Jos oman metsän hoito käy hankalaksi, ratkaisu saattaa olla yhteismetsään liittyminen. Se tarjoaa myös veroetuja. Pelkästään perheen kesken yhteismetsää ei kuitenkaan yleensä ole järkevää perustaa.
Ehkä leimallisin piirre yhteismetsässä on omistamisen helppous.
Yhteismetsän osakkaan ei tarvitse kantaa huolta metsänhoidosta. Metsään ei jää hoitorästejä, jotka söisivät kasvua ja tuottoa.
Paperityöt eivät rassaa ‒ osakas voi unohtaa metsäveroilmoitukset ja muut hallinnolliset työt.
Isoja yhteismetsiä hoidetaan usein ammattimaisesti. Yhteismetsissä päästään myös hyötymään suuruuden ekonomiasta: hoidon ja korjuun yksikkökustannukset ovat edullisemmat kuin pienissä yksiköissä.
Yhteismetsässä onkin ‒ ainakin periaatteessa ‒ hyvät mahdollisuudet päästä pitkällä aikavälillä parempaan tuottoon kuin yksityismetsässä.
Jotta suuruuden tuomista eduista päästään käytännössä hyötymään, yhteismetsällä pitäisi kuitenkin olla metsää vähintään useita satoja hehtaareja, joidenkin näkemysten mukaan jopa vähintään tuhat hehtaaria. Siksi yhteismetsän perustaminen pelkästään perheenjäsenten kesken ei yleensä ole järkevää.
Yhteismetsälaki edellyttää yhteismetsiltä ”kestävää metsänhoitoa”, mikä tarkoittaa, että puuta käytetään vain sen verran kuin metsät kasvavat.
Yhteismetsien suosio kasvaa vauhdikkaasti
Kymmenen viime vuoden aikana yhteismetsien lukumäärä ja yhteenlaskettu pinta-ala ovat kasvaneet nopeasti. Metsänomistajan ei silti välttämättä ole helppo löytää sopivaa yhteismetsää, johon haluaisi tai voisi omat metsänsä liittää.
Valtio kannustaa rahalla
Yhteismetsän perustaminen ja siihen liittyminen on tehty kustannuksiltaan edulliseksi. Esimerkiksi maanmittaustoimitus, jolla metsä liitetään yhteismetsään, maksetaan valtion varoista.
Lisäksi yhteismetsän osakkaalla on monia veroetuja.
Yhteismetsä ja verot:
- Jos metsänomistaja liittää omistamansa metsät yhteismetsään tai perustaa itse yhteismetsän ja saa metsiään vastaan yhteismetsän osuuksia, hän ei joudu maksamaan metsätilansa luovutusvoitosta pääomatuloveroa. Sen paremmin metsänomistaja kuin yhteismetsäkään ei joudu maksamaan liittämisestä varainsiirtoveroa.
- Jos metsänomistaja myy metsätilansa yhteismetsälle tavanomaisella kaupalla rahaa vastaan, hän maksaa luovutusvoitostaan normaalin 30 (tai 34) prosentin* pääomatuloveron ja yhteismetsä maksaa 4 prosentin varainsiirtoveron.
* Luovutusvoitot ovat pääomatuloa. Jos pääomatulot yhteensä ylittävät 30 000 euroa, vero on ylimenevältä osalta 34 prosenttia.
- Yhteismetsiä verotetaan yhteisetuuksina. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan veroa 26,5 prosenttia. Kun siis yhteismetsä myy puuta, se maksaa nettotulostaan 26,5 prosenttia veroa. Vertailun vuoksi: Tavallinen yksityinen metsänomistaja maksaa hakkuidensa nettotulosta pääomatuloveroa 28,5 (tai 32,3) prosenttia, kun yrittäjävähennys otetaan huomioon.
- Yhteismetsä voi jakaa ylijäämäänsä tuottona osakkailleen, jotka saavat tuoton puhtaana käteen. Osakkaan ei tarvitse ilmoittaa tuottoa veroilmoituksellaan.
- Yhteismetsän osuuksia myytäessä luovutusvoitosta maksetaan 30 (tai 34) prosenttia pääomatuloveroa, kuten mistä tahansa luovutusvoitosta. Osuuksien ostaja maksaa 4 prosentin varainsiirtoveron. Osuuksia voi myydä samoin ehdoin verovapaasti kuin metsäkiinteistön sukupolvenvaihdoksessa esimerkiksi omille lapsilleen.
- Jos perii yhteismetsän osuuksia, niiden perintöverotusarvo määräytyy kuolinhetken käyvän arvon mukaan eli yleensä sen hinnan mukaan, jolla saman yhteismetsän osuuksista on käyty kauppaa.
Ulla Simola
Juttua korjattu 2.2.2021: yrittäjävähennyksen vaikutus huomioitu yksityisen metsänomistajan pääomatuloveroprosenteissa hakkuutulojen verotuksessa.
Lue koko yhteismetsistä kertova juttu tammikuun Taloustaidosta. Voit lukea jutun näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.