Puolisoiden yhteinen tili auttaa yhteisten asioiden hoitamisessa jopa kuoleman jälkeen. Kannattaa kuitenkin harkita huolella, minkätyyppinen yhteinen tili palvelisi parhaiten ja mitä muita vaihtoehtoja voisi olla.
Kuka hoitaa pankkiasioitani, jos joudun pidemmäksi aikaa sairaalaan? Tai telon käteni enkä pysty näpyttelemään tietokonetta? Tai puhelimeni varastetaan ulkomailla enkä pysty käyttämään verkkopankkiani? Entä onko yhteinen tili paras ratkaisu päivittäisten asioiden hoitamiseen kuolemantapauksen jälkeen?
Kysyimme kolmelta pankilta ohjeita ja suosituksia pariskunnan raha-asioiden hoitoon tilanteessa, jossa toinen ei pysty väliaikaisesti hoitamaan raha-asioitaan, ja silloin, kun toinen puoliso kuolee.
Pääsääntöisesti ohjeet koskevat myös muita kuin aviopareja. Yhteisen tilin voi avata vaikka tyttärensä kanssa ja käyttövaltuudet voi antaa kenelle tahansa luotetulle henkilölle. Kuolemantapauksessa leskeksi jääneellä puolisolla on kuitenkin erityinen asema.
Kysymyksiin vastasi OP-ryhmän tileistä ja päivittäisasioista vastaava johtaja Noora Heikkinen, S-pankin päivittäisten pankkiasioiden ja arjen talouden asiantuntija, valmennuspäällikkö Emilia Simola ja Nordea Varainhoidon lakimiesten johtaja Sampo Lapila.
Henkilökohtainen tili kannattaa olla
Kaikkien kolmen pankin asiantuntijat suosittelevat henkilökohtaisia tilejä myös pariskunnille ainakin tileiksi, jonne tulot, kuten palkka tai eläke, maksetaan.
”Tilille on syytä olla myös maksukortti, jotta vältytään tilanteilta, joissa pääsy omiin varoihin olisi edes hetkellisesti estynyt”, opastaa Emilia Simola.
”Pelkkä yhteinen tili vaikeuttaa helposti lesken raha-asioiden hoitamista ja voi aiheuttaa riitoja erotilanteessa”, korostaa Noora Heikkinen.
- YHTEINEN TAI-TILI
Yhteisomisteiseksi tiliksi pankit suosittelevat TAI-tiliksi kutsuttua tiliä.
Siinä molemmat omistajat voivat käyttää tiliä yksin eli maksaa laskuja, nostaa rahaa ja tehdä muutoksia esimerkiksi nostorajoituksiin. Kun toinen puolisoista kuolee, lesken käyttöoikeus tiliin jatkuu. Toiseksi omistajaksi tulee silloin kuolinpesä.
- YHTEINEN JA-TILI
On olemassa myös JA-tilejä, joissa tilillä olevia varoja voidaan käyttää ainoastaan yhdessä. Jos toinen omistaja kuolee, hänen tilalleen tulee kuolinpesä, eikä leskellä ole oikeutta käyttää tiliä yksin, mikäli siitä ei erikseen sovita kuolinpesän kanssa.
Sen paremmin OP, Nordea kuin S-pankkikaan eivät suosittele JA-tiliä ainakaan yhteiseksi käyttötiliksi. S-pankki suosittelee JA-tilin avaamista ainoastaan asp-tiliksi, jonne säästetään yhdessä asuntoa varten, ja tili lopetetaan asuntokaupan yhteydessä.
JA-tili voi olla hyvä ratkaisu myös muuhun säästämiseen yhdessä, jos puolison itsekuri rahankäyttäjänä epäilyttää tai puoliso kärsii vaikkapa peliriippuvuudesta.
Nordean Sampo Lapila muotoilee: ”JA-tili on käyttökelpoinen ratkaisu esimerkiksi silloin, kun halutaan suojata varoja siltä, että toinen osapuoli nostaisi ne kokonaan itse määrittelemäänsä käyttötarkoitukseen.”
TAI-tili vai käyttöoikeudet?
TAI-tili auttaa tilanteessa, jossa perheen yhteiset laskut, kuten vuokra tai sähkölasku, on ohjattu TAI-tilin verkkopankkiin. Jos toinen puoliso on pois pelistä joko väliaikaisesti tai lopullisesti, toinen puoliso voi maksaa laskut yhteiseltä tililtä ilman erityisjärjestelyjä.
Jos toinen puolisoista hoitaa omalta tililtään vuokran ja vakuutukset ja toinen sähkölaskut, ja laskut tulevat henkilökohtaiseen verkkopankkiin, yhteinen tili ei auta. Paperilla kotiin tulleen laskun sieltä voi toki maksaa. Säännöllisiä laskuja varten pankit suosittelevatkin tekemään laskuista suoramaksusopimuksen.
Jos lähtee kahdeksi kuukaudeksi maailmanympärimatkalle tai tietää joutuvansa pidemmäksi aikaa sairaalaan, helpoin ratkaisu on antaa puolisolle tai muulle luotettavalle henkilö käyttöoikeus henkilökohtaiselle tililleen.
Käyttöoikeuden saanut voi käyttää tiliä melkein kuin yhteistä tiliä eli maksaa laskuja, tehdä tilisiirtoja, nostaa käteistä rahaa ja tarkastella saldoja siitä päivästä lähtien, kun käyttöoikeus on tullut voimaan.
”Tilin omistaja voi rajoittaa tilin käyttöä asettamalla nostoille enimmäismäärän, mutta rajoitukset koskevat kaikkia tilin käyttäjiä, myös tilin omistajaa”, neuvoo Noora Heikkinen.
Tilin käyttöoikeudet voi yleensä antaa verkkopankissa itse, ja ne astuvat voimaan heti. Tilinomistaja voi päättää käyttöoikeuden silloin, kun itse haluaa.
Käyttöoikeus päättyy automaattisesti, jos tilin omistaja kuolee, samoin rinnakkaiskorttien käyttöoikeus. Leski ei siis voi käyttää puolison tiliä tämän kuoleman jälkeen, vaikka hänellä olisi ollut siihen käyttöoikeus.
Valtakirja yksilöi valtuudet
Jos haluaa antaa toiselle henkilölle valtuudet maksaa omalta tililtä vain laskuja, voi tehdä valtakirjan. Valtakirjalla voi toki antaa valtuudet muihinkin tarkasti sovittuihin asioihin.
Ainakin osalla pankeista on valmiita valtakirjamalleja verkkosivuillaan. Valtakirjan voi tehdä ja toimittaa pankille verkossa tai paperilla konttoriin.
Valtakirja voi olla vapaamuotoinen, kunhan siinä on riittävän tarkasti määritelty, mihin toimenpiteisiin se antaa valtuudet. Varmista kuitenkin omasta pankistasi, millainen valtakirja sinne olisi parasta toimittaa.
Kannattaa varautua siihen, että valtakirjan käsittely voi kestää pankissa muutamia päiviä.
Siihen, että tarvitsee apua raha-asioiden hoitamiseen pysyvästi, kannattaa varautua edunvalvontavaltuutuksella, mutta se ei ole ratkaisu nopeaan tarpeeseen.
Yhteisen tilin varat yleensä yhteisiä
Pankkiasioiden hoitaminen puolison kuoleman jälkeen herättää usein kysymyksiä, ja niihin pankkien sivuilla on hyvin ohjeita. Kuolinpesän hallinnosta säädetään laissa, joten pankkikohtaisia eroja ei pitäisi olla.
Lain mukaan tilinomistajan oikeudet siirtyvät menehtyneeltä henkilöltä kuolinpesälle. Leskelle on suuri merkitys sillä, onko kyseessä vainajan henkilökohtainen tili vai puolisoiden yhteinen tili. Vainajan henkilökohtaisen tilin käyttöoikeus loppuu aina tilin omistajan kuollessa.
Jos puolisoilla on ollut yhteinen TAI-tili, vainajan tilalle tulee kuolinpesä. Leski voi käyttää tiliä yksin kuten ennenkin, mutta vastaavasti myös kuolinpesä voi käyttää tiliä ilman lesken suostumusta.
Sen sijaan yksikin tilinomistaja eli yksikin kuolinpesän jäsenistä voi vaatia TAI-tilin jäädyttämistä eli että tiliä käytetään vain kaikkien tilinomistajien suostumuksella.
Pankki ei luonnollisestikaan voi ottaa kantaa siihen, kenelle yhteisellä tilillä olevat varat kuuluvat. Lähtökohta on, että ne ovat puolisoiden yhteisiä. ”Tämä on TAI-tilin etu erityisesti käyttöoikeuteen verrattuna silloin, kun on yhdessä säästetty ja toiselle tapahtuukin jotain ikävää”, Emilia Simola muistuttaa.
Jos TAI-tili on ollut puolisoiden ainoa tili ja sinne ovat tulleet molempien palkat ja eläkkeet, jotka ovat olleet kovin erisuuruiset, voidaan tilivarojen katsoa jakaantuvan myös muulla tavoin kuin puoliksi.
Samat säännötkään eivät poista kaikkia eroja
Tilien käyttöoikeuksille on selvät säännöt, samoin kuolinpesän raha-asioiden hoitamiselle. Esimerkiksi yksikin kuolinpesän osakas voi toimittaa pankille maksettavaksi selviä kuolemaan tai vainajan asuntoon liittyviä laskuja myös vainajan tililtä. Miksi kuolemanjälkeisten raha-asioiden hoitaminen tuntuu silti monesta vaikealta ja takkuiselta?
Sen lisäksi, että tilanne on leskelle surullinen, se voi olla myös äkillinen ja järkyttävä. Käytännön asioiden hoitaminen voi tuntua erityisen vaikealta, jos siihen ei ole lainkaan varautunut. Kapuloita voivat heittää rattaisiin myös riidanhaluiset tai epäluuloiset kuolinpesän jäsenet.
Kysyimme vähemmän tunteellisista syistä Rahoitus- ja vakuutusneuvonta Finestä. Finen jaostopäällikkö Tuomas Hidén tuntee ongelmat.
”Usein ihmetellään, miksi pankki edellyttää monenlaisia dokumentteja ja asiat eivät etene”, Hidén sanoo.
”Tämä johtuu siitä, että pankin on varmistettava, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita eli ketkä kuolinpesää yhdessä hallinnoivat ja sen asioista yhdessä päättävät. Pankissa kuolinpesän asiakirjat tarkistetaan yleensä keskitetysti esimerkiksi pankin lakiosastolla, ja käsittelyaika voi vaihdella ruuhkatilanteen mukaan.”
Virkatodistukset eivät riitä osoittamaan kaikkia perijöitä yhteensä. Kuolinpesän osakkaisiin kuuluvat myös mahdolliset yleistestamentin saajat.
Aina selityksenä ei ole lakiosaston ruuhka, vaan jakamattomat aiemmat kuolinpesät ja avioerot, jotka voivat vaikeuttaa täyden varmuuden saamista kuolinpesän osakkaista.
Maasta riippuen voi olla lähes mahdotonta selvittää, onko ulkomailla asuneella ja liikkuvaa elämää viettäneellä edesmenneellä sukulaisella lapsia – varsinkin, jos lapsettomuutta ei ole aiemmissa pesänselvityksissä pystytty aukottomasti todistamaan.
”Jos vaadittuja asiakirjoja ei kerta kaikkiaan ole saatavissa, pankki voi pyytää kuolinpesän osakkailta sitoumusta, jonka mukaan mahdollisen uuden perijän esiintulo on heidän vastuullaan”, Tuomas Hidén toteaa.
”Vaikka pankkeja sitovat samat lait ja säännöt, pankkien välillä voi olla pieniä eroja teoreettisten epäselvyyksien sietämisessä”, Tuomas Hidén sanoo.
Katri Isotalo
