Inflaatio kurmottaa kuluttajia edelleen, eikä ostovoimaan syntynyttä aukkoa saada kurottua umpeen lähiaikoina. Ensi vuodelta odotetaan kuitenkin vähän parempaa. Korotkin saattavat kääntyä laskuun.
Suomalaiset saavat vielä pitää vyötä tiukalla, sillä syksyn talousnäkymät eivät anna aihetta erityiseen optimismiin.
”Inflaatio on yhä nopeaa. Vaikka palkat ovat nousseet, korotukset eivät kata kuluttajahintojen nousua kokonaan. Kansalaisten ostovoiman heikkeneminen on pois kulutuksesta, mikä puolestaan rajoittaa talouden kasvua”, sanoo Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.
Danske Bankin ennusteissa odotetaan inflaatiopaineiden kyllä vähitellen helpottavan, mutta olennaista helpotusta ei ole luvassa ihan lähikuukausina.
Osalla asuntovelallisista koronnousu on vielä edessä
Kuluttajan kukkaroa keventää edelleen myös korkojen nousu.
Euroopan keskuspankki EKP pyrkii hidastamaan inflaatiota nostamalla ohjauskorkoaan. Ohjauskorkojen muutokset heijastuvat markkinoilla määräytyviin korkoihin. Siksi muun muassa asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euriborit ovat ponnahtaneet nopeasti nollan alapuolelta neljän prosentin vaiheille.
Antti Ilvosen mukaan euriborien nousu alkaa kuitenkin olla takanapäin. Jos asuntolainasi korko on jo tarkistettu euriborien nykytasoa vastaavaksi, luvassa ei todennäköisesti ole enää isoja hyppäyksiä ylöspäin.
”Osalla asuntovelallisista lainakoron nousu on kuitenkin vielä edessä. Se hillitsee kulutusta, mikä hidastaa talouden kasvua.”
Euriborit junnaavat, mutta kuinka kauan?
Odotuksissa on, että EKP voi nostaa ohjauskorkoaan vielä syksyllä. ”Nämä odotukset näkyvät euriborien tasossa jo nyt, joten ohjauskoron noston vaikutus euriboreihin EKP:n kokouksen yhteydessä saattaa jäädä prosentin sadasosiin”, Antti Ilvonen sanoo.
Näyttää siis siltä, että esimerkiksi 12 kuukauden euribor voi pyöriä koko syksyn ajan suunnilleen neljässä prosentissa.
Yleinen arvio on, että ensi vuonna EKP kääntäisi ohjauskorkonsa laskuun. Danske Bank arvioi, että se voisi ehkä tapahtua ensi kesäkuussa. ”Siinä tapauksessa pidemmissä euriboreissa alkaisi näkyä maltillista laskua vuodenvaihteessa tai ensi vuoden alussa, kun markkinat ennakoisivat tulevaa koronlaskua.”
Jos/kun odotus korkokäänteen lähestymisestä vahvistuu, euriboreista ensimmäisenä laskee siis 12 kuukauden euribor, koska se ennakoi EKP:n korkopäätöksiä pisimmälle tulevaisuuteen. Se on asuntovelallisten hyvä panna merkille, sillä korkojen lähdettyä nousuun yhä useampi asuntovelallinen on valinnut lainansa viitekoroksi lyhyen, 3 tai 6 kuukauden euriborin.
Toisaalta kaikissa viitekorkotyypeissä on plussansa ja miinuksensa ja paljolti myös tuurista riippuu, millä kulloinkin hyötyy ja millä häviää.
Antti Ilvonen huomauttaa myös, että korkoliikkeiden ennakointi on ollut vaikeaa sekä ekonomisteille että markkinoille ja siinä on menty mönkään monta kertaa. Ajoituksella spekulointi tuskin siis on helppoa asuntovelallisellekaan.
Maailmalta ei ole luvassa vetoapua
Suomessa talouden suhdanne on heikkenemässä. Teollisuuden näkymät ovat huonontuneet ja rakennusala rämpii ongelmissa, mutta heikompaa uumoillaan myös palvelualoille.
Maailmaltakaan ei ole luvassa vetoapua vientitalous-Suomelle.
”Kaikissa länsimaissa painitaan nyt samojen ongelmien kanssa. Inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa ja korkeat korot rasittavat yritysten investointihalukkuutta. Varsinkin teollisuudessa kehitys on ollut heikkoa, mikä vaikuttaa negatiivisesti teollisuusvientivetoisiin talouksiin, kuten Suomeen ja Ruotsiin.”
”Viime viikkoina pinnalle on noussut myös Kiinan talouden epävarmuus. Se ei ehkä ole Suomen tai Euroopan taloudelle kaikkein merkittävin riski, mutta ei tietenkään helpota tilannetta Euroopassa. Onhan Kiina yksi Euroopan vientimarkkinoista.”
Eikö Yhdysvalloissa sentään mene ihan hyvin?
”Alkuvuosi on mennyt siellä paremmin kuin odotin. Investointeihin on jaettu paljon julkista tukirahaa, ja se on alkanut näkyä talouden kasvuluvuissa. Myös kulutuskysyntä on kestänyt siellä vähän paremmin kuin Euroopassa. Loppukesästä myös Yhdysvaltojen talouskehityksestä saatiin silti negatiivisia signaaleja yhtä lailla kuin Euroopastakin.”
Muutakin kuin synkkyyttä
Vaikka ikäviä talousuutisia putkahtelee monelta suunnalta, Antti Ilvonen ei lietso pessimismiä. ”Kehityshän on ollut sekä USA:ssa että Euroopassa paljon parempaa kuin vielä vuosi sitten pelättiin. Talouskasvu on hidasta, mutta mitään romahdusta ei ole nähty. Työmarkkinat ovat yhä hyvässä vedossa, ja ehkä inflaatio- ja korkopaineetkin hiljalleen helpottavat. Kyllä tunnelin päässä on valoa.”
Ulla Simola
