Suomessa kehitetyt ekologiset tekstiilikuidut herättävät kansainvälistä kiinnostusta. Niitä kehittävät ainakin Spinnova, Infinited Fiber, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Ioncell, VTT, Fortum ja Metsä Spring.
Kuinka suurta liiketoimintaa uusista kuiduista voi Suomeen syntyä, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski?
”Potentiaali on merkittävä, kunhan vain kuituja tuottavat tehtaat saadaan rakennettua ja käyntiin. Kysyntä on tällä hetkellä tarjontaa suurempi.
Esimerkiksi Infinited Fiber on tehnyt Zaran liikkeistä tunnettu Inditexin kanssa 100 miljoonan euron sopimuksen Kemiin rakennettavan tehtaan tuotannon ostamisesta.
Spinnova tekee puolestaan yhteistyötä muun muassa H&M:n ja Marimekon kanssa. Spinnovan ja yhteistyökumppani Suzanon tavoitteena on nostaa kuidun vuosittainen valmistuskapasiteetti miljoonaan tonniin vuosina 2031–2033.
Ekologisten kuitujen kysyntää kasvattaa kuluttajien ja yritysten ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja ylipäätään kuitumarkkinoiden kasvu tulevina vuosina.”
Uusien kuitujen valmistajat tarjoavat kehittämiään kankaita kansainvälisille vaatebrändeille. Voisiko Suomesta nousta myös suoraan kuluttajille tekstiilituotteita valmistavia yrityksiä?
”Suomen omat markkinat ovat pienet, ja kansainvälisille markkinoille vietyjä vaatebrändejä on vähän.
Jalostusarvon kasvattaminen on Suomelle iso haaste. Tekstiilikuidusta saa maailmanmarkkinoilla tyypillisesti kolme euroa kilolta, kun taas vastuullisesti tuotetusta valmiista vaatteesta saa helposti 150 euron kilohinnan ja siitä ylöspäin.
Maailman muotimarkkinoiden koko on noin 1 500 miljardia euroa vuodessa. Zarasta tunnetun Inditexin liikevaihto oli vuonna 2021 lähes 28 miljardia euroa, lähes kolme kertaa UPM:ää suurempi. H&M:kin on suurempi kuin UPM.
Valitettavasti Suomessa valmistettavat kuidut menevät muotimarkkinoiden alkupäähän, jolloin tuotteiden jalostusarvo ja hinta uhkaavat jäädä suhteellisen pieneksi.”
Mitä olisi tehtävä, että uusista kuiduista jäisi enemmän rahaa Suomeen?
”Uusien kuitujen valmistuksen ohella Suomeen pitää saada myös brändilähtöistä liiketoimintaa. Toivon, että tutkimusta ja innovaatioita rahoittavat julkiset ja yksityiset toimijat tämän ymmärtäisivät.
Suomessa on nyt 6–7 erilaista kuituhanketta, jotka pohjautuvat kymmenen viime vuoden aikana tehtyyn tutkimukseen ja kehitystyöhön. Vastaavaa panostusta tarvittaisiin nyt myös brändilähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Nykyiset tutkimuksen, kehitystoiminnan ja viennin rakenteet tukevat ennen muuta insinöörivaltaisia toimialoja, eivät esimerkiksi muotialaa.
Esimerkiksi Aalto-yliopistosta tulee maailman huippuluokan muotisuunnittelijoita, mutta tämän osaamisen ympärille pitäisi saada rakennettua myös yrityksiä.”
Matti Remes
LÖYTÖJÄ PÖRSSIN KULUTTAJASEKTORILTA? Heikentynyt ostovoima ja kustannusten nousu painavat pörssin kuluttajatuoteyhtiöitä. Osakesäästäjän kannattaa kuitenkin arvioida niiden näkymiä vähän pidemmällä aikavälillä. Lue juttu täältä >>
