Suomalainen matkailu Tallinnaan hiipuu, ja siihen suurin syy on Tallinnan nopeasti noussut hintataso. Miksi Tallinnasta on tullut niin kallis? Mitä sieltä kannattaa enää ostaa?
Tallinna ei ole suomalaisille enää se halpakaupunki, johon he ehtivät tottua 1990-luvulta alkaen – ja jollaisena sitä pyritään markkinoimaan heille vieläkin. Etenkin parin viime vuoden aikana Tallinnasta on tullut yllättävän kallis matkakohde, eikä kyse ole vain alkoholihinnoista.
Viron rajuista alkoholiveronkorotuksista on uutisoitu paljon Suomessa. Vuoden 2018 lopussa koettiin lopulta sekin, että Virossa valmistettua Saku-olutta sai edullisemmin jo helsinkiläisestä kuin tallinnalaisesta marketista.
Suomen tai lähes Suomen hinnoissa Tallinnassa ovat monet muutkin turisteille suunnatut palvelut, kuten hotelliyöpymiset ja ruokailut. Osa hinnoista voi Tallinnassa olla jo kalliimpiakin.
Kuten Suomessakin on uutisoitu, voi Tallinnassa joutua maksamaan oluttuopista jo melkein kympin. Tallinnan turismista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Aivar Riisalu kertoo tehneensä kesällä olutvertailun vanhan kaupungin Raatihuoneentorilla ja löytäneensä yhdeksän euroa maksaneen tuopin.
”Se on liikaa. Ei minullakaan ole sellaiseen varaa. Pelkään tosin, että tulevana kesänä menee rikki jo kymmenen euron raja”, Riisalu toteaa.
Ruoka kallistunut nopeasti
Tallinnan muuttuminen edullisesta kaupungista kalliiksi on tosiasia, jonka satunnainen suomalaisturistikin voi todeta tallinnalaisessa ruokakaupassa – tai miksei kahvilassakin, jossa häneltä saatetaan pyytää lattekahvista neljäkin euroa.
Kun vertailuun ottaa Tallinnan ja Helsingin suurissa kauppakeskuksissa eli Viru Keskuksessa ja Kampin keskuksessa toimivat ruokamarketit, eivät Tallinnan hinnat ole edullisempia enää kuin lihatuotteissa. Monessa tuotteessa, kuten jauhoissa ja jäätelössä, on hintaero Helsingin hyväksi jopa moninkertainen.
Viru Keskuksen ja Kampin keskuksen markettien vertailu on perusteltua, sillä niiden sijainti ja asiakasprofiili ovat samanlaiset: nuoria ja nuorehkoja, kiireisiä asiakkaita, joilla ei ole perhettä mukana.
Viro on ollut vuosia euroalueen kärjessä elintarvikkeiden hinnannousussa, vaikka viime vuoden lopulla ruoka-aineiden inflaatio hidastui vuositasolla 2–3 prosenttiin. Elintarvikkeet ovat 90-luvun puolivälistä lähtien kallistuneet Virossa vuosittain keskimäärin viisi prosenttia, kun Suomessa ne ovat kallistuneet keskimäärin 1,5 prosenttia.
Ruuan arvonlisävero Virossa on täydet 20 prosenttia. Suomessa se on matalampi, 14 prosenttia, mutta yksin sekään ei selitä ruuan korkeaa hintaa Virossa ja etenkin Tallinnassa.
Viinasten hinta noussut jo pitkään
Vaikka suomalaiset mediat ovat uutisoineet Viron kallistuneista alkoholihinnoista vasta viimeisen vuoden tai parin aikana, on sama kehitys tosiasiassa ollut käynnissä koko vuosikymmenen. Viron suhdanneinstituutin tutkimuksen mukaan viinan vähittäismyyntihinta on Virossa käytännöllisesti katsoen kaksinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana, eikä oluen hinnannousu ole juuri jäänyt vähäisemmäksi.
Lääkeralli Virosta Suomeen on tyrehtynyt itsehoitotuotteiden, kuten särkylääkkeiden, kallistuessa Virossa. Rajat ylittävään reseptilääkekauppaan odotetaan piristystä uudistuksesta, jossa suomalainen digiresepti alkaa kelvata virolaisissa apteekeissa.
Entä onko myös paikallisten kauppiaiden ahneudella osuutta Viron kallistumiseen? Siitä kiistellään Virossa. Viron kauppiaiden liiton mukaan Virossa elintarvikkeiden voittomarginaalit ovat Euroopan laajuisessa vertailussa pikemmin pieniä.
Sitä, että Saku-olutta voi saada halvemmalla jo Suomesta, ei kuitenkaan voi selittää vain Viron hurjasti kiristyneellä alkoholiverolla. Virolaiset mediat ovat laskeneet, että Suomessa myydyssä Saku-purkissa veron osuus on eurosenteissä laskettuna noin kaksi kertaa suurempi kuin Virossa. Niinpä virolainen kauppias saattaa kuin saattaakin olla ahneempi kuin suomalainen kollegansa.
Polttoaineet kallistuneet, julkinen liikenne edullista
Polttoaineet ovat kallistuneet Suomen hintoihin. On päiviä, jolloin diesel on Suomessa jo edullisempaa.
Julkinen liikenne sen sijaan on Tallinnassa yhä edullista ja paikallisille maksutonta. Turisti maksaa Tallinnassa ratikka- tai bussimatkasta kaksi euroa tai matkakortilla 1,10 euroa. Helsingissä hinta on kaksinkertainen.
Eurostatin julkaiseman elämisen kalleutta EU-maissa mittaavan selvityksen mukaan Viro ei kuulu EU:n kalleimpiin maihin vaan keskikastiin, vaikkakin on nopeimmin kallistuvien joukossa.
Mitä maksaa?
Hintavertailussa kunkin tuotteen edullisin hinta hintojen keräyshetkellä viikolla 50. Suluissa tuotteiden hinnat.
| Tuote | Kaubamaja Toidumaailm (Kaubamajan Ruokamaailma |
K-Supermarket Kamppi |
| Ruispalat, kilohinta | 2,70 (Vaasan) | 2,56 (Vaasan) |
| Voi, kilohinta | 9,95 (Tere) | 6,18 (Pirkka) |
| Kevytmaito (Kaubamaja 2,5 %, K-Supermarket 1,5 %), litra |
0,90 (Tere) | 0,91 (Pirkka) |
| Leipäjuusto, kilohinta | 6,60 (Estover) | 4,12 (Valio) |
| Jogurtti, litra | 1,90 (Tere) | 1,35 (Valio) |
| Jogurtti, litra, laktoositon | maustettu 2,25 (Farmi) | maustamaton 1,59/ maustettu 2,19 (Valio) |
| Grillattu broileri, kpl | 6,60 | 7,49 |
| Jauheliha, kilo | 5,58 (Atria) | 6,63 (Snellman) |
| Banaanikilo | 2,10 (Costa Rica) | 1,45 (Costa Rica) |
| Kotimainen porkkana kilo | 1,90 | 1,89 |
| Vehnäjauho, 2 kg | 1,60 (Tartu Mill) | 0,79 (K Menu) |
| Appelsiinimehu, litra | 1,40 (Olvi) | 0,89 (K Menu) |
| Kahvi, puoli kiloa | 3,99 (Paulig) | 1,59 (K Menu) |
| Lonkero, alle 5 %, 0,33 l | 1,25 (Koff) | 1,58 (Olvi) |
| Vaniljajäätelö, litra | 2,95 (Premia) | 1,25 (Pirkka) |
| Vaniljajäätelö, litra, laktoositon | 3,90 (Balbiino) | 1,99 (Pirkka) |
| Maxi Tupla 50 g, | 0,67 | 0,64 |
| Mars 47 g, | 0,52 | 0,61 |
| Snickers 50 g, | 0,59 | 0,63 |
Lähde: Taloustaito/Sami Lotila. Tiedot kerätty myymälöistä viikolla 50/2018.
Lue koko juttu tammikuun Taloustaidon näköislehdestä. Voit lukea Taloustaidon näköislehden, jos olet rekisteröitynyt Veronmaksajien verkkopalvelun käyttäjäksi.
Sami Lotila
