KARON PÖRSSI Tuskin olen joukkorahoitusta välittävien yhtiöiden inhokkilistalla aivan kärkipäässä, mutta tuskin olen heidän suurin lemmikkinsäkään. Tälläkin palstalla olen käsitellyt useita joukkorahoitusanteja ja päätynyt useimmiten samaan toteamukseen: mikäs siinä, jos markkinointimateriaalissa maalaillut visiot toteutuvat, mutta enpä valitettavasti usko, että toteutuvat.
Kappalemääräisesti tarkasteltuna joukkorahoitusalustoilla rahaa keränneillä yhtiöillä onkin ollut vaikeuksia saavuttaa lupailemiaan kasvu- ja tulostavoitteita.
Tätä taustaa vasten lounastapaamisesta Springvestin toimitusjohtajan Päivi Malisen kanssa ei ole luvassa silkkaa kauniin talvipäivän ihastelua.
Suomen suurin
Ensin muutama sana Springvestistä, joka on kerätyllä pääomalla mitattuna selvästi Suomen suurin joukkorahoituksen välittäjä. Vuonna 2012 toimintansa Kansalaisrahoitus-nimellä aloittanut yhtiö on välittänyt karvan yli sata miljoonaa euroa pääomia. Rahoitusta keränneitä yhtiöitä on neljäkymmentä, ja osalle niistä on järjestetty jo kaksi tai kolme rahoituskierrosta kohoavin arvostuksin.
Springvest erottuu joukkorahoituksen välittäjien joukossa muita suuremmilla anneilla. Viime vuoden lopulla Springvestin kautta rahoitusta hankkinut Verto Analytics rikkoi joukkorahoituksen Suomen ennätyksen keräämällä 6,8 miljoonan euron pääomat noin 770 sijoittajalta.
Springvestin pääpaino on yli miljoonan euron rahoituskierroksissa. Ylärajan asettaa joukkorahoituslaki, jonka puitteissa kierros saa olla enintään kahdeksan miljoonaa euroa.
Kaksi exitiä, kolme konkurssia
Aloitamme keskustelemalla polkujuoksusta. Hehkutan heinäkuussa järjestettävää yöttömän yön halki vaellettavaa NUTS Pallas -tapahtumaa, kunnes muistan, että sijoittajien asiallahan tässä piti olla. Gaijinin tarjoilijan tuotua pöytään misolla marinoitua paistettua siikaa ja misopaahdettua kukkakaalia pyydän Malista mainitsemaan joitakin esimerkkejä sijoittajille suotuisista yhtiöistä, joihin on voinut sijoittaa Springvestin kautta.
Malinen kertoo Mobidiagista, joka kehittää tartuntatautien molekyylisiä testejä, ja kiertotalousyhtiö Ductorista. Verto Analyticsin liiketoiminta perustuu kuluttajapaneeliin, josta yhtiön kehittämällä teknologialla kerätään tietoa mediakäyttäytymisestä ilman kyselytutkimuksia. Karsa taas pystyy ilmakehän hivenaineita herkästi havainnoimalla havaitsemaan räjähteitä.
Erittäin kiinnostavia yrityksiä, mutta sijoittajaintressissä mukana olevaa kiinnostaa tuotto. Kuinka moni neljästäkymmenestä yhtiöstä on päätynyt exitiin?
"Yksi (Loudspring eli entinen Cleantech Invest) on listattu pörssiin. Yksi (TribeStudios) on myyty Englantiin. Kolme on päätynyt konkurssiin. Kolme maksaa osinkoa."
Lisäksi kahden yrityksen toiminta on loppunut ilman konkurssia.
Päätyminen teollisen ostajan tai pääomasijoittajan haukkaamaksi onkin Springvestin kautta kasvuyrityksiin sijoittaneiden melkeinpä ainut tapa saada sijoituksensa muutetuksi rahaksi. Jälkimarkkinaa ei ole, ellei yhtiö sitten listaudu pörssiin.
Joidenkin joukkorahoitusta välittävien yhtiöiden kohdeyhtiöille tarjotaan ainakin jonkinlaista kaupankäyntimahdollisuutta, julkisimmin Privanetinpalvelussa. Springvestin yhtiöitä sieltä saa hakea turhaan.
"Yhtiöissä on usein osakassopimukset, jotka kieltävät osakkeiden luovuttamisen ja velvoittavat myötävaikuttamaan yrityskaupoissa."
Tylsää ja hankalaa? Toisaalta se takaa rahoitusta hakevien yhtiöiden pääomistajille työrauhan – kukaan ei pääse nurkkaamaan yhtiötä – ja oletettavasti paremman arvostuksen mahdollisessa exitissä, koska ostajan ei tarvitse pähkäillä, mahtaako hän saada kaikki osakkeet vai joutuuko hankalaan lunastusmenettelyyn.
Vaan keskitytäänpä hetkeksi glaseerattuun possunkylkeen.
Pitääkö tarina?
Neljästäkymmenestä kohdeyhtiöstä vain kaksi exitiä – tai viisi, jos konkurssit laskee mukaan, ja seitsemän, jos toimintansa lakkauttaneet yhtiöt lyö päälle. Siltä pohjalta touhun kannattavuudesta sijoittajien kannalta ei pysty sanomaan juuri mitään.
Exiteistä toisen, Cleantech Investin listautumisen, kannalta olennaista on lisäksi se, mitä sijoittaja teki osakkeen julkisen kaupankäynnin alettua. Jos myi heti, sai voittoa. Jos on jatkanut omistajana, positio on tappiolla Springvestin järjestämän kierroksen hintaan verrattuna.
Päivi Malinen kertoo, että Springvestissä seurataan yhtiöiden liiketoiminnan kehittymistä jo siitä syystä, että Springvest itse omistaa yhtiöitä ja kirjanpitoon omistusten arvon pohjaksi tarvitaan muutakin kuin arvaus. Kohdeyhtiöitä on velvoitettu raportoimaan kehityksestään omistajilleen kaksi kertaa vuodessa.
Vajaa vuosi sitten Springvest teki asiakkainaan olleiden 25 yhtiön vuoden 2018 tilinpäätöstietojen perusteella raportin. Tuolloin 21 yhtiön liikevaihto oli noussut. Pienten lukujen matematiikan takia osa kasvuprosenteista oli todella korkeita.
Satunnainen kohdeyhtiöiden tilinpäätöstietojen tarkasteleminen osoittaa, että kannattavaksi nouseminen on ollut vaikeaa myös Springvestin kautta rahoitusta hankkineilla yhtiöillä. Kasvu- tai tuloslukujen tuijottaminen ei toki kerro vielä kovin paljon, sillä yritykset ovat aina kukin omia erityisiä tapauksiaan. Vaikkapa biotech-yhtiö tyypillisesti troolaa vain tappioita, kunnes lopulta selviää, onko kädessä herttareeti vai seiskahai.
Kaksi varsinaista irtautumista seitsemän vuoden toiminnan jälkeen on joka tapauksessa vähänlaisesti. Pääomasijoittajat tyypillisesti irtautuvat kohteistaan 3–7 vuoden kuluessa ensisijoituksesta.
Pääomasijoittajia mukana
Sijoittajanäkökulmasta joukkorahoituksen ongelma tuntuisi olevan se, että kohteet hinnoitellaan sen mukaan, että yhtiöt onnistuvat lähes täydellisesti. Arkielämästä tiedämme, että vain hyvin harvoin nähdään täydellisiä onnistumisia. Siksi joukkorahoituskohteisiin ei keskimäärin kannata sijoittaa, väitän.
Päivi Malinen sanoo, ettei hän halua sanoa yleisesti muuta kuin sen, että sijoittaminen elinkaarensa alkuvaiheessa oleviin yhtiöihin on riskipitoista puuhaa.
"Teemme kauttamme rahaa hakeville yrityksille huolellisen arvonmäärityksen. Tulemme jokaisen rahoituskierroksen kautta myös itse kohdeyhtiön omistajaksi."
Käytännössä Springvest saa osana palkkiotaan optioita kohdeyhtiöistä. Springvest merkitsee ne osakkeiksi, ja ne muodostavat merkittävän osan Springvestin palkkiota.
"Useilla kierroksilla on samoilla ehdoilla mukana ammattimaisia pääomasijoittajia", Malinen jatkaa.
Toden totta: Esimerkiksi Timo Ahopellon ja Petteri Koposen Lifeline Ventures on sijoittanut Springvestin järjestämissä anneissa Ductoriin, Karsaan, Arcdiaan ja Tiltiin. Suomen Teollisuussijoituksen rahaa on esimerkiksi Vertossa ja NewIconissa. NewIconiin on sijoittanut myös Ilmarinen. Sitra on laittanut rahaa Vivagoon – ja niin edelleen.
Pääomasijoittajan mukanaolo samalla viivalla on yksityissijoittajan kannalta ilman muuta luottamusta herättävä asia. Tarkoittaahan se, että ainakin joku ammattilainen pitää yhtiötä ja sen arvostusta sellaisena, että siihen kannattaa laittaa rahaa.
Joukkorahoitus, joukkorahastus, listaamattoman yhtiön osakeanti...
Joukkorahoituksesta on kirjoitettu mediassa varoittelevaan sävyyn. Alan asiantuntija täräytti taannoin Kauppalehdessä, että joukkorahoitusta pitäisi kutsua joukkorahastukseksi.
(Kauppalehden jutusta voisi päätellä, että kyseinen asiantuntija olisi jutussa haastateltu listaamattomille yhtiöille maksuanalyyseja tekevän Repo Median perustaja Eljas Repo, mutta Repo kiistää sanoneensa lausetta.)
Onko kirjoittelu näkynyt rahoitusta hakevien yritysten tai osakkeita merkitsevien sijoittajien määrässä?
"Meille viime vuosi oli ennätysvuosi."
Sana "joukkorahoitus" kuitenkin hieman häiritsee springvestiläisiä, ja kyllähän sen ymmärtää: käsitteen alle mahtuu kaikenlaista silkasta mesenaattitoiminnasta "mukava olla mukana kivassa pipofirmassa" -tapausten kautta tuottohakuisiin sijoituskohteisiin. Springvest asettuu janan sijoittajaintressimäisempään päähän.
Springvestissä puhutaankin mieluusti kasvuyhtiöiden osakeantien tai rahoituskierrosten järjestämisestä.
Privanetilla neljän kohteen kurssi on noussut
Privanetin Around-palvelu on yksi tärkeimmistä suomalaisista joukkorahoitusalustoista Springvestin ja Invesdorin ohella. Privanet kertoi tammikuun puolivälissä, että Around-joukkorahoitusalustalla järjestettiin vuosien 2016 ja 2018 välisenä aikana 21 kasvuyrityksen osakeantia.
Tammikuun 16. päivän noteerausten mukaan neljän kohdeyhtiön kurssi on noussut vähintään kymmenen prosenttia antihinnasta. Yhden kurssi on käytännössä paikallaan, kun taas yhdentoista yhtiön osakkeen noteeraus on vähintään kymmenen prosenttia miinuksella. Kohteista kolme on päätynyt konkurssiin, ja kahden yhtiön mahdollisista jälkimarkkinakaupoista ei ole tietoa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
Väliotsikon, Joukkorahoitus, joukkorahastus, listaamattoman yhtiön osakeanti..., jälkeen ensimmäisestä kappaleesta on poistettu 31.1.2020 Eljas Revon nimi. Väliotsikon alle on lisätty myös suluissa oleva teksti.
Väliotsikon, Privanetilla neljän kohteen kurssi on noussut, alla olevasta kappaleen ensimmäisestä lauseesta on poistettu Innovestor, joka ei ole joukkorahoitusalusta.
