on suoraan tai välillisesti merkitystä Suomen taloudelle ja yrityksille.
Heti alkuun Timo Vuori mainitsee Venäjän presidentinvaalit, jotka järjestettiin maaliskuussa. ”On hyvä muistaa, että Venäjällä on edelleen vaikutusta talouteen ja yritysten toimintaympäristöön.”
Venäjän vaaleja luonnehdittiin näytösvaaleiksi ja johtopäätökset vaalituloksesta on helppo tiivistää: ”Vallan sementointi ja keskittäminen Venäjällä jatkuu, eikä näköpiirissä ole muutosta maan poliittiseen linjaan tai suhtautumiseen muihin maihin, Nato-Suomi mukaan lukien”, Timo Vuori toteaa.
Näin ollen näköpiirissä ei myöskään ole kauppasuhteiden elpyminen.
Suomen taloudelle tärkeimmät ovat USA:n vaalit. Vaikka vajaa 60 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista on kauppaa EU-maiden kanssa, Elinkeinoelämän keskusliiton tilastojen mukaan USA on Suomen tärkein kauppakumppani ja vientimaa, kun tavaroiden ja palveluiden vienti lasketaan yhteen.
”Yksittäisistä maista USA:n, mutta myös Kiinan merkitys on Suomelle keskeinen. Pienenä kotimarkkinana Suomi voi helposti joutua kärsimään suurvaltasuhteiden ongelmista”, Timo Vuori sanoo.
VAALIVUOSI 2024
YHDYSVALLAT
Ulkomailla USA:n presidentinvaaliasetelmia on perinteisesti puntaroitu rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta: mitä tapahtuu koroille, mitä osakemarkkinoille? Keitä hyödyttäisi republikaani, keitä demokraatti?
Jos ensi marraskuussa valituksi tulee republikaani Donald Trump, hänen odotetaan keventävän verotusta ja ajavan sääntelyn keventämistä. Osakemarkkinat hyötyisivät. Toisaalta esimerkiksi maahanmuuton rajoittaminen voisi lisätä palkka- ja inflaatiopaineita, jolloin keskuspankki ei pääsisi laskemaan korkoja. Siitä osakemarkkinoilla ei pidettäisi.
Trumpin viime kauden perusteella on arveltu, että kaikkinainen epävarmuus – myös geopoliittinen – lisääntyisi. Se olisi ongelma yritysmaailmalle.
”Trump on myös ilmoittanut, että hän asettaisi ylimääräisen tullin kaikille tuontituotteille. Se vaikuttaisi suoraan suomalaisiin vientiyrityksiin ja vaikeuttaisi niiden markkinoille pääsyä ja pärjäämistä. Se houkuttelisi yrityksiä lisäämään tuotantoa USA:ssa, mikä voisi heijastua työpaikkoihin Suomessa”, Timo Vuori sanoo.
”Kiinalle asetettaisiin todennäköisesti massiivisia lisätulleja tietyille toimialoille. Kiina joutuisi vastaamaan, kauppasota leimahtaisi, ja siitä voisi koitua välillisesti ongelmia myös suomalaisille yrityksille.”
Trump veti omalla kaudellaan USA:n pois Pariisin ilmastosopimuksesta, nykyinen presidentti Joe Biden palasi sopimukseen. Kuitenkin myös Trumpin kaudella monet osavaltiot jatkoivat omia ilmastotoimiaan.
Entä jos valituksi tulee Joe Biden? Trumpin ja Bidenin suhtautumisessa sen paremmin Kiinaan kuin kansainvälisiin taloussuhteisiin muutenkaan ei ole ollut kovin suuria eroja. Ja myös Biden noudattaa ”amerikkalaiset työpaikat ensin” -linjaa.
Esimerkiksi IRA-elvytyspaketin tuet puhtaan teknologian investoinneille suunnattiin vain amerikkalaisille tai USA:n kumppanimaiden toimijoille. ”Myös EU halusi kumppaniksi, mutta sopua ei syntynyt.”
”EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet eivät muutenkaan ole erityisen hyvät. Tulehtuneita suhteita on Bidenin aikana korjailtu, mutta tilapäisin ratkaisuin”, Timo Vuori kertoo.
”Toisella kaudellaan Yhdysvaltain presidentit ovat toisinaan tehneet uusia avauksia kansainvälisessä politiikassa. Jos Biden valitaan, voisivatko Yhdysvallat ja EU silloin päästä lähemmäs yhteisiä sisämarkkinoita?”
ISO-BRITANNIA
Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit yllätysnopealla aikataululla heinäkuun alussa. Alun perin vaaleja odoteltiin vuoden lopulle.
”Britannian vaalit ovat tärkeät, sillä Britannia on suuri talous ja poliittinen vaikuttaja maailmassa. Vaaleilla on väistämättä poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotka tuntuvat suoraan ja välillisesti EU:ssa ja Suomessa”, Timo Vuori sanoo.
Britannia on Suomelle tärkeä kauppakumppani. ”Britannialla on myös kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja yhteiskunnan ja teollisuuden digitalisointitavoitteita, joihin suomalaisyrityksillä on tarjota ratkaisuja.”
Britannian talouskasvu on ollut laimeaa. Pitkin vuotta on veikkailtu, että valta maassa vaihtuu. Jos näin tapahtuisi, nykyinen valtapuolue konservatiivit häviäisi ja työväenpuolue Labour voittaisi.
”Labour on ollut EU- ja yhteistyömyönteisempi kuin konservatiivit”, Timo Vuori sanoo. Hän ei kuitenkaan usko, että mahdollinen vallanvaihdos aiheuttaisi olennaisia muutoksia Britannian ja EU:n kauppasuhteisiin – eikä Britannia ole nopeasti palaamassa EU:hun.
INTIA
Intian parlamenttivaaleissa oli lähes 970 miljoonaa äänioikeutettua. Vaaleja käytiin puolitoista kuukautta.
Intian pääministerinä jo kymmenkunta vuotta toiminut Narendra Modi ja hänen hindunationalistinen BJP-puolueensa voittivat vaalit, vaikka puolue menetti paikkoja.
”Modi on saanut aikaan lähes 8 prosentin talouskasvua Intiassa. Tosin kasvua on ajanut myös se, että maassa on nuori ja osittain korkeakoulutettu väestö. Intia on kehittynyt yhdeksi maailman johtavista ict-palveluiden tarjoajista”, Timo Vuori kertoo.
Intian talouden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan Kiinan taloutta suuremmaksi. Intiaa auttaa se, että Kiinan väestörakenne on huonompi. Kiina vanhenee.
Nyt Intian talous tarvitsee Kiinaa, mutta kilpailu on ankaraa. Tärkeä kauppakumppani Intialle on myös Venäjä, jonka kanssa se on muutenkin hyvissä väleissä. Intia hankkii Venäjältä muun muassa aseita.
Timo Vuori sanoo, että Suomi voisi huomattavasti lisätä vientiään Intiaan. ”Intia on mahdollisuus, josta on paljon puhuttu, mutta jonka potentiaalia emme ole pystyneet täysin hyödyntämään.”
Syitä löytynee sekä suomalaisten varovaisuudesta että Intian politiikasta.
”Mitä vakaampi Intian talous ja yhteiskunta on ja mitä valmiimpi hallitseva puolue on avaamaan markkinoita kansainväliselle kilpailulle, sitä parempi meille.”
Modin politiikassa on kuitenkin ollut protektionistinen vire. Timo Vuoren mukaan samasta syystä myös EU:n ja Intian taloudellisen yhteistyön neuvottelut kariutuivat heti alkuunsa jo vuosia sitten. ”Nyt neuvotteluja taas käynnistetään. Intian intressissä lienee päästä jonkinlaiseen sopimukseen, jotta se saisi talouskasvuunsa lisää vauhtia.”
Intia kuuluu kehittyvien maiden Brics-liittoumaan, joka haluaa vastavoimaksi länsimaiden hegemonialle taloudessa ja maailmanpolitiikassa. Näiden maiden vaaleja kannattaa seurata. ”Vaalitulokset vaikuttavat siihen, miten ärhäkkää politiikkaa maat vetävät ja johtaako se toimiin, jotka puolestaan vaikuttavat kauppaan.”
TAIWAN
Taiwanissa pidettiin presidentinvaalit tammikuussa. Valituksi tuli Lai Ching-te, joka oli Kiinan mielestä väärä valinta.
Toukokuun lopulla heti presidentin virkaanastujaisten jälkeen Kiina järjestikin sotaharjoitukset Taiwanin lähivesillä. Kiina on käyttänyt sotaharjoituksia ahkerasti viestinnässään aiemminkin.
Taiwanin ja Kiinan räjähdysherkkä suhde pitää varpaillaan koko maailmaa, sillä Yhdysvallat tukee Taiwania. ”Maailmalla kaiken aikaa pelätään, pyrkiikö Kiina saamaan Taiwanin tavalla tai toisella hallintaansa ja jos pyrkii, miten USA silloin reagoisi poliittisesti ja taloudellisesti”, Timo Vuori sanoo.
MEKSIKO
Meksikon taloudellinen merkitys on kasvussa. Kun länsimaiset yritykset keventävät Kiina-riippuvuuttaan, Meksiko saattaa olla yksi kohteista, joihin ne siirtävät tuotantoaan. ”Meksiko on alihankintamaa, jossa suomalaisillakin yrityksillä on merkittävää tuotantoa”, Timo Vuori kertoo.
Meksikon talous nojaa USA:n ja Kanadan kanssa tehtyyn sopimukseen yhteismarkkinoista. Sopimus on rakennettu vanhan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan pohjalle. ”Sopimuksella maat muodostavat tietynlaisen oman sisämarkkinansa.”
Meksikossa järjestettiin reilu viikko sitten parlamentti- ja presidentinvaalit. Vaalitulosten mahdollisista talousvaikutuksista ei vielä voi sanoa mitään. Timo Vuori kuitenkin arvelee, että luvassa ei ole suurta muutosta maan taloussuhteisiin. ”Tuskin Meksiko haluaa ottaa etäisyyttä sen paremmin Kanadaan kuin Yhdysvaltoihinkaan. Meksiko tarvitsee hyviä poliittisia ja taloudellisia suhteita USA:n kanssa.”
Ulla Simola
Juttua varten on haastateltu myös taloustieteen professori Janne Tukiaista Turun yliopistosta.
