Alaikäisen omaisuuden hoidon valvonta Digi- ja väestötietovirastossa on useimmiten maksutonta, mutta ei aina. Maksuttomuus kannattaa tarkistaa huolella.
Isovanhempi haluaa lahjoittaa lapsenlapselleen osakkeitaan säännöllisesti tai vanhempi laittaa lapsilisät osakesäästötilille.
Ennen kuin lapsi on täysi-ikäinen, omaisuuden arvo voi hyvinkin ylittää 20 000 euroa. Silloin huoltajan pitää ilmoittaa omaisuudesta Digi- ja väestötietovirastoon (DVV). Tämä tarkoittaa, että DVV alkaa valvoa omaisuuden hoitoa ja siitä on tehtävä vuositili.
”Tämä on laista tuleva tehtävä. Valvontaan ei vaikuta, missä muodossa omaisuus on tai mistä se on peräisin. DVV valvoo sitä, miten alaikäisen päämiehen omaisuutta hoidetaan, ja sitä, että toimet ovat hänen etunsa mukaisia”, kertoo DVV:n johtava asiantuntija Jukka-Tapio Yli-Kauppila. Hän vastaa virastossa holhoustoimen tilintarkastus- ja valvontapalveluista.
Pitääkö DVV:n valvonnasta maksaa? Ei välttämättä, mutta on syytä ottaa selvää, milloin pitää ja milloin ei.
Omaisuuden tuotto ratkaisee
Vuositilin tarkastuksen maksullisuus ei riipu omaisuuden määrästä, vaan sen tuotosta. Asetustasolla on säädetty, että tilintarkastuksesta peritään maksu, jos päämiehen nettotulot ylittävät vuodessa 8 147 euroa.
Vaikka maksuvelvollisuuden ratkaisevat päämiehen nettotulot vuodessa, itse tilintarkastusmaksun suuruus perustuu omaisuuden kokoon. Maksun perustaso 34 000 euron bruttovarallisuuteen asti on 52 euroa, yli 840 000 euron omaisuudella maksu on 454 euroa.
Alaikäiseltä kuitenkin peritään listahinnasta vain puolet. Muitakin alennuksia on.
”Mikäli samassa taloudessa asuu kolme tai useampi päämiestä, joilla on yhteinen edunvalvoja, taulukon mukaisista tilintarkastusmaksuista peritään yksi kolmasosa.”
Tilintarkastusmaksun määräytymisperusteena olevilla bruttovaroilla tarkoitetaan varoja tilikauden lopussa ennen velkojen vähentämistä. Varat koostuvat käteisestä rahasta, talletuksista, arvopapereista, saatavista, kiinteistöistä, irtaimistosta, kuolinpesäosuuksista ja mahdollisista muista varoista.
Tilintarkastuksesta voi siis joutua maksamaan saman verran, jos vaikkapa 20 000 euron omaisuus tarjoaa huikean 40 prosentin tuoton tai 800 000 euron omaisuus tuottaa vain reilun prosentin. Käytännössä tähän tarvitaan omaisuuden myyntivoittoja tai reiluja osinkoja.
”Useimmiten alaikäisten tilintarkastuksesta ei veloiteta tilintarkastusmaksua. Siihen vaikuttaa juuri tuo, että harvalla on kuitenkaan tuommoiset vuositulot. Vaikka olisi yli 840 000 euron omaisuus, mutta ei ole vuosituloja, jotka ylittävät 8 147 euroa, maksua ei peritä”, kuvaa Yli-Kauppila.
TILINTARKASTUS: Näin omaisuus vaikuttaa tilintarkastuksen hintaan
| Bruttovarat, e | Tilintarkastus, e | Alaikäisen alennettu hinta, e |
| 0–34 000 | 52 | 26 |
| 34 001–67 000 | 97 | 48,50 |
| 67 001–135 000 | 146 | 73 |
| 135 001–336 000 | 240 | 120 |
| 336 001–840 000 | 354 | 177 |
| 840 001 – | 454 | 227 |
Omaisuuden tuotosta kuitenkin riippuu, onko tilintarkastus maksullinen vai ei. Maksullisuuden raja on 8 147 euron nettotuotto vuodessa.
Sijoituslupa maksaa 184 euroa
Entä miten vaikuttaa omaisuudenhoitajan aktiivisuus, jos halutaan vaikkapa myydä yhtä osaketta ja ostaa toista, tai ehkä hankkia rahastoja? Pääsääntöisesti huoltaja voi tehdä tämän harkintansa mukaan eikä DVV:n mielipidettä tarvitse kysyä.
Lupaa ei vaadita kotimaisiin pörssiosakkeisiin tai tavallisiin sijoitusrahastoihin, ei myöskään Eta-alueen osakkeisiin tai rahastoihin. Pörssiosakkeisiin luetaan myös riskipitoisemman First North -kauppapaikan kohteet.
”Jos sijoitetaan tällaiseen ei-luvanvaraiseen sijoituskohteeseen, siihen ei liity mitään valvontakuluja eikä näistä ostoista ja myymistä veloiteta mitään maksua. Sijoituslupa luvanvaraiseen kohteeseen maksaa 184 euroa.”
DVV:n lupa pitää hankkia, jos mennään erikoissijoitusrahastoihin tai muihin kohteisiin, joilla on non-UCITS-tunniste. Tämä tarkoittaa, että ne eivät noudata riskien hajauttamista koskevaa sijoitusrahastodirektiiviä. Samoin Eta-alueen ulkopuolisten osakkeiden, vaikkapa Microsoftin, Amazonin tai Metan, ostaminen on luvanvaraista.
”Lupatarvetta kannattaa yleensä selvittää niiltä, jotka näitä rahastoja ja eri sijoitusmuotoja tarjoavat, esimerkiksi pankista tai varainhoitopalvelusta. He ovat ihan hyvin perillä siitä, ovatko nämä alaikäisille luvanvaraisia.”
Sijoitusasuntokin tarvitsee luvan
Sijoituslupia haetaan vuosittain noin 150 kappaletta, joista noin puolet on alaikäisiä koskevia lupia. Yleisimpiä kohteita ovat erikoissijoitusrahastot tai sijoitusasunnot.
DVV:n valvonnassa on noin 13 000 alaikäisen omaisuus. Virasto ei seuraa, minkätyyppistä omaisuutta tällä joukolla on tai mistä se on peräisin.
Omaisuus voi olla esimerkiksi lahjaksi saatuja varoja tai tavaroita, sijoitusomaisuutta, perintöä, osuus jakamattomasta kuolinpesästä tai vaikkapa vahingonkorvaus. Jos vanhemmat tai muut sukulaiset lahjoittavat alaikäiselle verovapaasti sallitun 4 999 euroa jossakin muodossa kolmen vuoden välein, hänelle kertyy helposti yli 20 000 euron omaisuus ennen kuin hänestä tulee täysi-ikäinen.
”Raha voi olla monenlaisessa muodossa. Se voi olla käteislahjoja tai säästötilinä. Meille on ollut näissä tapauksissa tärkeää, että alaikäisen rahoja ei sekoiteta toisten – esimerkiksi sisarusten – varoihin. Lapsella pitää olla juuri sen vuoksi se oma pankkitili tai arvo-osuustili.”
DVV:n seurattavien määrä on pysytellyt viime vuodet melko vakaana. Yli-Kauppilan tuntuma on, että sijoittaminen rahastoihin ja osakkeisiin on valvottavilla kuitenkin pienessä kasvussa.
”En pysty sanomaan valvonnassa olevista henkilöistä tarkkaa osuutta, jolla on rahasto- tai osakesijoituksia. Sijoittaminen on kuitenkin viime vuosina hieman lisääntynyt, koska talletuksille ei ole saanut juuri mitään tuottoa. Nyt talletuksillekin on alettu maksaa korkoa.”
Vain harvoin huomautettavaa
Huoltajien/vanhempien tietoisuus velvollisuuksistaan on Yli-Kauppilan mukaan ”aika hyvää”. Tilintarkastuksissa löytyy huomautettavaa, kuten huolimattomuutta tai suoranaisia väärinkäytöksiä noin viidessä prosentissa tapauksista, arvioi Yli-Kauppila.
”Tietoisuus on lisääntynyt, mutta edelleen toki tulee jonkin verran erityisesti näitä oikeustoimien luvanvaraisuuteen ja edunvalvojan sijaisen tarpeeseen liittyviä kysymyksiä ja jonkin verran myös vuositilin tekemiseen liittyviä kysymyksiä.”
Sijoitusneuvoja DVV ei tietenkään anna, mutta omaisuudenhoidon suuria linjoja virasto pitää silmällä. Oleellisinta on, että alaikäisen omaisuudella ei oteta ylen määrin riskiä. Alaikäisten sijoitustoiminnassa on tarpeen noudattaa samaa pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja hajautusta kuin sijoitustoiminnassa yleensäkin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitäkin, että DVV ottaa huomioon myös esimerkiksi lapsen iän ja vanhempien sijoitustaustan ja kokeneisuuden.
”Painotamme sitä, että lapsen varoja tulee sijoittaa niin, että ainakin varojen säilymisestä on riittävä varmuus. Ja että kohtuullinen tuotto riittää eikä lähdetä hakemaan suuria voittoja suurella riskillä. Jos ajatellaan suorien osakesijoitusten ja rahastosijoitusten eroa, niin varmaan se säilyvyys on rahastoissa todennäköisempää.”
Heidi Hammarsten
