Yhdysvallat näyttää hypänneen koronlaskujen tielle vauhdilla, jota ”eurosuomalaiset” voivat vain kadehtia. Korkopäätös vaikuttikin heti, ja Amerikka kulkee kohti presidentinvaaleja melko mukavissa taloustunnelmissa, arvioi seniorianalyytikko Antti Ilvonen Danske Bankista.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed yllätti syyskuun lopussa reippaalla koronlaskulla. Lasku oli odotettua suurempi, 0,50 prosenttiyksikköä.
Euroopan keskuspankin koronlasku vähän aikaisemmin jäi 0,25 prosenttiyksikköön.
Kaiken lisäksi Fedin päätökselle odotetaan vauhdikasta jatkoa. ”Uskomme, että Fed laskee korkoa 0,25 prosenttiyksikköä joka kokouksessaan ensi kesäkuuhun asti”, kertoo Antti Ilvonen. Danske Bankin ennusteen mukaan myös toinen 0,50 prosenttiyksikön lasku on mahdollinen, ehkä jo marraskuussa.
Fedin kokouksia lienee ennusteessa määritellyllä ajanjaksolla kahdeksan kappaletta, joten keskuspankkikorko valuu kohti kolmea prosenttia.
Keskuspankki antoi vahvan viestin
Keskuspankkikoroissa kuitenkin muutos on usein isompi juttu kuin koron taso. ”Ei syyskuinen laskukaan itsessään ollut valtavan iso, mutta se ylitti odotukset, joten sen signaaliarvo oli suuri. Se viestitti, että Fed on valmis leikkaamaan korkoa myös jatkossa ja tarvittaessa nopeasti.”
”Vaikutuksia nähtiinkin hyvin pian: odotukset markkinakorkojen tasosta tulivat tuntuvasti alaspäin ja osakemarkkinat nousivat entisestään, jolloin osakerahoituksesta tuli yrityksille edullisempaa. Myös yritysten velkakirjarahoitus halpeni”, Antti Ilvonen luettelee.
Korkojen laskukäänne tarjoaa siis USA:n talouden kasvulle hyvän tuen. Miksi sitten talousuutisissa pyöritellään jatkuvasti uhkaa talouden joutumisesta taantumaan?
”Lähes aina, kun Fed on historiansa aikana nostanut korkoja niin paljon kuin viime vuosina, seurauksena on ollut taantuma. Niin on odotettu tapahtuvan tälläkin kertaa”, Antti Ilvonen sanoo.
”Viime vuosina USA:n talouskehitys on kuitenkin lähes jatkuvasti ylittänyt ennusteet.”
Myös nyt taloudella menee ”ihan hyvin”, vaikka pientä hidastumista on nähtävissä.
Yksi merkittävistä tekijöistä kasvun taustalla on se, että valtio ottaa koko ajan hurjasti velkaa talouden tukemiseksi.
Toisaalta USA:n talouden vahvuus on rakenteellinen kasvu. ”Yhdysvalloissa sekä työvoiman tarjonta että työn tuottavuus kasvavat.”
Mikä selittää työn tuottavuuden kasvun, jonka hitaus on ongelma lähes kautta maailman? Siihen eivät ekonomistit ole löytäneet kattavaa vastausta.
Se sen sijaan tiedetään, että työvoiman tarjonnan kasvu on hämmentävän voimakasta erityisesti (paperittomien) maahanmuuton ansiosta.
”Virallisten tilastojen mukaan ulkomainen työvoima kasvoi pelkästään tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 1,5 miljoonalla työntekijällä. Määrä on noin kuusi kertaa suurempi kuin vastaavan pituisella ajanjaksolla keskimäärin ennen pandemiaa.”
Todellisuudessa määrä on vielä suurempi, koska pimeästi maahan tulevia ja töitä tekeviä jää tilastojen ulkopuolelle.
Koronlasku näkyi vaaliveikkauksessa
Vaikka talouden yleiskuva on melko valoisa, riskejä on. Tärkeimpiä niistä on työmarkkinoiden jäähtyminen. Työttömyysaste on edelleen matala, reilut neljä prosenttia, mutta kuitenkin noussut. ”Osasyynä on työvoiman tarjonnan kasvu, mutta yritykset ovat myös vähentäneet rekrytointejaan.”
”Kuluttajilla taas luottamus työmarkkinaan on se, mikä ylläpitää halua jatkaa kulutusta. Jos ihmiset alkavat pelätä, menevätkö työt alta, talous alkaa hidastua. Vielä tätä ei ole nähty, mutta tilannetta kannattaa seurata.”
Marraskuun alussa pidettäviin presidentinvaaleihin Yhdysvallat purjehtii siis näillä näkymin aika mukavissa taloustunnelmissa. Millä tavalla taloustilanne voi vaikuttaa vaalitulokseen?
”Jos taloudessa menee mukavasti ja bensa on halpaa, tilanne on yleensä suosinut sitä, joka on vallassa (eli istuvaa presidenttiä tai hänen puoluettaan)”, Antti Ilvonen kertoo. Niinpä myös Fedin koronleikkaus ja taantumariskin pieneneminen näkyivät vedonlyöntitilastoissa demokraattien Kamala Harrisin ’osakkeiden’ nousuna.
Entä miten talouteen vaikuttaa se, tuleeko valituksi Kamala Harris vai republikaanien Donald Trump?
”Uskon, että kasvumyönteinen talouspolitiikka jatkuu riippumatta siitä, kumpi valitaan, mutta ehdokkaiden keinot vaihtelevat. Trump haluaa leikata sekä palkansaajien että yritysten veroja, Harrisin/Bidenin työkalupakissa on enemmän tukia, mm. investointitukia vihreän siirtymän edistämiseen, sekä veronkevennyksiä keskiluokalle, pienituloisille ja lapsiperheille.”
”Mutta yhteistä molemmille ehdokkaille on se, että valtio ottaa velkaa ja rahaa käytetään. Leikkauslinjaa ei Amerikassa kannata kukaan.”
Ulla Simola
