Kumpi sinulle on mieluisampi, puhelimessa tai tabletissa toimiva pankin sovellus, vai paperinen tunnuslukulista? Älypuhelimen omistaja suosii usein mobiilisovellusta, mutta silti kotona voi olla hätävarana tunnuslukulaite tai paperinen tunnuslukulista. Kun välineitä on useampi, maksujen ja muun asioinnin sujuvuudesta ei tarvitse stressata.
Vahva sähköinen tunnistautuminen parantaa kuluttajansuojaa ja maksamisen tuvallisuutta. Silti kaikessa pankkiasioinnissa maltti on valttia.
Pankit suosittelevat älypuhelinsovellusta turvallisimpana tunnistusmenetelmänä. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan käytä älypuhelinta tai tablettia.Viisi pankkia kertoo asioinnin turvallisuudesta ja siitä, miten tunnistautuminen sujuu ilman mobiililaitetta.
Taloustaito kysyi
- Miten asiakkaanne voi tunnistautua vahvasti ilman mobiililaitetta?
- Kuinka moni käyttää vaihtoehtoista menetelmää?
Vastaukset
Nina Luomanen, varajohtaja / henkilöasiakkaat, Nordea
1.) Suosituin tunnistusmenetelmämme on Nordea ID-mobiilisovellus. Niille asiakkaille, jotka eivät voi sitä käyttää, on tarjolla tunnuslukulaite. Se on PIN-koodilla suojattu pieni laite, jota voi kuljettaa mukana vaikkapa lompakossa. Näkövammaisille asiakkaille kehitimme yhdessä Näkövammaisten liiton kanssa puhuvan tunnuslukulaitteen.
Tunnuslukulaitteen voi tilata ja aktivoida soittamalla Nordean puhelinpalveluun. Ensimmäinen tilaus tai viallisen laitteen korvaaminen ovat maksuttomia. Laitteen akku kestää noin seitsemän vuotta. Jos itse hukkaa tai rikkoo laitteen, uusi maksaa kymmenen euroa.
2.) Tunnuslukulaitteita käyttää noin 10 prosenttia asiakkaistamme.
Aki Gynther, johtaja / henkilöasiakkaat, OP
1.) Meillä on käytössä tunnistusmenetelminä mobiiliavain ja avainlukuista. Asiakkaat, joilla ei ole mobiililaitetta, voivat käyttää avainlukulistaa. Listan lisäksi asiakkaalla pitää olla puhelin, jolla voi ottaa vastaan tekstiviestivahvistuksen. Tekstiviestejä ei tule joka kerta, sillä tarve arvioidaan riskiperusteisesti.
Mobiiliavain on käyttäjälle selkeästi turvallisempi. Sitä kannattaa käyttää, mutta aina pitää vahvistuspyynnöissä olla tarkka, että tapahtuma on varmasti sama, ettei hyväksy tuntematonta vahvistuspyyntöä.
2.) Noin 10 prosentissa kaikista tunnistustapahtumista käytetään avainlukulistaa. Edelleen on asiakkaita, jotka käyttävät sekä mobiiliavainta että avainlukulistaa. Listaa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun ottaa uuteen laitteeseen mobiiliavaimen käyttöön. Tavoitteena on kehittää mobiilin käyttöönottoa niin, että avainlukulistaa ei enää tarvittaisi.
Patrik Längman, johtaja /asiakaspalvelu, Danske Bank
1.) Tarjoamme mobiilikäyttäjille Danske ID-sovelluksen sekä tunnuslukulaitteen ja puhuvan laitteen näkövammaisille. Tunnuslukulaitteen akun arvioitu kesto on seitsemän vuotta. Voit tarkistaa jäljellä olevan latauksen pitämällä laitteen painiketta pohjassa pitkään. Akun loputtua voit tilata uuden laitteen asiakaspalvelustamme tai konttorilta ja se toimitetaan sinulle postitse. Jos tunnuslukulaite menee rikki tai häviää, uusi tilaus on maksullinen.
2.) Enemmistö asiakkaistamme käyttää Danske ID-mobiilia, mutta osa käyttää mobiilia ja tunnuslukulaitetta rinnakkain. Verkkopankkikäyttäjistä 40 prosenttia omistaa myös tunnuslukulaitteen. Kun on sekä mobiili että tunnuslukulaite, sähköiseen tunnistautumiseen ei tule katkoja esimerkiksi puhelimen rikkoutuessa tai kadotessa.
Tunnistautuminen koostuu käyttäjätunnuksesta, salasanasta jo joko mobiilisovelluksella tai tunnuslukulaitteella tehtävästä varmennuksesta. Oikein ja huolellisesti käytettyinä asiointi on turvallista molemmilla tavoilla. Mobiililaite on kuitenkin vahvemmin suojattu, koska siinä on yleensä erillinen lukitus ja Danske ID-sovelluksessa on vielä oma tunnusluku.
Carl-Edvard Holmberg, johtaja/digipalvelut, S-Pankki
1.) Ne asiakkaat, jotka eivät käytä älypuhelinta ja S-mobiili-sovellusta, voivat kirjautua pankkitunnuksia vaativiin palveluihin tunnuslukutaulukon, käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Taulukon turvallisuutta lisätään tekstiviestivahvistuksella, joka lähetetään tarvittaessa asiakkaan puhelimeen esimerkiksi maksuja vahvistaessa tai verkkopankkiin kirjautuessa.
2.) Kuukausittain noin 15 prosenttia tunnistautumisista tehdään tunnuslukutaulukon avulla. Osuus vähenee koko ajan. Pyrimme ohjaamaan asiakkaita siihen, että jos heillä on S-mobiili on käytössä, he tunnistautuisivat sillä myös verkkopankkiin. Mobiilitunnistautuminen on turvallisempaa, koska siinä ei ole mahdollista luovuttaa käyttäjätunnus-salasanayhdistelmiä huijarille. Toki pidämme myös tunnuslukutaulukon turvallisuudesta huolta.
Mika Käyhkö, Digiturvallisuusyksikön johtaja, Säästöpankki
1.) Meillä on älypuhelimessa toimiva tunnistussovellus sekä paperinen avaintunnuskortti. Avaintunnuskortista löytyy myös pistekirjoitettu versio näkövammaisille. Avaintunnuskortin käyttäjän puhelimeen tehdään tekstiviestillä lisävahvistus, jotta voimme varmistua tunnistustapahtumasta. Tähän riittää puhelin, johon voi vastaanottaa tekstiviestejä – varsinaista älypuhelinta ei vaadita. Tekstiviestivahvistus pyydetään, kun kirjautuu palveluun tai vahvistaa maksuja.
2.) Suurin osa asiakkaista kokee mobiilitunnistautumisen sujuvammaksi. Edelleen on jonkin verran asiakkaita, jotka käyttävät paperista avaintunnuskorttia – osa asiakkaista käyttää molempia ratkaisuja. Puhelinta vaihtaessa meillä pystyy jo ottamaan käyttöön tunnistussovelluksen ilman avaintunnuskorttia.
Satu Alavalkama
