Mitkä ovat leskeksi jääneen oikeudet puolison omaisuuteen? Perintöasiat herättävät usein hämmennystä ja joskus riitaakin. Testamentti, avioehtosopimus tai niiden puuttuminen vaikuttavat monin tavoin.
Puolison kuolema synnyttää surun lisäksi monia kysymyksiä lesken asemasta ja oikeuksista. Lesken vähimmäisoikeudet on määritelty laissa, mutta testamentin ja avioehtosopimuksen avulla lesken oikeuksia voidaan joko laajentaa ja supistaa.
Lisäksi on muistettava, että lesken oikeudet ovat erilaiset sen mukaan, onko hän puolisoista köyhempi vai varakkaampi.
Lesken asemaan vaikuttaa myös se, oliko perittävällä jälkeläisiä vai oliko hän lapseton. Entä miten perittävä oli selvittänyt omaisuuteen liittyvät asiat ex-puolison kanssa – tai ovatko ne edelleen selvittämättä? Tämäkin vaikuttaa lesken asemaan.
Perusasioita lesken asemasta:
- Asuminen: Laki suojaa lesken asumista puolisoiden yhteisessä kodissa. Jopa perintöä saavien lasten oikeus lakiosaan jää monesti toiseksi.
- Perintö: Leski ei kuitenkaan peri kuollutta puolisoaan, jos puolisolla on rintaperillisiä, ellei lesken hyväksi ole tehty testamenttia.
- Tasinko: Puolisoista ”köyhemmällä” on kuitenkin oikeus saada tasinkona osa puolisonsa omaisuudesta, jos sitä ei ole estetty esimerkiksi avioehtosopimuksella.
Verovinkki: Puolisoiden keskinäisen testamentin verosuunnittelussa yksi vinkeistä on se, että hyödynnetään 90 000 euron suuruista puolisovähennystä. Se merkitsee käytännössä sitä, että leskeksi jäävän taloudellista asemaa voidaan turvata perintöverovapaasti vähän alle 110 000 euron suuruisella summalla, jos leski saa perintöä puolisoltaan.
VIISI USKOMUSTA Elokuun Taloustaidon artikkelissa esittelemme viisi yleistä uskomusta lesken asemasta omaisuuden jaossa sekä asioiden oikeat tulkinnat. Alla esimerkki yhdestä virheellisestä uskomuksesta.
Avioliitto ei muuta omaisuutta yhteiseksi
Uskomus nro 1: ”Avioliittoon mentäessä omaisuus muuttuu yhteiseksi?”
Vastaus: TARUA
Avio-oikeuden merkitys ei ole kaikille tuttu. Yksi yleisimpiä virhekäsityksiä on ajatus, että avioliittoon mentäessä puolisoiden omaisuus muuttuisi yhteiseksi.
Avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa omaisuutensa sen mukaisesti, miten omaisuus on aikanaan saatu tai hankittu. Avio-oikeus ”realisoituu” ainoastaan avioerossa tai puolison kuollessa.
Jos avioehtosopimusta ei ole tehty, pääsääntö on se, että puolisoilla on avio-oikeus toisensa omaisuuteen. Se tarkoittaa käytännössä, että osituksessa puolisoiden kaikki avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan arvomääräisesti tasan.
Mikäli omaisuuden jakamisesta päästään yhteisymmärrykseen, tehdään ositus eli yleensä sopimus, jossa osapuolina ovat leski ja kuolleen puolison oikeudenomistajat eli joko perilliset tai testamentinsaajat taikka molemmat.
Tästä pääsäännöstä, joka puolittaa omaisuuden lesken ja kuolinpesän kesken, on käytännössä hyötyä leskelle vain silloin, jos ensiksi kuollut puoliso oli varakkaampi. Mikäli varakkaampi puoliso kuolee ensiksi, ”köyhempi” leski saa kuolleen puolison jäämistöstä niin kutsuttua tasinkoa. Tasinkoa saa niin paljon, että pesän tasingolla vähennetty varallisuus on arvoltaan saman suuruinen kuin lesken oma omaisuus yhdessä saadun tasingon kanssa.
Leski ei siis saa puolta perittävän omaisuudesta, jos hänellä on omaakin omaisuutta. Arvomääräisesti lesken saama tasinko ja hänen oma omaisuutensa ovat yhteensä puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.
Avio-oikeuteen perustuva tasinko ei ole perintöä eikä lesken tarvitse maksaa tasingon perusteella saamastaan omaisuudesta perintöveroa. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että leskellä on avio-oikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen tai ainakin osaan siitä. Lisäksi lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden täytyy olla pienempi kuin ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden alainen omaisuus.
Esimerkki: Hilkka saa tasinkoa
Erkin omaisuuden arvo vähennysten jälkeen oli hänen kuollessaan 400 000 euroa. Leskeksi jääneen Hilkan omaisuuden arvo oli 100 000 euroa. Puolisoiden omaisuuden arvo on yhteensä 500 000 euroa.
- Hilkan tasinko-oikeus avio-oikeuden perusteella on 150 000 euroa. Leski ei joudu maksamaan tasingosta perintöveroa.
- Pesän arvo tasingon jälkeen on 250 000 euroa (= 400 000 e – 150 000 e).
Avio-oikeudesta on myös se etu, että omaisuuden yhteisomistussuhteiden purkaminen ja jopa omaisuuden ”vaihtaminen” lesken ja kuolinpesän välillä ilman veroseuraamuksia voi olla mahdollista. Mikäli omaisuus ei kuulu avio-oikeuden piiriin, yhteisomistuksien purkaminen joudutaan toteuttamaan monesti kaupan avulla, mikä merkitsee usein verokustannuksia.
Näin voit vaikuttaa
Mikäli omaisuuden puolittamisperiaatteesta halutaan poiketa, puolisot voivat tehdä avioehtosopimuksen. Vaihtoehtoja on monia:
1) Puolisot voivat molemminpuolisesti sulkea totaalisesti toisen puolison avio-oikeuden. Toisen puolison avio-oikeuden poistaminen on yleistä, mutta se ei ole kuitenkaan ainut vaihtoehto.
2) Puolisot voivat tehdä myös avioehtosopimuksen, jossa jokin yksilöity omaisuus, esimerkiksi jokin huoneisto tai kiinteistö on toisen puolison avio-oikeuden ulkopuolella.
3) On myös voitu sopia esimerkiksi niin, että avio-oikeudesta vapaata omaisuutta on omaisuus, joka oli hankittu ennen avioliittoa.
4) Monesti halutaan myös varmistua, että suvusta perintönä tai lahjana saatu omaisuus ei siirry mahdollisessa avioerossa ex- puolisolle ja pysyy ”omassa suvussa” kuoleman jälkeen. Tämä onnistuu esimerkiksi sillä tavalla, että avioehtosopimuksessa sovitaan, että puolisolla ei ole avio-oikeutta sukulaisilta saatuihin perintöihin tai suvusta saatuihin lahjoihin.
Suvun omaisuuden säilyttämistä edesauttaa myös sääntö, jonka mukaan tasinkoa maksava osapuoli saa itse päättää, miten tasinko suoritetaan. Tasinko voidaan maksaa rahana, tai esimerkiksi kiinteänä tai irtaimena omaisuutena.
Juha Koponen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 10.8.2020.
LISÄÄ! Lue koko juttu Taloustaidosta 7/2020. Kirjaudu ja voit lukea artikkelin myös näköislehdestä.
