Avio-oikeus voi vaikuttaa myös henkivakuutuskorvausten verotukseen. Tietyissä tilanteissa aviopuolisoa ei verotuksellisesti kannata nimetä henkivakuutuksen edunsaajaksi ja voi olla edullisempaa, jos avioehtoa ei ole.
Kannattaakin tapauskohtaisesti miettiä, onko järkevämpää ohjata henkivakuutuskorvaus suoraan puolisolle vai ensin kuolinpesään ja osituksen kautta puolisolle.
Kuolinpesästä verovapaata tasinkoa
Kuolemantapauksen vuoksi maksettu henkivakuutuskorvaus on edunsaajana olevalle lähiomaiselle perintöveron alaista. Lähiomaisia ovat muun muassa lapset, lapsenlapset sekä aviopuoliso.
Jos siis edunsaajaksi henkivakuutukselle on nimetty vainajan puoliso eli leski, maksaa leski perintöveron saamastaan vakuutuskorvauksesta. Lesken perintövero määrätään vakuutuskorvauksen ja mahdollisen muun lesken perimän omaisuuden yhteissummasta.
Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja varakkaampi puoliso kuolee ensin, voi olla verotuksellisesti edullisempaa määrätä henkivakuutuksen edunsaajaksi puolison sijasta kuolinpesä.
Tällöin henkivakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesään ja otetaan huomioon avio-oikeuden alaisessa ositettavassa varallisuudessa eli leskelle avio-oikeuden nojalla tuleva tasinko kasvaa. Koska lesken saama tasinko on verovapaata, kääntyy käytännössä puolet kuolinpesän saamasta vakuutuskorvauksen määrästä leskelle verovapaaksi tasingoksi.
Ilman testamenttia puolet lapsille
Leskelle on siis merkitystä sillä, saako hän korvauksen perintönä vai avio-oikeuden nojalla. Kun vakuutuskorvaus ohjataan kuolinpesään, tulee kuitenkin huomioida, että toinen puolikas vakuutuskorvauksesta jää kuolinpesään.
Tällöin se tulee osaksi pesänselvitystä. Jos puolisot ovat lapsettomia eikä testamenttia ole tehty, päätyy vakuutuskorvauksen toinenkin puolikas leskelle. Jos puolisoilla on lapsia eikä testamenttia ole tehty, menee kuolinpesään maksetusta vakuutuskorvauksesta toinen puolikas lapsille perintönä.
Käytännössä henkivakuutuskorvauksen ohjaaminen kuolinpesään hidastaa rahasumman saamista edunsaajien käyttöön, sillä se tulee osaksi pesänselvitystä, ositusta ja perinnönjakoa.
Jos leski perii puolisonsa
Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, mutta lesken on kuitenkin tarkoitus periä puolisonsa joko lain tai testamentin perusteella, henkivakuutuskorvauksen edunsaajaksi ei kannata merkitä kuolinpesää. Tällaisessa tilanteessa muutenkin avioehdon olemassaoloa kannattaa harkita tarkkaan.
Jos lesken saaman vakuutuskorvauksen ja perinnön arvo kaikkinensa yhteenlaskettuna on kuitenkin alle 110 000 euroa, saisi leski ne myös perintönä verovapaasti. Tällöin merkitystä ei siis ole sillä, saako leski vakuutuskorvauksen avio-oikeuden vai perinnön kautta.
Jos henkivakuutuksen edunsaajat ovat lapsia tai lastenlapsia, sillä ei ole verotuksessa merkitystä, ohjataanko vakuutuskorvaus kuolinpesään vai lapsille. Vakuutuskorvaus on molemmissa tapauksissa lapsille perintöveron alaista.
Jos vakuutuskorvaus on ohjattu kuolinpesään, vaikuttaa lesken mahdollinen avio-oikeus tietysti lapsien saaman vakuutuskorvauksen määrään.
SOPIMUKSELLA IRTI TASAJAOSTA | Avioehtosopimuksella puolisot voivat luopua omaisuutensa tasajaosta liiton päättyessä. Verotuksellisesti olisi kuitenkin joskus edullisempaa, että avioehtoa ei olisi. Kirjaudu ja lue juttu syyskuun Taloustaidosta >>
Maisa Katisko
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi
