Yhteismetsä on vaivaton tapa omistaa metsää. Se on tehty myös verotuksellisesti houkuttelevaksi. Yhteismetsien verotus keveni entisestään vuoden 2017 alusta.
Yhteismetsä on tehty verotuksessa monella tapaa houkuttelevaksi vaihtoehdoksi metsää omistavalle. Yhteismetsiin kannustamalla valtiovalta pyrkii ehkäisemään metsäomistusten pirstoutumista.
Pirstoutuminen uhkaa, kun metsiä siirtyy perinnönjaossa sukupolvelta toiselle.
Samalla paljon metsiä on vähitellen siirtymässä pois ammattimaisilta maa- ja metsätalouden harjoittajilta, koska heidän perillisensä useimmiten työskentelevät aivan muilla aloilla. Tällöin metsien hoitorästit helposti kasvavat, kun taas yhteismetsinä metsät tulisivat todennäköisesti hoidetuiksi.
Jo laki edellyttää, että yhteismetsälle on laadittu metsäsuunnitelma. Sen mukaan metsää hoidetaan ja käytetään.
Sekin on yhteiskunnalle peruste kannustaa yhteismetsien muodostamiseen.
Yhteismetsä voi olla kätevä ratkaisu vaikkapa kaupunkilaiselle metsänomistajalle, jota metsänhoito ei erityisesti kiinnosta tai jolla ei ole aikaa paneutua siihen. Esimerkkejä yhteismetsän eduista:
■ Jos yhteismetsä on riittävän iso, se voi palkata alan ammattilaisen huolehtimaan metsästä. Ylin päätösvalta yhteismetsän asioissa on osakaskunnan kokouksella. Hallinnosta ja metsänhoidosta vastaa hoitokunta ja/tai toimitsija.
■ Hoito- ja korjuutyöt tulevat edullisemmiksi kuin pienmetsänomistajilla, ja suurempia leimikoita tarjoava toimija kiinnostaa puun ostajia. Näin voi saada puusta paremman hinnan.
■ Omistajan riskit pienenevät, jos metsää on laajalla alueella tai useassa kohteessa. Silloin myrskyt tai tuholaiset eivät todennäköisesti pääse tekemään selvää koko metsäomistuksesta, kuten yksittäisellä palstalla saattaisi käydä.
Yhteismetsän hallinnosta syntyy kustannuksia, mutta toisaalta kokonaisuuden kasvaessa yksikkökustannukset pienenevät. Suomen metsäkeskuksen mukaan yhteismetsien kannattavuus on keskimäärin hyvä siitä huolimatta, että ne sijaitsevat keskimääräistä heikommalla maapohjalla.
Joillekin metsänomistajille omien tilusten siirtäminen yhteismetsään voi tuntua vaikealta. Yhteismetsässä omistuksen luonne on eri kuin perinteisessä yksityisomistuksessa. Yhteismetsässä kellään osakkaalla ei ole erillistä ”omaa” metsäaluetta eikä metsään voi marssia kirveen kanssa hakemaan klapiaineksia tai muuta kotitarvepuuta.
Yhteismetsään liitettyä aluetta ei käytännössä myöskään pysty enää irrottamaan, joten ratkaisu on lopullinen. Yhteismetsäosuutensa osakas voi toki myydä.
Vain yhteismetsää verotetaan tuotosta
Yhteismetsän osakkaaksi pääsee ostamalla yhteismetsäosuuksia. Tosin osuuksia on hyvin harvoin myynnissä. Jos niitä kuitenkin saa jostain ostettua, on maksettava varainsiirtoveroa 4 prosenttia osuuksien kauppahinnasta, sillä yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta.
Yleisimmin osakkaaksi ryhdytään liittämällä omaa metsää perustettavaan tai jo toimivaan yhteismetsään. Osakas saa liittämäänsä aluetta vastaavan määrän osuuksia yhteismetsästä.
Jos perustaa yhteismetsän tai liittyy jo toimivaan yhteismetsään siirtämällä oman metsänsä sille, sen paremmin metsänomistaja kuin yhteismetsäkään ei joudu maksamaan varainsiirtoveroa metsäomaisuuden siirrosta.
Kun metsä liitetään yhteismetsään, metsänomistajalle ei myöskään tule maksettavaksi luovutusvoiton veroa, jos liitettävän tilan arvo ja siitä vastaan saatujen osuuksien arvo ovat yhtä suuret. Rahallista korvausta ei tällöin makseta metsänsä liittäjälle.
Yhteismetsiä verotetaan yhteisetuuksina. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, joka antaa oman veroilmoituksensa ja maksaa omat veronsa. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa.
Verotus keveni vuoden 2017 alusta. Sitä ennen vero oli 28 prosenttia. Maan hallitus perusteli kevennystä sillä, että yhteismetsät eivät päässeet hyötymään vuoden alusta voimaan tulleesta 5 prosentin yrittäjävähennyksestä.
Kun yhteismetsä jakaa nettotulostaan tuottoa osakkailleen, osakkaat saavat tuotto-osuutensa puhtaana käteen. Osakkaan ei tarvitse edes ilmoittaa tuottoa omalla veroilmoituksellaan.
Toisaalta osakas ei voi tehdä tuotosta mitään vähennyksiä omassa verotuksessaan. Hän ei voi vähentää esimerkiksi muiden sijoitusten tappioita yhteismetsältä saamastaan tuotosta. Myöskään yhteismetsäosuuksien hankkimiseen otetun velan korkoja hän ei voi vähentää verotuksessaan.
Yhteismetsän veroprosentti on kuitenkin houkutteleva, jos sitä vertaa pääomatuloveroon, joka on nykyään 30-34 prosenttia. Sen verran yksityinen metsänomistaja maksaa veroa hakkuidensa nettotulosta, jos hän myy puuta itse omistamastaan metsästä.
Osuuden myynnistä normaalit verot
Jos päätyy myymään yhteismetsäosuutensa, verotettavasta luovutusvoitosta menee veroa 30-34 prosenttia samoin periaattein kuin minkä tahansa omaisuuden myynnistä.
Jos kysymyksessä kuitenkin on maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdoskauppa, luovutusvoitto on tietyissä tapauksissa verovapaa.
Perintönä yhteismetsäosuuksia on sikäli helppo jakaa, että itse metsä säilyy jaossa eheänä. Osuuksien perintöverotusarvo määräytyy sen mukaan, mikä on ollut osuuden käypä arvo perittävän kuolinhetkellä.
Lisätietoa yhteismetsistä saa Metsäkeskuksesta.
Ulla Simola
Verotiedon lähde: johtava lakimies Juha Koponen, Veronmaksajain Keskusliitto
Yhteismetsät
■ Vanhimmat perustettu vuonna 1887.
■ Yhteismetsiä nykyisin noin 275, osakkaita noin 25 000.
■ Yhteensä yhteismetsiä noin 576 000 ha, 4,5 % yksityismetsien pinta-alasta.
■ Koko vaihtelee paljon: pienimmät alle 20 ha, suurimmat yli 90 000 ha.
■ Suurimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa.
Lähde: Suomen metsäkeskus
