Talletus pitää pintansa suomalaisten säästäjien ykkössijoituskohteena, mutta myös rahastosäästämisestä on tullut arkipäivää. Finanssiala ry:n tutkimuksen mukaan noin miljoona suomalaista on sijoittanut johonkin rahastoon.
Rahastosäästäjistä 35 % on ylempiä toimihenkilöitä, yrittäjiä ja johtajia, mutta jo lähes yhtä paljon, 32 %, on alempia toimihenkilöitä ja työväestöä. Heidän osuutensa on kasvanut. Eläkeläisiä on 23 %.
Finanssiala on tutkinut myös rahastosäästäjien tulotasoa. Säästäjistä 21 % elää taloudessa, jonka vuotuiset bruttotulot ovat kokonaisuudessaan enintään noin 30 000 euroa. Toisin sanoen koko talouden nettotulot kuukaudessa ovat noin 1 800 euroa tai sitä vähemmän.
Kotitalouksien suosikkeja ovat yhdistelmärahastot. Niiden sijoittajamäärissä on Suomen Sijoitustutkimuksen Rahastoraportin mukaan tapahtunut parina viime vuonna kiinnostavia muutoksia.
Markkinaosuusjohtajien (Nordea, Danske, OP) suurimmissa yhdistelmärahastoissa sijoittajien lukumäärä on pienentynyt tai pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan S-Pankin yhdistelmärahastojen (Säästäjä- ja Säästörahastojen) sijoittajamäärä on kasvanut parissa vuodessa yli 40 prosenttia. Se on ohittanut Dansken Kompassi-rahastot ja lähestyy OP:n Rohkean ja Varovaisen yhteenlaskettua sijoittajamäärää.
Kuitenkin viiteen S-rahastoon yhteensä sijoitettu pääoma on vain 24 % esimerkiksi noiden OP:n rahastojen ja 13 % Dansken Kompassien pääomasta.
S-ryhmä alkoi viitisen vuotta sitten tarjota asiakkailleen mahdollisuutta siirtää S-bonukset suoraan S-yhdistelmärahastoon. Tilastoluvuista voi päätellä, että se on ollut menestysidea. S-Pankin oman selvityksen mukaan lähes kolmannes S-rahastosäästämisen aloittaneista ei ole aiemmin säästänyt rahastoihin, joten rahastosijoittajien joukko on oikeasti laajentunut.
Toisaalta säästösummat ovat usein hyvin pieniä – oheisista luvuista päätellen etenkin S-rahastoissa. Pieniä ne ovat Suomessa ylipäätäänkin. Finanssialan mukaan yksityisten säästäjien rahasto-omistusten mediaani (keskimmäinen arvo) on 7 000 euroa.
Ulla Simola
