Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusraportti osoittaa, että suomalaisten makeahimo ei taltu välttämättä verottamalla. Aiemmin käytössä olleella sokeriverolla ihmiset saatiin karttamaan sokerilimsoja – sen sijaan jäätelöä ja makeisia kului verosta huolimatta entiseen tahtiin.
Sokeriverosta on jo kokemusta Suomessa. Vaikka sokerilimsat vaihtuivat veron seurauksena monella sokerittomiin juomiin, makeisveron käyttöönotto tai poisto eivät vaikuttaneet merkittävästi makeisten ja jäätelön kulutukseen. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimustulosten perusteella terveyspohjaisilla veroilla voidaan ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan vain, jos verotetuille tuotteille on tarjolla läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, johon vero ei kohdistu.
Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 makeisille, jäätelöille ja virvoitusjuomille. Veroa myös korotettiin vuoden 2012 alusta.
”Makeisveron korotuksen seurauksena jäätelön ja makeisten keskimääräiset hinnat nousivat 10 prosenttia. Makeisveron kohteena olevien tuotteiden kulutusta veron käyttöönotto ei kuitenkaan vähentänyt”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen sanoo tiedotteessa.
Sokerittomien virvoitusjuomien suosio kasvanut
Vuonna 2014 makeisveroa korotettiin sokerillisille virvoitusjuomille, mutta jätettiin sokerittomien virvoitusjuomien vero ennalleen. Seurauksena sokerillisten juomien kulutus väheni ja sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.
”Tämä veromuutos aiheutti voimakkaita muutoksia kulutukseen, vaikka muissa veron muutoksissa näin ei käynyt. Sokerillisten virvoitusjuomien sijaan kuluttajille oli tarjolla hyvin samanlainen ja korvaava tuote sokerittomissa juomissa, joihin veron korotus ei kohdistunut”, Kosonen kuvailee.
Makeisiin ja jäätelöihin kohdistuva makeisvero poistettiin vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä käytössä on ainoastaan virvoitusjuomavero, jossa sokerillisia juomia verotetaan ankarammin kuin sokerittomia.
Kulutusveron pitää olla tarkoin kohdennettu
Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on erittäin tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
”Laajempipohjaisten valmisteverojen kulutuksen ohjausvaikutuksesta terveellisempään suuntaan ei kuitenkaan ole löytynyt tutkimusnäyttöä”, Kosonen sanoo.
Laaja terveysvero ei välttämättä toimisi toivotusti
Julkisessa keskustelussa on väläytetty laajaa terveysveroa, joka kohdistuisi sokeria, suolaa tai kovia rasvoja sisältäviin elintarvikkeisiin.
Tutkimusprofessori Kosonen epäilee tällaisen veron tehokkuutta terveysvaikutusten saavuttamiseksi.
”Tutkimuksemme perusteella laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla vero voi näin tehdä, kuten tässä tutkimuksessa kävi sokerillisten virvoitusjuomien kohdalla. Näille jo tosin on olemassa korotettu virvoitusjuomavero tälläkin hetkellä”, Kosonen sanoo.
Mahdollinen yleinen terveysperusteinen vero kohdistuisi suureen määrään elintarvikkeita, joista suurelle osalle ei löydy terveellisempää ja läheisesti korvaavaa tuotetta.
Outi Airaksinen
