Kun digitaalisuus lisääntyy, lisääntyvät myös sijoitushuijaukset. Koronapandemiakin on saanut huijarit ideoimaan uutta. Sijoitushuijausten määrä on jopa nelinkertaistunut vuodessa.
Perinteinen sijoitushuijaus alkaa yleensä tuntemattomasta numerosta tulevasta puhelinsoitosta, jossa miellyttävältä kuulostava henkilö lupaa hyvää tuottoa pienellä riskillä ‒ usein jopa täysin riskittä. Päätös pitää tehdä pian.
Tässä kohtaa pitäisi hälytyskellojen tietenkin kilkattaa kovaa, mutta monille kiusaus on voittamaton. Binäärioptiot ja kryptovaluutta ovat kyllä vähän vaikeita käsittää, mutta jos kuitenkin kokeilisi pienellä summalla… Monimutkaisina ”sijoituskohteina” tarjotaan myös esimerkiksi hinnanerosopimuksia.
Kun luottamus on hankittu, hyväuskoinen sijoittaja saa henkilökohtaisen tarjouksen, joka edellyttää suurempia summia. Nyt viimeistään päätös on tehtävä pian.
Tuottoa ei tietenkään tule, koska ”sijoitukset” menevät rikollisten omille pankkitileille. Kohteena voi olla yhtä hyvin rikollisjärjestön luksuselämän rahoittaminen kuin terroristijärjestön toiminta.
”Uutta on, että monet huijauksen kohteet löytävät hyvää tuottoa lupaavia tarjouksia yhä useammin itse”, kertoo toimistopäällikkö Eeva Granskog Finanssivalvonnasta.
”Ihmiset ottavat mahdollisesti itse ensin yhteyttä toimijaan selvittääkseen hyvältä kuulostavaa lupausta tarkemmin.”
Tarkista nämä 6 asiaa, jos saat sijoitustarjouksen tuntemattomasta kohteesta
- Älä luota liian hyviin tarjouksiin tai suuriin lupauksiin.
- Jos harkitset sijoittamista, selvitä palveluita tarjoavan yrityksen tausta; viranomaiset ylläpitävät varoituslistoja tietoonsa tulleista huijareista, mutta muista, etteivät listat ole kattavia.
- Mikäli sinulla on epäilyjä yhteydenottajasta, anna asian olla.
- Kiire ja hoputtaminen on aina vaaran merkki.
- Älä anna pienen aloitussumman vaikuttaa päätökseesi, mikäli olet epävarma.
- Jos arvioit tulleesi huijatuksi, ota yhteyttä pankkiisi ja poliisiin.
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Tietoja ja ohjeita ostamisesta, myymisestä ja sopimisesta >>
- Finanssiala: Mistä tunnistat mahdollisen vaaran? >>
Varoituslistoja löytyy Fivan sivuilta
Huijariyritysten nettisivut ovat nykyään hyvin ammattimaisesti rakennettuja ja piirtävät kuvaa kansainvälisestä rahoitusalan toimijasta. Sijoituksen jälkeen sivuilta löytyy jopa aidolta näyttävä henkilökohtainen sijoitustili tuottokäyrineen.
Sattumaa ei tietenkään ole, jos firman nimi muistuttaa jotain tunnettua globaalia finanssisektorin toimijaa.
Tutulta vaikuttavan nimen ei pidä antaa hämätä, vaan yrityksen laillisuus kannattaa tarkistaa vähintäänkin Finanssivalvonnan (Fiva) sivuilta. Siellä oleva varoituslista kattaa lähes 200 yritystä, joiden Finanssivalvonta epäilee tarjoavan sijoituspalvelua Suomeen ilman asianmukaista toimilupaa.
Sivuilta löytyvä kansainvälinen varoituslista on monin verroin pidempi. Täydellisiä nämäkään listat eivät ole.
Mikäli sijoituspalvelua tarjoavan yhtiön sivuilla on tieto siitä, missä EU- tai Eta-maassa sillä on toimilupa, tiedon voi tarkistaa kyseisen maan finanssivalvontaviranomaisen sivuilta.
Huijariyritys voi rekisteröityä Suomeen
Sijoitushuijaukset ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä ja yhteydenotot tapahtuvat englanniksi.
Finanssivalvonnalla on kuitenkin tietoa myös suomenkielisistä yhteydenotoista. Julkisuudessa on ollut esillä esimerkiksi Kiovassa majaansa pitänyt laaja kansainvälisesti toiminut sijoitushuijausyritys, jolla oli verkkosivut muun muassa hyvällä suomen kielellä.
Suomen puhtoista mainetta luotettavana sijoitusympäristönä on käytetty hyväksi myös rekisteröimällä yritys Suomeen. Alkuvuonna poliisin haaviin jäi sijoituspalveluyhtiönä itseään mainostanut Wiseling Oy. Yritys on rekisteröity Suomeen varastetuilla henkilötiedoilla. Sen mainosvideoissa ja some-postauksissa on esiintynyt mm. Matias Lappo -niminen henkilö, jonka on arveltu olevan venäläinen näyttelijä.
Kun Suomen viranomaiset kiinnostuivat yhtiöstä, sen verkkosivut ja some-tilit sulkeutuivat. Rikoksen takana ei epäillä olevan suomalaisia, vaan epäilyt kohdistuvat Venäjän‒Ukrainan suunnalle. Myöskään huijattujen joukossa ei ole tiettävästi suomalaisia.
Yhtiön rekisteröinti kaupparekisteriin tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ-rekisteriin) ei korvaa Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa.
Sijoitushuijauksissa käytetään yleisesti hyväksi myös kansallisia julkkiksia. Tunnetun henkilön valokuvan ja ylistävien kommenttien upottaminen nettisivuille lupaa kysymättä on helppoa ja ilmeisesti kannattavaa, vaikka huijauksesta jääkin varmuudella kiinni.
”Tiedän kyllä, mitä olen tekemässä”
Pankkien lakisääteinen tehtävä on torjua rahanpesua ja talousrikollisuutta. Mikäli asiakas on siirtänyt tililtään rahaa epäilyttävälle tilille, pankki ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaavan johtajan Niko Saxholmin mukaan asiakas kuitenkin lähes aina väittää tietävänsä mitä on tekemässä. Ongelmallista on, että huijarit avaavat uusia tilejä tiuhaan.
”Kun sijoitustuottoja ei odotetakaan heti, vaan esimerkiksi parin vuoden kuluttua, huijaus voi jatkua pitkään ennen kuin henkilö itse havaitsee sen”, Saxholm toteaa.
Ulkomaisen riskisijoituksen motiivina ovat tietenkin pienemmät kulut ja parempi tuotto kuin suomalaisissa pankeissa. Monen muun tapaan Saxholm kuitenkin ihmettelee, kuinka sijoitusmaailmaa tuntevatkin henkilöt uskovat mielikuvituksellisen suuriin tuottolupauksiin.
”Samalla tavalla kuin ihminen haluaa uskoa rakkaushuijauksissa aitoon rakkauteen, hän näköjään haluaa uskoa satumaisiin tuottoihin.”
Rakkaushuijauksesta tuli sijoitushuijaus
Ikäihmisten joutumisesta nettihuijausten kohteeksi on puhuttu paljon. Saxholmin mukaan huijatuissa on paljon myös nuoria ja keski-ikäisiä. Esimerkiksi perinteisen sijoitushuijauksen uhri on tyypillisesti keski-ikäinen mies. Mies, joka ei pankin varoituksia usko.
Keski-ikäiset ja hieman vanhemmat naiset taas joutuvat helpommin uudenlaisen rakkaushuijauksen ja sijoitushuijauksen yhdistelmän verkkoon. Siinä luottamus hankitaan rakkaussuhteen tapaan ja kun se on hankittu, rakastettu alkaa jakaa kuumia sijoitusvinkkejä olemattomiin kohteisiin. Koska tili ei ole sijoitusmaailmaa tuntevan rakkaan nimissä, epäilyt eivät heti herää.
Nuorempia ja sekä miehiä että naisia puolestaan päätyy luottohuijausten uhreiksi.
Suomalaispankit arvioivat sijoitushuijausten määrän jopa nelinkertaistuneen viime vuoden aikana. Tilastointia tosin vaikeuttaa se, että huijatuksi tuleminen koetaan usein niin nolona, että vain murto-osa kertoo siitä viranomaisille tai edes läheisilleen. Avoimempi keskustelu voisi kuitenkin vähentää huijausten kohteeksi joutuvien uhrien määrää.
Varo epäilyttävän avuliasta auttajaa
Olipa yhteydenottotapa mikä tahansa, kaava on yleensä sama.
Ensin luodaan henkilökohtainen kontakti ja rakennetaan luottamusta. Sijoitusmahdollisuutta tarjotaan aluksi pienehköllä summalla, mutta seuraavien yhteydenottojen jälkeen vaaditaan suurempia summia. Luvattujen tuottojen kotiuttaminen edellyttää merkittäviä uusia maksuja. Jossain vaiheessa viesteihin ei enää vastata ja koko verkkosivu saatetaan sulkea.
Pahimmassa tapauksessa uhria höynäytetään uudelleen. Kun huijatuksi tullut sijoittaja huomaa tilanteensa, hänen ”avukseen” ilmoittautuu lakiasiaintoimisto, joka tarjoaa palvelujaan asian selvittämisessä. Tämäkin toimisto häviää bittiavaruuteen rahat saatuaan.
Ilmoita epäilyksistä pankille ja poliisille
Jos on jo siirtänyt varoja eteenpäin huijarille, keinot ovat vähissä. Huijaukset ovat usein kansainvälisiä, ja poliisin keinot selvittää kansainvälisiä sijoitushuijauksia ovat rajalliset. Rahat liikkuvat nopeiden rahansiirtojen avulla maasta toiseen, ja ketjutettujen siirtojen tutkinta on erittäin vaikeaa.
Vaikka joitakin kansainvälisiä ketjuja on saatu kansainvälisellä yhteistyöllä katkaistua, poliisille tehty rikosilmoitus ei valitettavasti tuo rahoja takaisin.
Rikosilmoitus kannattaa silti tehdä, samoin ilmoitus omalle pankille.
Sijoittamisessa on aina riskejä
Sijoittamisessa voi aina hävitä rahansa, ihan rehellisestikin. Ero sijoitushuijauksiin on siinä, että rahat on sijoitettu oikeasti olemassa olevaan kohteeseen.
Pörssilistattu yrityskin voi silti toimia rikollisesti. Yhdysvalloissa on meneillään runsaasti julkisuutta saanut oikeudenkäynti verianalyysiyhtiö Theranosin perustajaa Elizabeth Holmesia vastaan. Holmes väitti keksineensä edullisen ja tehokkaan veritestin, joka tulisi Theranosin kehitystyön seurauksena mullistamaan terveydenhuollon.
Yrityksensä 19-vuotiaana perustanutta Holmesia on ylistetty arvostetuissa talouslehdissä ja hänen omaisuutensa on arvioitu miljardeiksi euroiksi. Syyttäjien mukaan Holmes tiesi testien olevan huijausta.
Voiko Suomessa tapahtua jotain Theranosin kaltaista? Suomessa yhtiön listautumisedellytysten arviointi kuuluu Helsingin Pörssille. Ennen listautumistaan pörssiin yhtiön on laadittava tuhti listautumisesite, joka sisältää kattavat tiedot yhtiöstä ja sen liiketoiminnasta. Esitteen hyväksyy Finanssivalvonta.
”Tehokkaallakaan valvonnalla ei voi estää kaikkia tahallisia rikoksia”, Finanssivalvonnasta vastataan.
Katri Isotalo
