Uudet pörssiyhtiöt – kallista uteliaisuutta

KARON PÖRSSI Pörssiin listautuneet uudet yhtiöt kiinnostavat suomalaissijoittajia myös listautumisannin jälkeen. Ei ehkä kannattaisi, sillä uutuudenviehätys on tilastojen valossa kallista kukkarolle.

Listautumisen yhteydessä pörssitulokkaat käyttävät saaveittain seteleitä tehdäkseen itseään tunnetuksi. Ne ostavat Hesarin etusivuja ja esittäytyvät niin yksityis- kuin instituutiosijoittajille. Antia järjestävä investointipankki laatii sijoittajiin vetoavan stoorin, jotta osakkeet kävisivät kaupaksi komein ylimerkintäkertoimin. 

Kaiken lisäksi listautumisantien hinnoittelussa tavataan antaa sijoittajalle porkkana: listautumishinnan pitäisi näyttää sellaiselta, että sijoittajalle on luvassa pikavoitto.

Ei siis ihme, että annit tapaavat käydä hyvin kaupaksi. Vuoden 2014 alusta tähän hetkeen (ilman aivan viimeisintä eli Privanetia) listautuneet yhtiöt ovat saaneet listautumisessa keskimäärin toistatuhatta uutta osakkeenomistajaa. Päälistan suurten yhtiöiden kohdalla luvut ovat liikkuneet tuhansissa, kun taas First North -listautujat ovat joutuneet tyytymään ehkä vain muutamiin satoihin uusiin osakkeenomistajiin.

Selvitin vuosina 2014–2016 Helsingin pörssin päämarkkinalle ja First Northiin annin kautta listautuneiden yhtiöiden omistajamäärät listautumiskuukauden viimeisenä päivänä. Lähteenä käytin arvo-osuusrekisteriä ylläpitävän Euroclearin kuukausitilastoja.

Vaikka osa listautumismerkitsijöistä on ennättänyt kuun loppuun mennessä myydä osakkeensa ja osa rannalle jääneistä ostaa osakkeita pörssistä ja vaikka yhtiöillä on ennen listautumista valmiisi osakkeenomistajia, luvut antavat melko hyvän kuvan listautumisten vedosta.

Suosituimmat listautumisannit ovat olleet:

Koko viiden kärki koostuu päälistayhtiöistä. Kuudentena on ensimmäinen First North -yhtiö, lopputalvesta listautunut Suomen Hoivatilat. Tarkastelussa mukana olleesta 21 yhtiöstä vain kuusi sai listautumisen myötä vähintään tuhat osakkeenomistajaa.

Vähiten vetosivat:

Tälläkin listalla on yksi päälistayhtiö, Kotipizza, jonka listautuminen tapahtui epäonnisten tähtien alla ja yhtiö joutui puolittamaan listautumishintansa. Kaikkein vähiten sijoittajia kiinnostanut Nexstim on sittemmin aiheuttaa sijoittajille sydämentykytyksiä, vaikka sen menetelmillä pitäisi edistää aivohalvauksesta toipumista. Yhtiön kurssi on selvästi listautumistason alapuolella, toimitusjohtaja lähtenyt ja hallitus miettii strategiaa uusiksi.

Pikavoitolla yöhön

Yhdysvaltalainen rahoitustutkija, Floridan yliopiston rahoituksen professori Jay R. Ritter on laatinut kattavan selvityksen yhdysvaltalaisista listautumisista vuosina 1980–2014. Hänen havaintonsa on selvä: uudet pörssiyhtiöt ovat jääneet kurssikehitykseltään verrokkejaan heikommiksi keskipitkällä aikavälillä.

Ensimmäisen pörssivuotensa aikana uudet yhtiöt ovat menestyneet keskimäärin 4,4 prosenttiyksikköä huonommin kuin muut samankokoiset pörssiyhtiöt. Kun vertailukohdaksi otetaan paitsi sama kokoluokka myös samankaltainen p/b-luku, uusien yhtiöiden ensimmäisen vuoden alituotto on 1,1 prosenttiyksikköä. Laskelma perustuu yli 8 000 listautumiseen. On tärkeää huomata, että uusien yhtiöiden kohdalla vertailukohtana on ensimmäisen pörssipäivän kurssi, ei listautumisannin merkintähinta.

Viiden ensimmäisen pörssivuoden aikana uudet yhtiöt ovat tuottaneet vuositasolla keskimäärin 3,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin samankokoiset pörssiyhtiöt ja 1,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin saman kokoluokan ja p/b-luvun pörssiyhtiöt. Viisivuotistarkastelussa on yli 5 000 listautumista.

Sen sijaan ensimmäisenä pörssipäivänä listautujien kurssit ovat nousseet selvästi listautumishinnasta, vuosina 1980–2014 keskimäärin 17,9 prosenttia.

Jos uskoo, että historia antaa viitteitä tulevasta, sijoitusohje on yksinkertainen: listautunutta uutta yhtiötä ei kannata ostaa pörssistä ja listautumisen yhteydessä mahdollisesti ostetut osakkeet kannattaa myydä oitis.

Me suomalaiset tunnumme käyttäytyvän juuri päinvastoin.

Lisää uutta salkkuun

Selvitin vuosina 2014–2016 Helsinkiin annin kautta listautuneiden yhtiöiden osakkeenomistajamäärän listautumiskuukauden lopun lisäksi yksi ja kuusi kuukautta myöhemmin sekä tuoreimpien tilastojen eli toukokuun lopun tilanteen mukaan. Ehdottomalla valtaosalla yhtiöistä omistajamäärä on kasvanut. Listautumiskuukauden lopusta nykyhetkeen vain Evlin omistajamäärä on laskenut.

Ensimmäisen kokonaisen pörssikalenterikuukauden aikana vain neljän uuden pörssiyhtiön osakkeenomistajamäärä pienentyi. Nuo yhtiöt ovat Evli, Asiakastieto, United Bankers ja FIT Biotech. Seitsemästätoista omistajamääräänsä kasvattaneesta yhtiöstä neljän – Tokmanni, Suomen Hoivatilat, Consti ja Savo-Solar – omistajamäärä nousi ensimmäisen kokonaisen listakalenterikuukauden aikana yli kymmenen prosenttia.

Eikä uusien yhtiöiden veto suinkaan ole laskenut ensimmäiseen kuukauteen. Kuusi kuukautta listautumiskuukauden lopun jälkeen vain kolmella yhtiöllä oli vähemmän omistajia kuin listautumiskuukauden lopussa, kun taas vähintään kymmenen prosentin omistajamäärän nousua pääsi esittelemään yhdeksän yhtiötä. Kuuden kuukauden tarkastelussa on mukana kuusitoista yhtiötä, sillä viiden firman pörssihistoria on sitä lyhyempi.

Kuuden ensimmäisen pörssikuukauden jaksolla suhteessa eniten uusia sijoittajia on houkutellut Nixu, joka yli kaksinkertaisti omistajamääränsä puolessa vuodessa, eikä Pihlajalinnakaan jäänyt kauas tuplauksesta.

 Listautumiskuukauden lopusta toukokuun loppuun suhteessa ylivoimaisesti eniten uusia omistajia on hankkinut Verkkokauppa.com, jolla oli listautumisen jälkeen reilut 500 osakkeenomistajaa, kun tällä hetkellä osakasmäärä huitelee lähellä 2 500:aa.

Järkee vai ei?

Miksi uusien yhtiöiden omistajamäärät ovat kasvaneet listautumiskuukauden jälkeen, vaikka tilastojen valossa uusia pörssiyhtiöitä ei keskimäärin kannata ostaa?

Arvailuja voi esittää.

Ehkä sytymme uusiin yhtiöihin hitaasti? Haluamme katsoa ensimmäiset osavuosikatsaukset, joiden myötä yhtiö alkaa tuntua tutummalta ja turvallisemmalta?

Kenties yhtiöillä on pörssitaipaleensa aluksi tarjottavanaan hyvää uutisvirtaa, joka lisää ostokiinnostusta yhtiön osakkeita kohtaan?

Leviääkö tieto ensimmäisiltä sijoittajilta eteenpäin? Vaikuttaako se, että monet uudet yhtiöt ovat osallistuneet aktiivisesti yksityissijoittajille suunnattuihin sijoittajatapahtumiin?

 Ehkä näemme uusissa yhtiöissä potentiaalisia moninkertaistujia, mikä kiehtoo mieltä?

Jos kurssi laskee listautumishinnan alapuolelle, pidämmekö osaketta halpana ja siksi oston väärtinä? Listautumishinta muodostanee mieleen väkevän merkkipaalun.

Tarkastelu on tehty viimeksi kuluneen reilun kahden vuoden listautumisista, ja tänä aikana pörssit ovat olleet ennemmin nousu- kuin laskusuunnassa ja kiinnostus osakesijoittamista kohtaan on näppituntumalla lisääntynyt.

Uskottavalta tuntuvia selityksiä on helppo keksiä, mutta Jay R. Ritterin yhdysvaltalaisia osakkeita koskevan laajan selvityksen perusteella toimimme kuitenkin kollektiivina omaa taloudellista etuamme vastaan.

Viikon trio: Laajimmin omistetut uudet yhtiöt

Viimeksi kuluneen reilun kahden vuoden aikana Helsingin pörssiin listautuneista yhtiöistä eniten omistajia on vetänyt terveyspalveluyhtiö Pihlajalinna. Vuosi sitten kesäkuussa pörssiin marssineella tamperelaisfirmalla oli listautumiskuukautensa lopussa vajaat 3 000 omistajaa, kun nyt eli toukokuun lopun tilastoissa omistajia on jo pitkälti yli 6 000.

Rakennusyhtiö Lehto Group listautui pörssin päämarkkinalle huhtikuussa ja sai oitis lähes 4500 omistajaa. Lehto on ollut paras listautumismagneetti, sillä listautumiskuukautensa lopussa millään muulla yhtiöllä ei ole ollut yli 3 000 osakkeenomistajaa, ja yli 2 000:nkin ovat päässeet vain Pihlajalinna, Evli ja Tokmanni.

Sitten listautumishetken Evlin omistajamäärä on laskenut 156:lla, kun taas Tokmanni hankki ensimmäisen kokonaisen pörssikalenterikuukautensa aikana 452 uutta osakkeenomistajaa ja kiilasi kolmanneksi laajimmin omistetuksi uudeksi pörssiyhtiöksi.  

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.