Julkisen velan ja bruttokansantuotteen (bkt) suhde on julkisyhteisöjen velkavivun mittari. Julkisyhteisöjen bruttovelka ei saisi EU:n kriteerin mukaan ylittää 60 prosentin rajaa jäsenvaltion bkt:sta. Rahoitusalijäämä saa olla maksimissaan kolme prosenttia bkt:sta.
Vaikka julkisyhteisöjen velan euromäärä on kasvanut tällä vuosikymmenellä joka vuosi, on velka/bkt-suhde kääntynyt Suomessa laskuun. Vuonna 2017 velan ja bkt:n suhde oli 61,4 %. Vuonna 2015 suhde oli 63,5 %.
Julkisyhteisöjen velka (milj. e) 
Velka/bkt (%) * ennuste Lähde: Tilastokeskus
Trendin uskotaan jatkuvan lähivuosina: valtiovarainministeriö arvioi suhteen olevan 56,0 % vuonna 2022. Velan euromäärä jatkaa kuitenkin kasvuaan.
Velkasuhteen kasvu oli Suomessa päätähuimaavaa vuosina 2008–2015, jolloin julkisyhteisöjen bruttovelka tuplaantui. Lisäksi vuonna 2009 bkt pieneni lähes kymmenyksellä, mikä vauhditti velka/bkt-suhteen kasvua.
EU:n jäsenvaltioista vuonna 2017 alhaisin velka/bkt-suhde oli 2017 Virossa, 9,0 % ja korkein Kreikassa, 178,6 %. Velka/bkt-suhde EU:ssa on 81,6 %, joka on reippaasti yli EU:n jäsenvaltioilleen asettaman kriteerin.
EU valvoo jäsenvaltioidensa talouden kestävyyttä Vakaus- ja kasvusopimuksessa määritetyillä mittareilla. Mittarit koskevat julkisyhteisöjen velan ja rahoitusjäämän suhdetta bkt:hen. Julkisyhteisöjen bruttovelka käsittää valtionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen sulautetun bruttovelan. Mikäli jäsenvaltio ei kykene täyttämään sille asetettuja kriteerejä, jäsenvaltioon aletaan soveltaa niin kutsuttua liiallista alijäämää koskevaa menettelyä. Tällöin jäsenvaltion pitää toimittaa EU:lle suunnitelma korjaavista toimista. Menettelyyn voi kuulua myös sanktioita.
Janne Kalluinen
