KARON PÖRSSI Teuvo Pakkalan novellissa "Mahtisana" (kokoelmassa Lapsia, 1895) voimainsa tunnossa oleva Ville kehuskelee muille pojille olevansa stiiknafuulia.
Kukaan ei tiennyt, mitä se tarkoitti, mutta mahtavalta se kuulosti. Sana synnytti arvonantoa.
Kukaan ei myöskään pystynyt kiistämään sitä, etteikö Ville olisi stiiknafuulia. Koska sanalla ei ollut sisältöä, väite "minä ole stiiknafuulia" ei ollut – myöhemmin eläneen filosofin Karl Popperin termiä käyttääksemme – falsifioitavissa.
Sijoitusmaailmassa esiintyy paljon stiiknafuuliaa: joku keksii jonkin mahtisanan, huutaa sitä riittävän kovaa ja toivoo, että muut uskovat.
Erityisesti algoritmeihin pohjautuvat hedgerahastot, niin sanotut kvantit, ovat 2000-luvun stiiknafuuliaa. Ne ovat usein kuin taikurin silintereitä, joihin sijoittaja heittää rahansa ja toivoo, että taikuri saa loihdittua mystisten matemaattisten malliensa avulla rahoille tuottoa.
Tempun luonteeseen kuuluu, että taikuri ei raota salaisuuden verhoa. Ja henkeään pidätellen sijoittaja saa jännittää, saako omansa pois.
Menestyjistä kirjoitetaan näyttäviä sankaritarinoita. Suuri joukko painuu vähin äänin unholaan.
Pohjoismaat muuttuu tekoälyksi
FIM perustaa Suomen ensimmäisen "sataprosenttisesti tekoälyyn perustuvan" sijoitusrahaston FIM Tekoälyn. Rahasto sijoittaa osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja FIMin mukaan "hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista löytääkseen markkinoilta ihmissilmille havaitsemattomia syy–seuraus-suhteita".
Siinä se. Rahat FIMille ja onnea matkaan!
Kysyin FIMiltä, mitä tekoäly rahaston yhteydessä tarkoittaa.
Oppiiko algoritmi?
Millainen on rahaston oletettu kaupankäyntifrekvenssi tai kiertonopeus?
Millainen poppoo algoritmin on kehittänyt?
Onko kaupoissa ihmissilmä välissä?
FIM vastasi, että valitettavasti se ei voi antaa lisätietoja.
Verhoa luvataan raottaa marraskuun 16. päivänä. Mitä silloin kerrotaan? Sekään ei ole tiedossa. Tuolloin järjestettävässä tilaisuudessa esiintyvät edustajat NNAISENSE- ja ACATIS Investment- nimisistä yhtiöistä. ACATIS Investmentin valikoimaan kuuluu ACATIS AI Global Equities -sijoitusrahasto.
On vallan mahdollista, että FIM Tekoälystä tulee kyseisen rahaston syöttörahasto.
ACATIS AI Global Equities sijoittaa enintään 50 kehittyvillä markkinoilla noteerattuun yhtiöön, joiden markkina-arvo on vähintään miljardi euroa. Salkku päivitetään puolivuosittain. Rahasto mainostaa "itse oppivaa Deep Learning -mallia", joka "integroi osakevalinnan ja salkun muodostamisen yhdeksi prosessiksi". Malli etsii "ei-lineaarisia yhtetyksiä ja kuvioita, jotka eivät ole ihmisen tunnistettavissa".
Sanoiko joku stiiknafuulia?
Vanhat sijoittajat heitteillä
Uusille rahastosijoittajille FIMin halulle pantata tietoa ei ole merkitystä. He päättävät taikalaatikkoon osallistumisestaan vasta sitten, kun heillä on edessään riittävästi faktoja – tai niin vähän, että päättävät olla sijoittamatta. Ikävä menettely on sen sijaan nykyisen FIM Nordic -rahaston osuudenomistajien kannalta, sillä heidän pohjoismaisiin osakkeisiin sijoittava rahastonsa muuttuu marraskuun 20. päivänä maailmanlaajuiseksi tekoälyilyksi.
FIM Nordicin omistajat joutuvat siis joko muuttamaan sijoitusstrategiaansa pohjoismaisten osakkeiden poiminnasta jonkinlaiseen vielä tarkemmin tuntemattomaan hedgeen tai vaihtoehtoisesti realisoimaan omistuksensa. Reagointiaikaa jää käytännössä yksi arkipäivä, sillä rahaston mainosmateriaalit paljastetaan torstaina 16. marraskuuta ja uudet säännöt astuvat voimaan jo saman viikon sunnuntaina.
Sääntöjen mukaan FIM Tekoäly rokottaa enintään kahden prosentin vuotuisen hallinnointipalkkion ja 25 prosenttia päivittäisestä vertailuindeksin ylittävästä tuotosta. Sitä, mikä vertailuindeksi on, ei säännöissä kerrota.
Etf:illä tekoälypörinään
Maailmalla erilaisia tekoälyyn ja big dataan perustuvia rahastoja on perusteltu viime vuosina, myös pörssilistatuiksi rahastoiksi eli etf:iksi.
ETF Database -sivusto luokittelee artificial intelligence -etf:ksi esimerkiksi BUZZ US Sentiment Leaders -etf:n, joka etsii sijoitusideoita siitä, mihin sävyyn yhtiöistä puhutaan nettiartikkeleissa, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa.
Netistä imemänsä ja analysoimansa materiaalin perusteella rahaston takana oleva algoritmi päättelee, mistä 75 yhdysvaltalaisesta pörssiyhtiöstä puhutaan positiivisimpaan sävyyn. Niiden osakkeita ostetaan rahaston salkkuun, ja sama toistetaan aina kuukausittain.
Syyskuun lopussa rahaston kolmen kärjen muodostivat Micron Technology, Alphabet ja Square. Osakkeiden painoerot kärjessä ovat pieniä. Lokakuun salkkumuutoksessa sisään tulee tai on tullut muun muassa Snapia, Altriaa ja JP Morgan Chasea. Pois lentävät tai ovat lentäneet esimerkiksi Walt Disney, General Motors ja Coca-Cola.
BUZ-lyhenteellä liikkuva etf aloitti toimintansa viime vuoden huhtikuun puolivälissä. Perustamisestaan syyskuun loppuun rahaston arvo on kasvanut parikymmentä prosenttia, mistä tasoitetuksi vuosituotoksi tulee vajaat 14 prosenttia. Järin suureksi hitiksi etf ei ole noussut, sillä sen salkku on alle kymmenen miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruinen.
Etf ei ole sitä pyörittävälle yhtiöllekään kummoinen kultakaivos, sillä etf:ien tapaan rahaston hallinnointipalkkio on varsin kohtuullinen 0,75 prosenttia pääomasta vuosittain.
Viikon trio: Tekoälystä hyötyvät
Tekoälytrendistä voi pyrkiä osalliseksi myös sijoittamalla sen yleistymisestä hyötyviin yhtiöihin.
Sellaisiin sijoittaa esimerkiksi Global X Robotics & Artificial Intelligence -etf (BOTZ), joka etsii yhtiöitä, jotka hyötyvät robotiikan ja tekoälyn kasvavasta käytöstä. Sijoituskohteeksi otetaan myös yhtiöitä, jotka toimivat teollisuusrobotiikan ja automaation, ei-teollisuusrobotiikan ja itse liikkuvien kulkuneuvojen aloilla.
Rahaston kolme suurinta sijoitusta ovat:
| Yhtiö | Paino |
| Nvidia | 8,2 % |
| Keyence | 7,8 % |
| Mitsubishi Electric | 7,8 % |
Lähde: Global X Robotics & Artificial Intelligence -etf:n tietosivu. Tilanne: 27.10.2017.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
