Suomalaisten 15–19-vuotiaiden nuorten talousosaaminen on melko hyvää. Kaikki nuoret eivät ole kuitenkaan samalla viivalla taloutensa rakentamisessa.
Vanhempien koulutuksella ja vastaajien itsensä arvioimalla lapsuudenkodin varallisuudella on yhteys koulumenestykseen. Näin myös talousosaaminen on yhteydessä kodin koettuun varallisuuteen ja vanhempien koulutukseen, osoittaa tuore OP Ryhmän sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen nuorten talousosaamista selvittävä barometritutkimus
Nuorten koettu taloudellinen tilanne on yhteydessä myös kulutusasenteisiin.
Kulutus- ja materiakeskeisyys nuorten asenteissa on hieman tyypillisempää vähävaraisiksi itsensä kokeville nuorille, kun taas ympäristötietoisuus ja säästäväisyys on tyypillisempää niille nuorille, jotka kokevat taloustilanteensa hyväksi ja jotka kertovat vanhempiensa olevan korkeasti koulutettuja.
Säästäväiset ovat todennäköisemmin poikia, ja ympäristötietoiset tyttöjä ja lukiolaisia.
”Vähävaraisuus saattaa saada nuoret kuvittelemaan, että kulutus ja esimerkiksi brändituotteet tekevät onnellisemmaksi ja auttavat pääsemään haluttuihin sosiaalisiin ryhmiin. Keski- ja hyvätuloisten perheiden nuorille tämä paine ei ole ehkä niin suuri”, pohtii Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
Valtaosa nuorista ei ole huolissaan omasta taloudenhallinnastaan. Ne nuoret, jotka raportoivat kokevansa huolta, kokevat taloustilanteensa myös usein huonoksi ja he myös keskustelevat huonosta taloustilanteestaan kotona. Tytöt ovat enemmän huolissaan taloudestaan kuin pojat.
Kodeissa talousasioista ei tyypillisesti puhuta päivittäin tai edes viikoittain, vaan pikemminkin kuukausittain.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että nuoret puhuivat huoltajiensa kanssa eniten omaan ja perheen rahankäyttöön liittyvistä asioista. Kodeissa pojille puhutaan enemmän vaurastumisesta ja sijoittamisesta kuin tytöille. Tyttöjen kanssa keskustellaan enemmän kuluttamisesta ja rahan käyttämisestä.
Nuoret saavat eniten taloutta koskevaa tietoa perheeltään (60 %) ja koulustaan (36 %). Kiinnostavaa tuloksissa on se, että sosiaalisen median vaikuttajat ovat kolmanneksi yleisin (27 %) taloustaitojen oppimisen lähde.
Nuoret suhtautuvat pikavippeihin jyrkän kielteisesti
Nuorten asenne velkaantumiseen on terveellä pohjalla. Nuoret suhtautuivat esimerkiksi pikavippeihin jyrkän kielteisesti. Vapaa-ajan rahoittamista lainalla nuoret pitävät melko negatiivisena.
Asuntolainaa kohtaan asenteet ovat positiivisimmat, sillä yli puolet nuorista uskoo varmasti ottavansa asuntolainen tulevaisuudessa. Keskituloisina ja varakkaina perhettään pitävät nuoret olivat valmiimpia ottamaan asuntolainaa kuin vähävaraisempina perhettään pitävät nuoret.
Vastaavasti vähävaraisempina perhettään pitävät uskovat muita useammin asuvansa tulevaisuudessa vuokralla.
”Tulos viittaa siihen, että kodin koettu varallisuus vaikuttaa nuorten tulevaisuudenodotuksiin eli siihen, mikä ylipäätään uskotaan olevan mahdollista”, uskoo Wilska.
OP Ryhmän yhdessä Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa lokakuun alussa julkaisema Toiveikkaampi tulevaisuus – Nuorten talousosaamisbarometritutkimus selvitti 15–19-vuotiaiden nuorten rahankäyttöä, taloudenhallinnan taitoja ja tilannetta sekä näihin liittyvää käyttäytymistä ja asenteita. Barometritutkimukseen osallistui yhteensä 72 koulua ympäri Suomea. Tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 2 143 osallistujaa, joista 1 886 vastasi kyselyyn.
Minna Petäinen
