Vaalikevät lähestyy. Miten puolueet vaikuttaisivat verotuksella ilmastonmuutokseen? Taloustaito kysyi, seitsemän puoluetta vastasi.
Ilmastonmuutos saattaa nousta yhdeksi vaaliteemoista kevään eduskuntavaaleissa. Verotus voi olla tärkeä apuväline, kun ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään. Taloustaito kysyi yhdeksältä eduskuntapuolueelta näkemyksiä ilmastonmuutokseen liittyvistä veroratkaisuista.
Puolueille esitettiin nämä kysymykset:
- Pitäisikö ilmastonmuutokseen pyrkiä vaikuttamaan verotuksella? Miksi/miksi ei?
- Jos pitäisi, mitkä olisivat 1-2 tärkeintä veroratkaisua?
Kysely tehtiin viime vuoden lopulla. Osa puolueista ilmoitti, että seuraavaa vaalikautta koskevista verolinjauksista ei ollut vielä päätetty. Kaikki vastaajat kertoivat silti vähintäänkin suuntaviivoista, joiden mukaisesti ilmastonmuutosta hillitseviä verolinjauksia pitäisi puolueen mielestä suunnitella.
Osa puolueiden vastauksista on aika pyöreää tekstiä. Verotus on laaja kokonaisuus, joten puolueiden on vaikea naulata ennen vaaleja kiinni useita yhteen aihepiiriin liittyviä verotavoitteita. Joillakin puolueilla kuitenkin on jo laaja vero-ohjelma laadittuna ja ”ilmastoverotus” siihen sisäänrakennettuna.
Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet joka tapauksessa uskovat, että verotus on yksi tärkeistä keinoista, joilla ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa.
Kyselyyn vastasivat Keskusta, Kokoomus, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset, SDP, Sininen tulevaisuus ja Vasemmistoliitto. Vihreiltä ja RKP:ltä ei saatu vastausta.
Keskusta
TALOUSTAIDON POIMINTA: Kannusteita lähienergian tuotantoon.
Keskusta päättää seuraavaa vaalikautta koskevista verolinjauksistaan alkutalvesta 2019. Puolueen mukaan lähtökohtana joka tapauksessa on, että ”verotus on yksi keinoista, joilla voidaan ohjata ihmisten ja yhteisöjen toimintaa ilmaston kannalta parempaan suuntaan”.
Kansallinen lentovero ei olisi Keskustan mielestä hyvä ratkaisu. Sen sijaan pitäisi pyrkiä edistämään kansainvälistä ratkaisua lentoverosta, jonka tuotto käytettäisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa.
Lähienergian tuotannon ja varastoinnin kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Keskusta haluaisi verotuksellisia kannusteita.
Kokoomus
TALOUSTAIDON POIMINTA: Verojen avulla vauhtia fossiilisista polttoaineista luopumiseen.
Kokoomuksen mielestä veroilla pitäisi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, mutta siihen tarvitaan muutamaa veroratkaisua laajempi ohjelma, jolla vaikutetaan moniin eri toimintoihin.
Veromuutoksin tulisi nopeuttaa etenkin fossiilisten polttoaineiden korvaamista vähäpäästöisellä ja päästöttömällä energialla. ”Veromuutoksilla pystytään ohjaamaan kulutusta ja tuotantoa vähähiilisiin vaihtoehtoihin ja vauhdittamaan teknologiasiirtymiä esimerkiksi liikenteessä (polttomoottoriautoista esim. sähkö- ja biokaasuautoihin).”
Kristillisdemokraatit
TALOUSTAIDON POIMINTA: Alennettu arvonlisävero lämpöpumpuille.
Kristillisdemokraatit haluaisi laskea lämpöpumppujen (ilmalämpö-, ilma-vesi-, poistoilma- ja maalämpöpumppujen) arvonlisäveron nykyisestä 24 prosentista 14 prosenttiin, koska ”lämpöpumppujen merkitys yksityistalouksien energiansäästössä ja ilmastopäästöjen vähentämisessä on huomattava”.
Puolue loisi myös verotuksellisia kannustimia sähkö-, kaasu- ja hybridiautojen hankintaan. Se esimerkiksi ehdottaa auto- ja ajoneuvoveron nollaverokantaa päästöttömille autoille.
Perussuomalaiset
TALOUSTAIDON POIMINTA: Ilmastotulli saastuttavien maiden tuotteille.
Perussuomalaiset asettaisivat ilmastoveron tai -tullin ”saastuttavista maista tuleville tuontituotteille”. Puolueen luupin alla on etenkin Kiinan-tuonti. Perussuomalaisten mukaan ilmastovero tekisi suomalaisista tuotteista kilpailukykyisempiä ja ”mahdollistaisi ehkä joidenkin kiinailmiöön kuolleiden alojen elpymisen”.
Samalla ilmastovero saattaisi vähentää hiilidioksidipäästöjä lisäävän ”turhan krääsän ja pikamuodin” hankintaa.
Ilmastoveron ansiosta ”tuottajilla olisi kannustin tuottaa kestävämpiä tuotteita, ja kiertotalouden prosessit tehostuisivat.”
Sosialidemokraatit
TALOUSTAIDON POIMINTA: Päästöt huomioon myös arvonlisäverossa.
Verotuksella voidaan vauhdittaa siirtymää kestävään tuotantoon ja kulutukseen, sanoo SDP. Puolueen mielestä tärkeintä olisi ”ottaa käyttöön systemaattinen lähestymistapa”, jolla verotusta, tukia ja muita ohjauskeinoja saataisiin käytettyä tehokkaasti päästöjen vähentämiseen.
SDP:n näkemys on, että ”arvonlisäveron ja energiaverojen tulisi määräytyä jatkossa enemmän päästöjen mukaan siten, että ihmisten kannattaa kuluttaa ja yritysten tuottaa ympäristöystävällisemmin”. Puolue keventäisi mm. kiertotalouspalveluiden, julkisen liikenteen ja kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden verokantoja.
Sininen tulevaisuus
TALOUSTAIDON POIMINTA: Autovero pois pitkällä aikavälillä.
Siniset uskoo, että verotuksen avulla yrityksiä ja kuluttajia voidaan kannustaa kestäviin valintoihin. Siksi ”verotuksen painopistettä tulee siirtää enemmän haittaverotukseen”.
Puolue pyrkisi vähentämään öljypohjaisen muovin käyttöä asettamalla sille haittaveron.
Autoveron Siniset haluaisi poistaa ”pitkällä aikavälillä”. ”Näin voisimme uudistaa autokannan ympäristöystävällisemmäksi autoilijan kukkaronnyörejä kiristämättä.”
Vasemmistoliitto
TALOUSTAIDON POIMINTA: Ympäristölle haitalliset verotuet remonttiin.
Vasemmistoliiton mukaan verotus on keskeinen tuotannon ja kulutuksen taloudellinen ohjauskeino, mutta samalla osa laajaa kokonaisuutta, johon kuuluu ympäristöverojen lisäksi muu verotus sekä sääntely. Puolue painottaa, että ympäristöverojen kiristyminen ei saa johtaa tuloerojen kasvuun. ”Tämä puhuu osaltaan nykyistä progressiivisemman tulo- ja varallisuusverotuksen puolesta”, Vasemmistoliitto sanoo.
Tärkeintä Vasemmistoliiton mielestä olisi ”luopua ympäristöllisesti haitallisista verotuista, jotka ovat taloudellisesti tehottomia ja hidastavat kestävää rakenneuudistusta”.
Puolue haluaisi myös kiristää ja johdonmukaistaa kasvihuonekaasupäästöjen verotusta nykyisestä.
Ulla Simola
Veroista vipuvoimaa korjausliikkeeseen? Taloustaidon 1/2019 ilmastoteemanumeron verojutussa selvitetään, millaiset verot voisivat olla tehokkaita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Lehti ilmestyy 23.1.
