Jos omistat metsää, mutta et ehdi, voi tai halua huolehtia metsistäsi, yhteismetsä saattaa olla hyvä vaihtoehto. Aina metsänomistajan ei vain ole helppo löytää yhteismetsää, johon voisi liittyä.
Yksityisten metsänomistajien lisäksi yhteismetsiä ovat perustaneet yhteisöt ja yritykset, esimerkiksi isot metsäyhtiöt. Nyt joukkoon on liittynyt myös vakuutusyhtiö, kun Lähi-Tapiola perusti oman yhteismetsänsä.
Valtaosa metsänomistajista työskentelee muilla aloilla kuin maa- ja metsätaloudessa. Osa heistä asuu kaukana metsästään. Se ei tietenkään ole este metsän hyvälle hoidolle, mutta jos hoitotyöt jäävät tekemättä, hoitorästit syövät sekä metsän kasvua että tuottoa.
Yhteismetsien suosio on kasvanut 2010-luvulla nopeasti. Valtiovalta on halunnut kannustaa metsänomistajia yhteismetsiin. Siten pyritään parantamaan metsien hoitoa ja torjumaan metsänomistuksen pirstoutumista, joka uhkaa helposti esimerkiksi perinnönjaossa.
Kannustimena on yhteismetsän kevennetty verotus. Valtio maksaa myös yhteismetsän perustamiskustannukset. Liittyvän tilan arviointitoimitusta valtio ei kuitenkaan maksa.
Yhteismetsä on osakkaalle vaivaton. Hänen ei tarvitse huolehtia metsän hoidosta ja hakkuista, ei liioin verotuksesta. Osakas saa omistustaan vastaavan osuuden yhteismetsän ylijäämästä eli tuotosta puhtaana käteen, sillä yhteismetsä maksaa kaikki verot.
VEROT: Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan veroa 26,5 prosenttia. Kun yhteismetsä jakaa ylijäämäänsä tuottona osakkailleen, he saavat tuoton puhtaana käteen. Osakkaan ei tarvitse ilmoittaa tuottoa veroilmoituksellaan.
Toisaalta yhteismetsän osakkaalla ei enää ole ”omaa metsää”. Hänelle ei jää mitään erityisiä oikeuksia yhteismetsään liitettyyn alueeseen, joten edes polttopuita hän ei enää voi sieltä hakea ‒ paitsi jos osakaskunta antaa siihen luvan.
Yhteismetsää voi joutua etsiskelemään
Yhteismetsä päättää itse, haluaako se uusia osakkaita ja jos haluaa, millaiset alueet sille sopivat. Aina ei ole helppo löytää yhteismetsää, johon voisi päästä mukaan.
Jos yhteismetsään liittyminen kiinnostaa, kannattaa kysellä liittymismahdollisuuksia suoraan niiltä. Metsäkeskuksen verkkosivuilla (metsakeskus.fi tai yhteismetsat.fi) on luettelo yhteismetsistä.
Uusin tulokas yhteismetsän perustajana on vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola. Oman ilmoituksensa mukaan se on ensimmäinen finanssialan toimija tällä saralla.
Vastaperustetun Lähi-Tapiola Yhteismetsän osakkaina on aluksi Lähi-Tapiolan vahinkovakuutusyhtiö sekä joukko Lähi-Tapiolan alueyhtiöitä. Yhteismetsähankkeen päätarkoituksena on kuitenkin tarjota yksityisille metsänomistajille uusi palvelu, mahdollisuus liittyä yhteismetsään, olipa metsä missäpäin Suomea tahansa.
Tavoite kymmenissä tuhansissa hehtaareissa
Yhteismetsän hyödyt perustuvat suuruuden ekonomiaan metsien hoidossa ja puunkorjuussa sekä puukaupoissa.
Tällä hetkellä Lähi-Tapiola Yhteismetsällä on vasta muutama tuhat hehtaaria itäisessä Suomessa, mutta sitä halutaan ripeästi laajentaa: ”Pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen kulurakenteeseen ja tavoitteenamme on kymmenien tuhansien hehtaarien yhteismetsä”, kertoo Marika Makkonen, Lähi-Tapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija.
Mukaan voi silti päästä varsin pienelläkin metsällä. ”Liitettävän metsän tulisi olla vähintään noin 30 hehtaaria. Raja ei kuitenkaan ole tiukka, ja päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi alueen sijainti vaikuttaa, jos alue on hyvin pieni.”
Myös alueen kasvuvaihe voi vaikuttaa, sillä jotta yhteismetsä tuottaisi, se tarvitsee eri kehitysvaiheissa olevia metsiä. Silloin niitä pystytään hoitamaan ja hakkaamaan kestävästi.
Koska Lähi-Tapiola Yhteismetsän perustajaosakkaat ovat konsernin yhtiöitä, Lähi-Tapiolan paino yhteismetsän päätöksenteossa on suuri – ainakin aluksi. Toisaalta osakaskunnan päätöksenteossa pienosakkaiden asemaa turvaa joka tapauksessa laissa säädetty äänileikkuri.
”Ja tulevaisuudessa Lähi-Tapiola muuttuu vähitellen pienosakkaaksi, jos laajanemistavoitteemme toteutuvat”, Marika Makkonen huomauttaa.
Miten Lähi-Tapiola ansaitsee yhteismetsällä?
Miten Lähi-Tapiola sitten itse ansaitsee yhteismetsällään? Peritäänkö liittyjiltä tai osakkailta esimerkiksi palkkioita, joista yhtiö saa tuottoa?
Marika Makkonen sanoo, että tuotto tulee yhteismetsän tehokkaasta kulurakenteesta sekä puukaupoista, kuten muillekin osakkaille. ”Mitä parempaa puuta tuotamme ja mitä paremman hinnan siitä saamme, sitä enemmän tuottoa.”
”Lähi-Tapiola Kiinteistövarainhoito tuottaa liittymispalvelun yhteismetsään liittyville. Siitä peritään liittyjiltä palkkio, mutta meillä ei ole siinä varsinaista tuottotavoitetta.”
Tila-arvio on liittyjälle keskeinen
Yhteismetsään liittyvän täytyy ennen päätöstään lukea huolella yhteismetsän säännöt ja sopimusehdot.
Olennaista liittyjälle myös on, miten osuvasti liittyvän metsän tila-arvio osataan tehdä. Uusi osakas nimittäin saa yhteismetsästä omistusosuuden, joka vastaa liitettävän alueen arvoa suhteessa muiden osakkaiden omistuksiin. Jos arvio halutaan tehdä perusteellisesti, se tehdään jokaiselle metsikkökuviolle erikseen.
Lähi-Tapiola Yhteismetsässä tila-arviot tekee ulkopuolinen toimija, metsäpalveluyritys Aari, joka on myös Lähi-Tapiolan asiantuntijakumppani yhteismetsän metsänhoidossa.
Lähi-Tapiola Yhteismetsä maksaa tila-arvioinnin kulut liittyvän metsänomistajan puolesta. Muut liittymisen kustannukset maksaa valtio.
YHTEISMETSÄT SUOMESSA
- Yhteismetsiä oli vuoden 2021 alussa 529 kappaletta.
- Yhteismetsissä oli noin 25 000 osakasta.
- Yhteismetsien metsäpinta-ala oli yhteensä lähes 800 000 hehtaaria.
- Suomen suurin yhteismetsä on Kuusamon yhteismetsä 90 000 hehtaarillaan.
Lähde: Metsäkeskus
Ulla Simola
