Tuoteväärennösten myyminen jatkuu Tallinnassa avoimena, sillä tuotemerkkien haltijat eivät ole siitä kiinnostuneita ja ostajat melko varmasti tietävät ostavansa nimenomaan piraatin.
”Tuoteväärennösten myyminen on Virossa kielletty, ja tämän kiellon rikkomisia tutkii Viron vero- ja tullivirasto.” Näin toteaa Viron kuluttajansuojaviraston yritystoimintaosaston juristi-johtaja Hellika Teder.
Niinpä onkin ironista, että Tallinnan piraattikaupan keskus Sada Market sijaitsee paraatipaikalla matkustajasataman A-terminaalin edessä. Tallinnaan Eckerö Linen ja Viking Linen laivoilla saapuneet suomalaiset kulkevat Sada Marketin ohi tai ainakin sen läheltä mennen tullen Tallinnan-matkallaan.
Sada Marketin kanssa joutuvat tekemisiin myös Tallinnaan risteilyaluksilla saapuvat, sillä myös risteilyterminaali sijaitsee sen välittömässä läheisyydessä.
Sada Marketin sijainti on sen liiketoiminnan kannalta erinomainen, ulkomaisten turistivirtojen keskipisteessä.
Sada Market todellakin on nähtävyys jo itsessään: valtavan kokoinen ”piraattiparatiisi”, joka toimii täysin avoimesti turistien ja paikallisen virkavallan silmien alla keskellä EU-maan pääkaupunkia.
Avaamisestaan eli vuodesta 2001 lähtien kauppakeskus Sada Marketissa on myyty pääosin suomalaisille miljoonia piraattituotteita, joista on kertynyt liikevaihtoa kymmeniä ellei satoja miljoonia euroja. Sada Marketista ja sen kaupankäynnistä on vuosien saatossa julkaistu Virossa ja Suomessakin useita lehtiartikkeleita, mutta juuri mikään ei ole muuttunut.
Ei ole liioiteltua väittää, että Sada Market on yksi Tallinnan suurimpia turismivetonauloja. Sitä esittelevät nettisivuillaan niin Tallinnan kuin koko Vironkin turismitoimistot, Visit Tallinn ja Visit Estonia. Niiden mukaan Sada Market on aivan tavallinen kauppakeskus, ja ne antavat sivuillaan myös Sada Marketin sähköpostiosoitteen, josta voi kysellä lisätietoja.
Kyseisestä sähköpostiosoitteesta tosin ei koskaan vastata – ainakaan, jos kysyjä haluaisi lisätietoja myynnissä olevien tuotteiden alkuperästä.
Visit Tallinnasta kerrotaan, ettei ainakaan sinne asti ole kantautunut virallista tietoa siitä, että Sada Marketissa tapahtuisi jotain laitonta.
Turkkilainen basaari
Sada Marketissa kiertely on suomalaiselle turistille varmasti eräänlainen elämys. Se on kuin kahdessa kerroksessa toimiva turkkilainen basaari, jossa on vieri vieressä kymmeniä ja taas kymmeniä myyntikojuja täynnä vaatteita ja muita myyntiartikkeleita.
Vaatteiden lisäksi Sada Marketissa myydään myös kelloja ja kiikareita ja kaikkea muuta sellaista, jonka arvellaan kiinnostavan nimenomaan suomalaista ostajaa. Myyntikojujen kulisseissa myynnissä on myös muun muassa teleskooppipamppuja ja potenssilääkkeitä.
Noin 90 prosenttia käytössä olevasta myyntipinta-alasta on kuitenkin täynnä vaatteita, ja nimenomaan merkkivaatteita.
Sada Marketin myyntipöydillä ja -rekeissä komeilee vaatteita, joissa on suuria tekstejä, kuten Adidas, Nike, Superdry, Tommy Hilfiger, Minecraft, ja niin edelleen. Vaikka myyntikojuja on marketissa kymmeniä, ovat niiden tuotesortimentit samanlaisia. Myös tuotteiden hinnat ovat samat tai lähes samat kojusta riippumatta. Maksupäätteetkin kojuilla ovat yhteisiä.
Sekin pistää silmään, että marketin mainoskyltit ja -tekstit ovat pääosin suomenkielisiä. Niissä toistuu sana ”ale”, mikä tarkoittaa tietenkin alennusmyyntiä.
Kun myyntikojujen myyjiä puhuttelee, niin he osaavat varsin hyvin suomea. Heidän suomen kielen osaamisensa loppuu kuitenkin siihen paikkaan, kun asiakas yrittää tiedustella myynnissä olevien merkkituotteiden alkuperää. Tällaiseen kysymykseen asiakas saa vastaukseksi päänpudistusta, tai myyjä poistuu paikalta.
Asianomistajarikos
Kuten Viron kuluttajansuojaviraston Hellika Teder toteaa, tuoteväärennösten myyminen on Virossakin todellakin kielletty. Tederin mukaan kiellon mahdollisia rikkomisia tutkii Virossa vero- ja tullivirasto − mutta vero- ja tullivirastossa asiasta ei kuitenkaan olla ihan samaa mieltä.
Viron vero- ja tulliviraston EMTA:n mukaan virasto kontrolloi ja tarkastaa Virossa vain niitä tuotteita, jotka ovat tulossa Viroon EU-alueen ulkopuolelta, mutta ei niitä tuotteita, jotka on jo tullattu jossain toisessa EU-maassa tai jotka on valmistettu EU-alueella.
EMTA:n käsityksen mukaan Tallinnassa myydyt piraatit ovat siis peräisin EU:n sisältä. EMTA:n mukaan Virossa jo olevia tuotteita kontrolloi Viron poliisi- ja rajavartiolaitos PPA. EMTA:sta huomautetaan myös, että poliisikin voi aloittaa tuoteväärennöstä koskevan rikostutkinnan vain, jos kyseisen tuotemerkin omistaja tai haltija sitä pyytää.
”Tuoteväärennös on asianomistajarikos, joten omin päin poliisi ei aloita rikostutkintaa”, EMTA:sta kerrotaan.
Tämän artikkelin kirjoittaja on yli 20:n viime vuoden aikana yrittänyt toistuvasti saada piraattikauppaan liittyviä kommentteja eri merkkivaatteita Viroon tuovilta maahantuojilta ja jälleenmyyjiltä, mutta ne eivät ole koskaan halunneet vastata kyselyihin.
PPA:sta puolestaan kerrotaan, että poliisit vievät Sada Marketista joskus mukanaan tuotteita, joiden laillisuus pyritään selvittämään erillisissä asiantuntijaselvityksissä.
Viron pohjoisen poliisiprefektuurin tiedottaja Britta Sepp kertoo nyt, että poliisi aikoo yhdessä EMTA:n kanssa tehdä valvontakäynnin Sada Marketiin jo aivan lähitulevaisuudessa. Mahdollisten aiempien valvontakäyntien tuloksia poliisiviranomaiset eivät haluta kommentoida.
Sada Marketissa maallikkokin pystyy toteamaan varsin helposti, että siellä myydyt merkkivaatteet ovat tuoteväärennöksiä. Jos sitä ei pysty päättelemään niiden hinnasta, voi myös tutkailla niiden kaulus- ja tuotelappuja, joilla ei ole mitään tekemistä kyseisen vaatebrändin kanssa.
Sada Marketin vaatteiden lapuissa näyttää olevan usein jonkin esimerkiksi turkkilaisen tai espanjalaisen täysin tuntemattoman vaatevalmistajan nimi, tai sitten niissä ei ole lainkaan mitään tuotelappuja pesuohjeineen. Ne ovat tyypillistä halpatuotantoa.
Mielellään kirjallisesti
Entä jos suomalainen ostaa Sada Marketissa vaatteen siinä luulossa, että se on aito ja huomaa vasta kotonaan sen olevan väärennös?
Tällaisessa tapauksessa Viron kuluttajansuojaviraston yritystoimintaosaston juristi-johtaja Hellika Teder kehottaa suomalaista ottamaan ensin yhteyttä siihen kauppaan, josta väärennös on ostettu. Tederin mukaan kaupan on vastattava väärennöstä koskevaan yhteydenottoon 15 päivän kuluessa.
”On myös pidettävä huolta siitä, että väärennettyjen tuotteiden myyminen lopetetaan välittömästi”, sanoo Teder.
Tederin mukaan kuluttaja voi olla asiassa yhteydessä myös Viron kuluttajansuojavirastoon, mutta varoittaa, että virasto ei välttämättä ota käsittelyyn tapauksia, joiden rahallinen arvo on alle 30 euroa.
Sada Marketissa vain harvat tuoteväärennökset maksavat 30 euroa. Ne ovat halvempia. Esimerkiksi collegepuseroiden hinta Sada Marketissa on pääsääntöisesti 20−25 euroa.
Teder kertoo myös, että tuoteväärennöksen vahingossa ostanut ja siitä rahansa takaisin haluava suomalaiskuluttaja voi myös kääntyä Suomessa Euroopan kuluttajakeskuksen ECC:n puoleen. ECC pyrkii ratkaisemaan kuluttajien rajat ylittäviä ongelmatapauksia.
Suomen ECC-keskuksen erityisasiantuntija Oskari Stenius puolestaan kertoo, että väärennettyä tuotetta voi pitää virheellisenä, joten halutessaan kuluttaja voi vaatia sen myyjältä hinnanalennusta tai kaupan purkamista.
”Virhetilanteessa kuluttajan on tehtävä valitus yritykselle mahdollisimman pian virheen havaitsemisesta, mielellään kirjallisesti. Jos valitus ulkomaiselle yritykselle ei tuota toivottua tulosta, kuluttaja voi olla yhteydessä tänne Euroopan kuluttajakeskukseen.”
Steniuksen mukaan merkitystä on myös maksutavalla.
”Luottokortilla maksettaessa kuluttaja voi esittää vaatimuksensa myyjän sijasta luotonantajalle, jos ostoksessa on myyjän vastuulle kuuluva virhe. Kuluttajan on hyvä kuitenkin ensin pyrkiä selvittämään asia myyjän kanssa.”
Ei valituksia
Oskari Steniuksen mukaan ECC:n käsittelyyn Suomessa ei juurikaan tule tuoteväärennöksiä koskevia valituksia.
”Kuluttajat harvemmin tekevät meille ilmoituksia väärennetyistä tuotteista, mikä ei tietenkään kerro koko totuutta ilmiön laajuudesta. Voi olla, että kuluttajat hankkivat tällaisia tuotteita tietoisesti, tai sitten heille ei selviä missään vaiheessa, että tuote ei ole aito.”
Fakta onkin se, että Tallinnasta tuoteväärennöksen ostava suomalainen melko varmasti tietää ostavansa nimenomaan tuoteväärennöksen. Suomen Tullikaan ei häntä siitä rankaise, sillä suomalainen saa tuoda ulkomailta piraattituotteita omaan käyttöönsä.
Silloin suomalainen tekee rikoksen, jos hän alkaa kaupitella Virosta tai muualta hankkimiaan tuoteväärennöksiä eteenpäin.
Selvää on sekin, että Virossa viranomaiset eivät ainakaan toistaiseksi ole ryhtyneet omin päin suitsimaan satama-alueen piraattiparatiisia. Viron viranomaisten taktiikka tuntuu olleen ainakin tähän saakka se, että he odottelevat piraattikaupan loppuvan itsestään, kun piraattien kysyntä vähenee. Elintason kasvaessa ja tietoisuuden lisääntyessä virolaiset itse ostavatkin tuoteväärennöksiä nykyään jo huomattavasti vähemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten.
Iso isku Sada Marketille oli se, kun suomalaisten mielenkiinto piraatti-CD-levyjä kohtaan ensin vähentyi ja sitten loppui kokonaan. CD-levyt olivat vuosien ajan Sada Marketin ehkä jopa suosituin myyntiartikkeli.
Sada Marketissa näyttää olevan nykyään runsaasti myyntipinta-alaa vapaana, joten aivan entiseen malliin kauppa ei taida käydä.
Satama-alueen toinen vastaava piraattiparatiisi Merekeskus puolestaan purettiin jo vuonna 2016 ja sen tilalle rakennettiin asuintaloja.
Tallinnan ulkotoreilla tuoteväärennöksiin törmää enää aniharvoin. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että niiden myyminen olisi loppunut, sillä piraattikauppakin on siirtynyt suurelta osin internetympäristöön.
Piraattituotteiden kauppa ei Tallinnassa keskity kuitenkaan vain ja ainoastaan Sada Marketiin, sillä niitä myydään myös esimerkiksi Balti Jaamin eli Tallinnan rautatieaseman sisätorilla.
Balti Jaamin torilla myydään suomalaisten lasten ja nuorten suosikkien, Pokemon-keräilykorttien, piraattiversioita. Aina ei piraatteja voi tunnistaa edes halvasta hinnasta, sillä torilla pieni Pokemon-korttipakka maksaa 7,50 euroa eli reippaasti enemmän kuin aito Pokemon-pakka Helsingissä.
Tähän artikkeliin yritettiin saada kommentti Sada Marketin taustayritykseltä Bankend Groupilta, mutta kommenttipyyntöön ei vastattu. Sada Market ja sen omistajat eivät ole vastanneet aiempiinkaan kommenttipyyntöihin.
Sami Lotila
Jutun kuva: Sami Lotila
