Suomalaisilta yritettiin huijata 107 miljoonaa euroa rahaa viime vuonna. Eniten euroja ihmiset menettivät tietojenkalasteluhuijauksissa, ilmenee Finanssiala ry:n keräämistä tiedoista.
Vuonna 2024 pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Se on 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteensä suomalaiset menettivät viime vuonna verkkorikollisille 62,9 miljoonaa euroa.
Eniten rahaa, 31,9 miljoonaa euroa, ihmiset menettivät tietojenkalasteluhuijauksista, joiden määrä kasvoi peräti 161 prosenttia.
Tietojenkalastelussa huijarit käyttävät entistä monipuolisempia keinoja, kuten puhelinsoittoja, joissa he esiintyvät esimerkiksi poliisina ja pankin työntekijänä.
FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm korostaa tiedotteessa, että kiire kannattaa unohtaa, sillä huijausyrityksissä usein korostetaan välitöntä reagoimisen tarvetta.
"Erityisesti maksujen vahvistamisessa on oltava erittäin tarkkana. Asiakkaiden on hyvä tarkistaa huolellisesti, mihin ovat maksua vahvistamassa, jottei se lähde vahingossa huijareille", Saxholm tähdentää.
Sijoitushuijauksissa suomalaiset menettivät 20,1 miljoonaa euroa.
"Jos esimerkiksi kryptovaluuttoihin sijoittaminen kiinnostaa, siihen ei koskaan kannata ryhtyä pelkästään netissä näkyneen mainoksen kautta, vaan perehtyä asiaan rauhassa ja etsiä tietoa muualta", Saxholm painottaa.
Pankkien tilastot kertovat, että rakkaushuijaukset ovat vähentyneet 24 prosenttia. Syynä laskuun ovat kuitenkin erilaiset tilastointitavat, sillä osa rakkaushuijauksista on alettu luokitella sijoitushuijauksiksi. Rakkaushuijauksissa menetettiin rahaa 4,4 miljoonaa euroa
Rakkaushuijarit saattavat tarjota uhreilleen "sijoitusmahdollisuuksia", jotka osoittautuvat lopulta huijauksiksi.
Toimitusjohtajahuijauksissa suomalaiset menettivät 6,5 miljoonaa euroa. Tämä oli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023.
Muista nämä viisi asiaa, kun käsittelet varojasi
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukonetulosten kautta.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Toimi näin, jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Lisää ohjeita hujausten varalta löytyy FA:n kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi
Tietojenvaihtoa lisättävä
Niko Saxholm muistuttaa, etteivät huijaukset lopu pelkällä tehokkaalla torjunnalla.
”Tietojenvaihtoa sekä pankkien välillä että pankkien ja viranomaisten välillä olisi tehostettava huomattavasti. Nykyisen lainsäädännön vuoksi se on tällä hetkellä varsin rajattua. Tietojenvaihdon parantaminen on paras keino kitkeä huijauksia juuria myöten."
"Valppaudella meistä jokainen voi pienentää huijausriskiä omalla kohdallaan", Saxholm toteaa.
Minna Petäinen
