Yleinen arvonlisäverokanta nousee syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Äkkiseltään yksittäisen tuotteen tai palvelun korotus ei tunnu kuluttajan lompakossa hurjalta, mutta vuoden aikana kyse voi olla sadoista euroista. Lisäksi hallitus suunnittelee nostavansa alennettuja verokantoja ensi vuoden alussa.
Jos yleisen arvonlisäverokannan korotus menee sellaisenaan hintoihin, olisi todennäköisesti helpompi luetella asiat, jotka eivät kallistu. Yleiseen arvonlisäverokantaan, jonka korotus tulee voimaan syyskuun ensimmäisenä päivänä, kuuluvat nimittäin useimmat tavarat ja palvelut.
Kun uutisissa on kerrottu syyskuun alussa voimaan tulevasta arvonlisäveron korotuksesta, on esiin nostettu esimerkiksi kampaamo- ja parturipalveluja sekä vaatteita, mutta korotuksen piiriin kuuluu koko joukko tavallisen marketin tuotteita.
Elintarvikkeita korotus ei koske, mutta esimerkiksi saippua, vessapaperi ja paistinpannu ovat yleisen arvonlisäverokannan tuotteita.
Näin arvonlisäveronkorotus vaikuttaa kauppalaskuun
Esimerkeissä ruuan hinta säilyy ennallaan, muissa tuotteissa ja palveluissa alv-korotus on 24 % -> 25,5 %.
Laskelmissa on oletuksena, että veronkorotus menee hintoihin 100-prosenttisesti.
| Vauvaperheen pikainen marketreissu, euroa | |||
| Elokuu 2024 | Syyskuu 2024 | Erotus | |
| Ruoka, yleinen alv 24 % | |||
| Porkkanat | 2,49 | 2,49 | 0,00 |
| Banaanit | 1,36 | 1,36 | 0,00 |
| Kahvi | 5,55 | 5,55 | 0,00 |
| Muut tuotteet, yleinen alv 25,5 % | |||
| Talouspaperi | 2,25 | 2,28 | 0,03 |
| Vauvan puhdistuspyyhe | 2,79 | 2,82 | 0,03 |
| Vaipat | 24,98 | 25,28 | 0,30 |
| Astianpesuaine | 3,19 | 3,23 | 0,04 |
| Pyykinpesuneste | 5,99 | 6,06 | 0,07 |
| Konetiskitabletti | 7,95 | 8,05 | 0,10 |
| Wc-paperi | 3,29 | 3,33 | 0,04 |
| Lautasliina | 2,99 | 3,03 | 0,04 |
| Yhteensä | 62,83 | 63,48 | 0,65 |
| Kampaamokäynti, euroa | |||
| Leikkaus | 85,00 | 86,03 | 1,03 |
| Moniväriraidat | 168,00 | 170,03 | 2,03 |
| Yhteensä | 253,00 | 256,06 | 3,06 |
| Koululaisperheen lasku marketissa, kun ostettavaa on enemmän Elintarvikkeiden osuus 90 euroa, ei muutosta alvissa |
|||
| Muut tuotteet, yleinen alv 25,5 % | |||
| Deodorantti | 4,80 | 4,86 | 0,06 |
| Kaksi kylpypyyhettä | 60,00 | 60,73 | 0,73 |
| Kumisaappaat | 65,00 | 65,79 | 0,79 |
| Sieniveitsi | 6,00 | 6,07 | 0,07 |
| Koululaisen puhelin | 60,00 | 60,73 | 0,73 |
| Reppu | 35,00 | 35,42 | 0,42 |
| Miesten farkut | 68,00 | 68,82 | 0,82 |
| Yhteensä | 298,80 | 302,42 | 3,62 |
| Laskelma: Veronmaksajat | |||
Hinnat kerätty pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta S-ryhmän marketista. Kampaamohintoja vertailtu pääkaupunkiseudulla.
Ruoan hinta voi heilahtaa
Moni huokaisi kuullessaan, ettei ruoan hintaa olla tällä kertaa korottamassa. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kuitenkin huomauttaa, että korotukset vaikuttavat ennemmin tai myöhemmin myös ruoan hintaan. Elintarvikkeiden tuottaminen ja logistiikka muodostavat ketjun, johon yleisen arvonlisäveron korotus ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa.
Ruoan hinnan nousu puolestaan iskee tiukimmin pienituloisiin. Valtiovarainministeriön verokartoituksen mukaan suurituloisimmat käyttävät elintarvikkeisiin noin seitsemän prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan, kun pienituloisimmilla elintarvikkeiden osuus käytettävissä olevista tuloista on reilut tuplat, yli 15 prosenttia.
Suurituloisimmat käyttävät ainoastaan majoituspalveluihin tuloistaan suhteessa enemmän kuin pienituloiset. Majoituspalveluiden alv ei ole nousemassa vielä syksyllä.
Moni tinkii ravintolakuluista
Alv-korotuksia enemmän monen taloustilanteeseen toki vaikuttavat hallituksen päättämät asumis- ja toimeentulotuen leikkaukset.
Beurling-Pomoell on huolissaan erityisesti yksinhuoltajista, yksinasuvista ja pienituloisista. Kuluttajaliiton keväällä julkaistussa selvityksessä nähtiin, että erityisesti heidän taloustilanteensa on hankala.
Kaikista kyselyyn vastanneista yli 2 000:sta joka neljäs kertoi, ettei oma talous kestä menojen kasvua lainkaan. Yli puolet ilmoitti tinkineensä puolen viime vuoden aikana ruoasta, lomamatkoista ja vapaa-ajan menoista. Kaikkein yleisimmin ollaan säästämässä ravintolakäynneistä.
Puolella vastaajista ei ole taloudellista varaa kasvattaa kuukausittaisia kustannuksiaan lainkaan tai sitä on enintään sata euroa kuukaudessa. Jopa lääkemenoissa säästetään.
”Tulos on hyvin huolestuttava. On vaikea kuvitella tilannetta, että lääkkeitä ostettaisiin muutoin kuin todelliseen tarpeeseen”, Beurling-Pomoell huomauttaa.
Lisää korotuksia ensi vuonna
Hallitus päätyi yleisen arvonlisäverokannan korotukseen kevään kehysriihessä. Se perusteli päätöstään tavoitteella parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja taittaa velkaantumisen kasvua.
Alv-korotuksella on tarkoitus koota valtion kassaan vuodessa noin miljardi euroa.
Neuvotteleva virkamies Risto Sakki valtiovarainministeriöstä kertoo, että hallituksen esitys valmisteltiin ja eduskunta sai esityksen käsiteltäväkseen nopeutetulla aikataululla.
Hän huomauttaa, että ministeriössä on valmisteilla lisäksi hallituksen aiempi päätös nostaa 10 prosentin verokantaan kuuluvat tuotteet 14 prosentin verotukselle. Tämä koskee ryhmän kaikkia muita tuotteita paitsi sanoma- ja aikakauslehtiä. Hallituksen suunnitelmissa on, että korotus tulisi voimaan ensi vuoden alussa.
Kymmenen prosentin verokantaan kuuluvat lääkkeet, kirjat, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, henkilökuljetukset ja majoitus.
Valmisteilla on myös makeisten ja suklaan arvonlisäveron reipas nosto 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta. Hallitus on perustellut korotusta ”terveysperusteisena verotuksena”.
Makeisteollisuus on ehtinyt ärähtää ja nimetä veronkorotuksen syrjiväksi. Suomessa on aiemminkin ollut voimassa makeisten, jäätelöiden ja virvoitusjuomien vero. Kun elintarviketeollisuus kanteli siitä EU-komissiolle, se poistettiin. Veroa pidettiin vääristävänä, sillä esimerkiksi keksejä ja vanukkaita korotettu vero ei koskenut.
Myös isotuloiset vähentävät kulutusta
Alvin korotuksista kertovat uutiset levisivät keväällä sosiaalisessa mediassa, ja viesteissä kommentoitiin muun muassa, kuinka farmarihousut tuskin jäävät ostamatta parin euron hinnankorotuksen takia.
Beurling-Pomoell ei väheksy korotuksen vaikutuksia. Hän viittaa kyselytulosten seurantaan, keväällä tehty oli järjestyksessään kolmas. Tuloksista näkyy, että kotitalouksien taloudellinen pärjääminen on heikentynyt.
Hurraamista ei ole myöskään tulevaisuuden näkymissä. Lähes joka kolmas vastaajista arvioi, että oman kotitalouden tilanne huononee seuraavan vuoden aikana, 45 prosenttia arvioi, että tilanne pysyy samana ja 17 prosentin mielestä tilanne on kehittymässä parempaan suuntaan. Kyselyn tekohetkellä alv-korotukset eivät olleet tiedossa.
Beurling-Pomoell muistuttaa, kuinka kuluttajien luottamuksella omaan ja maan talouteen on valtava vaikutus siihen, kuinka syvälle taantumat sukeltavat tai miten niistä noustaan. Nekin, joilla olisi varaa jatkaa kuluttamista, saattavat pelätä tulevaa ja alkavat säästää pahan päivän varalle aiempaa enemmän. Pelko on tehokas lamauttaja, Beurling-Pomoell muistuttaa.
Pienituloisilla kyse on usein pelon sijaan tai sen lisäksi pakosta.
”Hinnankorotukset osuvat musertavimmin pienituloisiin, mutta meidän kyselyssämme aiempaa enemmän säästämään ovat joutuneet myös suurituloiset eli yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat”, Beurling-Pomoell kertoo.
Hän korostaa, että tasaverona alv-korotuksen suhteellinen vaikutus on suurituloisiin pienempi. Suurituloisilla saattaa kuitenkin olla jo ennestään hankaluuksia hulppean asuntolainan tai sijoitusasunnon takia. Myös heistä osa vähentää kulutustaan. Heidän taloustilanteensa helpottuisi, jos asunnon myisi, mutta nykyisessä markkinatilanteessa tällainen tuntuu huonolta vaihtoehdolta.
Kotitalousvähennys supistuu
Nähtäväksi jää, miten suoraan tai pian alv-korotukset siirtyvät tuotteiden ja palveluiden hintoihin ja kuinka kuluttajat reagoivat hinnankorotuksiin. Ryhdytäänkö hiuksia parturoimaan kotona ja hoidetaanko maalausurakka itse?
Remonttipalvelujen käyttöön vaikuttaa todennäköisesti kotitalousvähennyksen supistaminen, joka on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Hallitus on laskenut saavana supistuksen avulla kokoon noin 100 miljoonan euron säästöt.
Myös vakuutusmaksuvero noudattaa yleistä arvonlisäverokantaa, joten 1,5 prosenttiyksikön korotus on tulossa siihenkin.
Noin kolmannes kotitalouksien kulutuksesta on Suomessa arvonlisäverokantojen ulkopuolella. Tällaista kulutusta ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, eikä niihin kajota nytkään. Sama koskee myös sosiaalihuollon ja koulutuksen palveluja sekä rahoituspalveluja, kiinteistöjen myyntiä ja vuokraamista sekä rahapelejä.
Taksikyydin verot hetken ennallaan
Ammattihieroja ei lisää hierontakäynnin laskuun alvia, mutta yleinen arvonlisäverokanta koskee erilaisia rentoutushoitoja.
Myös Netflix ja muut suoratoistopalvelut kuuluvat yleiseen alv-kantaan. Esimerkiksi kympin kuukausihintaan tulisi suoraan hintaan siirrettynä syksystä alkaen 12 sentin korotus. Myös ruoan kotiinkuljetuksille, kuten Woltin ja Foodoran palveluille, tulee todennäköisesti painetta hinnankorotuksiin.
Taksikyytejä syksyn korotus ei koske, mutta kyydit kuuluvat alennettuun 10 prosentin verokantaan, jota ollaan nostamassa ensi vuonna 14 prosenttiin.
Kirsi Riipinen
Kuva: Leena Louhivaara
Jokunen satanen lisämenoja
Veronmaksajat laski Ylen pyynnöstä, minkä verran 1,5 prosentin korotus tuntuu nettopalkkaisen ostovoimassa.
- Jos bruttotulot ovat kuukaudessa 2 500 euroa, nettotulojen ostovoima vähenee nykyisestä 150 eurolla vuodessa
- 4 000 euron bruttopalkalla summa on reilut 200 euroa
- 7 000 euron bruttopalkalla reilut 300 euroa
Laskelma Veronmaksajat
