Meillä on yksi lapsi. Teimme testamentin, jossa määräämme omaisuutemme hänen lapsilleen eli lapsenlapsillemme.
Lapsemme ei halua tulevassa perintötilanteessa ottaa vastaan lakiosuuttaan, eikä hän halua siitä ennakolta mitään korvausta. Pitääkö tämä mainita testamentissa vai riittääkö, että hän kertoo sen esimerkiksi kirjallisesti perunkirjoituksen yhteydessä?
Verojuristi Juha Salmikivi vastaa:
Perintöä tai lakiosaa ei ole koskaan pakko vaatia. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on esimerkiksi edunvalvonnassa, asia on toinen.
Rintaperillisen päätöstä tulevasta lakiosan vaatimatta jättämistä ei tarvitse testamentissa mitenkään mainita.
Riittää, että testamentintekijän kuoleman jälkeen lakimääräinen perillinen, eli tässä tapauksessa ainoa lapsenne, hyväksyy testamentin. Kun hän hyväksyy testamentin, hän samalla ilmaisee, että ei vaadi lakiosaa.
Testamentin tekijän kuoltua testamentin hyväksymiselle ei ole määrämuotoa, mutta se kannattaa tehdä todistettavasti.
Tulkintojen välttämiseksi hyväksymisessä on syytä mainita seuraavat kolme asiaa: 1) ilmoitus testamentin tiedoksisaannista, 2) moiteoikeudesta luopumista tarkoittava hyväksyminen ja 3) lakiosasta luopumista koskeva tahdonilmaisu.
Jos lakimääräinen perillinen ei ole rintaperillinen kuten lapsi, lakiosasta ei kuitenkaan tarvitse mainita hyväksymisessä mitään. Lakiosaan ei ole oikeutta muilla kuin rintaperillisillä.
