Tien tavanomaista kunnossapitoa tai päällystystöitä ei periaatteessa avusteta, mutta poikkeuksiakin on. Sillat, suuret rummut ja tulvavauriot ovat etusijalla.
Yksityisteille on voitu vuoden 2023 alusta hakea korotettua valtionapua teiden perusparantamiseen. Korotetut avustusosuudet vaihtelevat hankkeesta riippuen 70 prosentista 85 prosenttiin ely-keskuksen hyväksymistä hankkeen kokonaiskustannuksista.
Yksityistieasetuksen väliaikaista muutosta sovelletaan vuodesta 2023 vuoteen 2025. Tiekunnat voivat hakea valtionavustusta ely-keskuksesta.
Muutosta sovelletaan suoraan 8.12.2022 tai sen jälkeen jätettyihin avustushakemuksiin. Sitä sovelletaan myös sellaisiin vuonna 2022 saapuneisiin, vireillä oleviin avustushakemuksiin, joista tiekunta ei ole vielä tehnyt vastaanottoilmoitusta.
Näihin avustuspäätöksiin tehdään avustusprosenttien mukainen muutos automaattisesti.
Hankkeisiin, joissa tiekunta on jo ilmoittanut valtionavustuksen vastaanottamisesta, sovelletaan vuonna 2022 voimassa olevaa asetusta ja avustuspäätöksessä ilmoitettua avustusprosenttia.
Haku ensisijaisesti verkkopalvelussa
Valtionavustuksen hakeminen tapahtuu ensisijaisesti aluehallinnon sähköisessä verkkoasioinnissa. Se edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Myös paperilla hakeminen on mahdollista.
Korotetun valtionavun tavoitteena on kannustaa yksityisen tien tiekuntia parantamaan ja korjaamaan tiestöään sekä vähentää yksityisteiden korjausvelkaa.
Lisäksi valtion talousarviossa myönnettyjä avustuksia on jäänyt aiempina vuosina käyttämättä ja ne ovat vaarassa vanheta.
Tämä juttu perustuu muhoslaisen tieisännöitsijä Mika Rahjan tiekunnille laatimaan koulutusmateriaaliin. Sen löytää verkosta esimerkiksi hakusanoilla Nurmijärven kunta yksityistiet.
Avustusta voivat saada periaatteessa kaikki yksityistielain mukaiset yksityistiet, jotka täyttävät kyseisen lain 83. pykälän ehdot.
Tämä tarkoittaa, että yksityistien asioiden hoitamista varten tulee olla perustettuna tiekunta, jonka ajantasaiset yhteystiedot löytyvät yksityistierekisteristä.
Tien tietojen on lisäksi oltava kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä ajan tasalla. Se löytyy verkosta hakusanoilla väylävirasto digiroad, ja tietoja voi päivittää tarvittaessa suoraan verkkopalveluun.
Etusijalla sillat ja suuret rummut
Ensisijaisia avustuksen kohteita ovat siltojen ja suurten rumpujen (halkaisija vähintään 1 metri) uusiminen ja korjaaminen sekä tien tulvavaurioiden korjaaminen ja estäminen.
Lisäksi avustusta myönnetään liikenneturvallisuutta merkittävästi parantaviin kohteisiin. Muita avustettavia kohteita ovat lähinnä tien routavaurioiden korjaaminen sekä tien kantavuuden ja siihen liittyvän kuivatusjärjestelmän parantaminen eli käytännössä tienvarsiojitus.
Tien tavanomaista kunnossapitoa tai päällystystöitä ei periaatteessa avusteta. Säännössä on silti poikkeuksia, joiden linjauksia löytyy hakusanoilla Traficom yksityisteiden valtionavustukset. Oleellista tietoa aiheesta antaa pdf-dokumentin kohta 2.3.
Traficomin ohjeistus on päivittyvä, joten sitä kannattaa seurata jatkuvasti.
Avustettavien hankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita harvoin avustetaan.
Ely-keskus hyväksyy kustannukset
Avustuksen osuus lasketaan ely-keskuksen hyväksymistä ja tukikelpoisista kustannuksista. Myös arvonlisävero on tukikelpoinen meno, jos se jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Muussa tapauksessa arvonlisäveroa ei tule sisällyttää kustannusarvioon.
Avustusta maksetaan tiekunnalle hankkeen etenemisen mukaan, ja sitä voidaan maksaa avoimia laskuja vastaan 90 prosenttiin saakka laskujen summasta.
Avustusennakkoa voidaan maksaa 30 prosenttia myönnetystä avustuksesta. Sitä voi hakea heti, kun vastaanottoilmoitus on tehty, vaikkei kustannuksia olisi vielä syntynytkään.
Seuraavia avustuseriä haetaan laskutositteita vastaan, eikä laskujen tarvitse olla siinä vaiheessa maksettuja.
Viimeistä avustuserää haettaessa hankkeen tulee olla valmis, vastaanotettu ja kaikkien hankkeeseen kohdistuvien laskujen tulee olla maksettu.
Avustushakemuksen käsittelyyn voi liittyä maastokäyntejä. Työt voi aloittaa vasta, kun avustuspäätös on saatu ja tiekunta on ilmoittanut ottavansa vastaan myönnetyn avustuksen.
Suunnitelmaan mahdollisesti tehtävistä oleellisista muutoksista on sovittava Ely-keskuksen valvojan kanssa kirjallisesti etukäteen.
Kahden metrin rumpu onkin silta
Tiekunnan tulee olla yhteydessä ely-keskukseen erityisen hyvissä ajoin ennen sillan uusimisen tai korjaamisen suunnittelun aloittamista. Siltana pidetään myös halkaisijaltaan vähintään kahden metrin rumpua.
Siltasuunnittelu jakaantuu yleensä kahteen osaan eli alustavaan suunnitteluun ja rakennussuunnitteluun.
Silta-asioissa on hyvä tutustua jutun alussa annetun Nurmijärven kunnan linkin tarjoamaan lisätietoon.
Näin muun muassa siksi, että sillan uusiminen tai rakentaminen voi useissa tapauksissa edellyttää vesilain mukaista mutkikkaampaa lupakäytäntöä.
Kustannusten nousu vähentää intoa
Käytännössä valtionavun osuuden korottamisen hyöty saattaa liueta tiekuntien talouden kannalta yleiseen kustannusten nousuun.
Yli kahtakymmentä yksityistietä keskisellä Uudellamaalla isännöivän Arho Kalkkisen mukaan se saattaa tehdä yksityisteiden perusparannuksen korotetun valtionosuuden hausta vähemmän kiinnostavaa.
”Nämä ovat hitaita projekteja. Kun ensin suunnitellaan ja sitten kysytään tarjouksia, on siinä välissä moni asia saattanut muuttua”, Kalkkinen miettii.
”Jos avustusta on haettu ja saatu tietyllä summalla, on peli silti saatettu joutua viheltämään poikki ja toteamaan, ettei avustusta oteta vastaan, koska kustannukset ovat nousseet”, hän kuvailee.
SUOMEN VÄYLÄT: VALTAOSA ON YKSITYISTEITÄ
- Traficomin mukaan yksityisteitä on Suomessa noin 370 000 km, kun valtion hallinnoimia teitä on noin 80 000 km.
- Siltoja yksityisteillä on noin 12 000 kpl.
- Yksityisteiden varrella on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilaa, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä.
- Käyttäjiä yksityisteillä on noin 2 miljoonaa.
- Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista.
- Yksityisteiltä lähtee noin 4 000 puurekkaa päivässä.
Kauko Ollila
