Hallitusohjelman veromuutoksista iso osa toteutettiin jo vuonna 2024, mutta heikon taloustilanteen takia kehysriihessä päätettiin viime keväänä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Monet veronkiristyksistä tulevat voimaan vuoden 2025 alussa.
Petteri Orpon hallituksen veroraamit olivat alkujaan linjakkaat. Kuuden miljardin säästötavoitteet olivat hallitusohjelman mukaan tarkoitus toteuttaa menosopeutuksin ja rakenneuudistuksin, eikä verotuksen kokonaistasoon ollut tarkoitus puuttua. Monet hallitusohjelman mukaisista veromuutoksista toteutettiin jo vuonna 2024, mutta talouskehitys osoittautui ennakkoitua heikommaksi.
Kevään 2024 kehysriihessä päätettiin kolmen miljardin lisäsopeutuksesta, josta puolet oli veronkiristyksiä. Syksyn budjettineuvotteluissa ei tullut lisäkiristyksiä, mutta aiemmin sovitut kiristystoimet käynnistettiin.
Iso osa veronkiristyksistä näkyy nyt vuoden 2025 alussa voimaan tulevissa verotuksen muutoksissa.
Ansiotulojen verotuksessa kiristyksiä ja kevennyksiä
Hallitusohjelmasta poiketen ansiotulojen verotuksessa ei tehdä indeksitarkistuksia kaikilla tulotasoilla. Palkan- ja eläkkeensaajan veroprosentin muutos riippuu ensi vuonna tulojen laadusta, määrästä, asuinkunnasta ja esimerkiksi huollettavien lasten määrästä.
Yleisesti ottaen palkkaverotuksen progressio kiristyy. Eläketulovähennyksen laskentatapa muuttuu, mikä yhdessä muiden muutosten kanssa johtaa siihen, että eläketulon veroprosentit nousevat noin 2 500–4 500 euroa kuukausieläkettä ansaitsevilla.
Lapsiperheiden verotusta kevennetään ottamalla käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus. Työtulovähennyksen voi saada palkka- ja muiden työtulojen perusteella. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan vuoden alusta 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Yksinhuoltajille korotus myönnetään kaksinkertaisena, yhteishuoltajista molemmat saavat korotuksen yksinkertaisena.
Vähennys tehdään suoraan verosta, eli yhden lapsen perusteella myönnettävä 50 euron korotus tarkoitta 50 euroa pienempiä veroja.
Tarkemmin palkan- ja eläkkeensaajan verotuksen muutoksista voit lukea Mikael Kirkko-Jaakkolan jutusta.
Työsuhde-etujen verotukseen viilauksia
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen veronhuojennukset jatkuvat vielä vuonna 2025.
Autoetuna saadun täyssähköauton luontoisetuarvosta vähennetään 170 €/kk ja hybridiautojen luontoisetuarvosta 85 €/kk. Hybridiautojen osalta alennusta ei näillä näkymin saa enää vuoden 2026 verotuksessa, mutta täyssähköautojen veronhuojennusta on päätetty jatkaa vuoden 2029 loppuun.
Määräaikaiseksi säädetty auton latausedun verovapaus on voimassa enää vuoden 2025. Työntekijälle ei synny veronalaista tuloa työnantajan kustantaessa työntekijän oman auton tai käyttöetuauton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä.
Vuoden 2025 alusta työnantaja voi aiempaa laajemmin kustantaa työntekijälle verotta työskentelypaikan sijainnista johtuvia muuttokustannuksia sekä viranomaisrekisteröinneistä ja niiden hoitamiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetuista palveluista syntyneitä kuluja.
Työnantaja voi maksaa verovapaasti:
- Työntekijän ja tämän perheenjäsenten muuttokustannukset ja muuton yhteydessä tapahtuvien matkojen kustannukset kokonaisuudessaan, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Komennusmatkavakuutus rinnastetaan muuttokuluihin.
- Rajat ylittävän työskentelyyn liittyvät viranomaismaksut ja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetut palvelut passin, lupien, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimiseksi.
- Rajat ylittävän työskentelyyn liittyvän kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus.
Pellon ja metsän vuokratulot verotetaan jatkossa pääomatulona
Pääomatulojen verotuksessa muutoksia on vähän.
Pellon ja metsämaan vuokrauksesta saadut tulot verotetaan vuodesta 2025 alkaen pääomatulona, ei enää maataloustulona. Maataloutta harjoittavilla osakeyhtiöillä vuokratulot verotetaan osana elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloja.
Kevään 2024 veroilmoituksella on syytä kuitenkin muistaa ilmoittaa vuonna 2023 saadut vuokratulot vielä maatalouden tulona.
Vuokralle annettu maatalousmaa luetaan muutoksesta huolimatta myös jatkossa maatalouden varoihin nettovarallisuutta laskettaessa. Maatilaan kuuluvasta rakennuksesta, rakennelmasta ja näiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot ovat jatkossakin maatalouden veronalaista tuloa.
Osinkoverotukseen ei tule muutoksia, mutta muuna kuin rahana jaetun osingon osalta aletaan vuoden vaihteessa soveltaa varainsiirtoverotuksessa käännettyä verovelvollisuutta. Kun suomalainen osakeyhtiö jatkossa jakaa osinkona arvopapereita, on varainsiirtoverosta vastuussa osingonsaajan sijaan osinkoa jakava yhtiö.
Verokortteihin ja veroilmoitukseen aikataulumuutoksia
Vuonna 2025 perusverokortit tulevat aiemmasta poiketen voimaan jo tammikuun alussa. Verokortin voimaantulo ei edellytä, että verovelvollinen olisi saanut uudesta verokortista tiedon.
Jos verokorttia ei ole ehtinyt tarkistaa ennen sen voimaantuloa ja ennakonpidätys on selvästi ylisuuri tai liian pieni, korjautuu tilanne muutosverokortin tilauksen myötä loppuvuoden aikana maksettavien myöhempien suoritusten maksun yhteydessä.
Vuoteen 2024 asti perusverokortit ja ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan pääsääntöisesti helmikuun alussa, mikä aiheutti hämmennystä esimerkiksi tammikuun ennakonpidätysprosentista ja verokortin tulorajan laskennasta. Muutos varmasti vähentää vuodenvaihteeseen liittyviä epäselvyyksiä.
Verokorttien lisäksi myös palkan- ja eläkkeensaajien veroilmoitusten palautuspäivät aikaistuvat. Vielä verovuoden 2023 esitäytettyjen veroilmoitusten palautuspäivät ajoittuivat toukokuulle 2024.
Vuotta 2024 koskevan esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivät tulevat olemaan jo huhtikuussa 2025.
Muutoksia verotuksen aikatauluihin:
- Verokortit voimaan 1.1.2025.
- Esitäytettyjen veroilmoitusten palautuspäivät ovat jo 15.4., 22.4. ja 29.4.2025.
Leikkuri iskee kotitalousvähennykseen
Kotitalousvähennykseen tulee vuoden vaihteessa merkittävä leikkaus.
Tilapäisesti voimassa ollut korkeampi vähennysoikeus kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä päättyy vuoteen 2024. Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 1 600 euroon.
Myös korvausprosentit laskevat: työn osuudesta voi jatkossa vähentää vain 35 prosenttia. Työstä maksetun palkan osalta vähennysoikeus tippuu 13 prosenttiin.
Myös kotitalousvähennyksen omavastuu nousee 150 euroon, joten vähennyksen saa jatkossa käytännössä vasta yli 430 euron työkorvauksista.
Öljylämmityksestä luopumisen korotettu enimmäismäärä 3 500 euroa ja korkeammat vähennysprosentit (60 % työkorvauksesta ja 30 % palkasta) ovat voimassa vielä vuosina 2025‒2027.
Pienyritysten arvonlisäverotukseen suuria muutoksia
Pienyritysten verovelvollisuuden alarajahuojennus poistuu vuoden 2024 lopussa. Arvonlisäveron alarajahuojennuksen tarkoituksena on ollut edistää pienyritysten kasvumahdollisuuksia ja lieventää alarajan ylittymisestä johtuvia hallinnollisia velvoitteita. Käytännössä pienyritysten tilitettävän veron määrä on alarajahuojennuksen myötä kasvanut liukuvasti niin, että se on ollut täysimääräinen vasta 30 000 euron liikevaihdolla.
Huojennus poistuu, mutta samalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee 20 000 euroon aiemmasta 15 000 eurosta. Ilman nostoa monen pienen, kuluttajille myyvän yrityksen verotus kiristyisi, jos se ei pysty siirtämään lisääntyvää arvonlisäverovelvoitetta suoraan hintoihin.
Alarajan ylittymistä tarkastellaan jatkossa aina kalenterivuoden liikevaihdon perusteella aiemman tilikausikohtaisen tarkastelun sijaan. Huomioon otettaan lisäksi jatkossa paitsi kuluvan, myös kalenterivuotta edeltävän vuoden liikevaihto: kummankaan vuoden liikevaihto ei saa ylittää 20 000 euroa, jotta verottomuutta voi soveltaa.
Jos verovelvollinen on alv-rekisterissä, täytyy vero suorittaa liikevaihdon suuruudesta riippumatta.
Kansalliset vähäisen toiminnan verottomuudet laajenevat koskemaan myös toisiin EU-jäsenvaltioihin sijoittautuneita pienyrityksiä.
Toisessa jäsenvaltiossa kotipaikan omaava yritys voi jatkossa myydä myös Suomessa tavaroita ja palveluita verotta enintään 20 000 eurolla, jos vuosittainen liikevaihto koko unionin alueella on enintään 100 000 euroa.
Myös arvonlisäverovelvollisuuden alkamisajankohta muuttuu vuoden 2025 alussa. Velvollisuus suorittaa veroa alkaa jatkossa vasta alarajan ylittymisajakohdasta. Takautuva rekisteröitymisvelvollisuus poistuu.
Takautuva arvonlisäverovelvollisuus on käytännössä voinut aiheuttaa taloudellisia haasteita ja jopa seuraamusmaksuja niille verovelvollisille, joiden liikevaihto on ennakoimattomasti ylittänyt verovelvollisuuden alarajan. Yritystoiminnan kate on voinut kutistua, kun arvonlisäveron on katsottu sisältyneen asiakkailta veloitettuihin hintoihin jo tilikauden alusta lukien.
Muutosten myötä verottomuuden soveltamisen ennakoitavuus lisääntyy ja menettely tulee yksinkertaisemmaksi.
Arvonlisäverotuksen muutoksia:
- Alarajahuojennus poistuu.
- Alaraja nousee 20 000 euroon.
- Verovelvollisuus alkaa vasta alarajan ylittyessä.
- Alarajan ylittymistä tarkasteltaessa huomioidaan kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto.
- Pienyritysten verottomuus myös muiden EU-maiden yrittäjien käytettävissä.
Kulutusverojen kiristykset tuntuvat kuluttajan kukkarossa
Julkisen talouden tasapainotus veronkiristyksin näkyy entistä selvemmin myös erilaisten tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.
Yleinen arvonlisäverokanta nousi 25,5 prosenttiin jo 1.9.2024. Vuodenvaihteessa 2025 aiemmin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirtyvät 14 prosentin verokantaan, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä.
Inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen arvonlisäverokanta sen sijaan alenee 14 prosenttiin.
Hallituksen tarkoituksena on lisäksi korottaa makeisten arvonlisäverokanta nykyisestä alennetusta 14 prosentista yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Tavoitteena on muutoksen voimaantulo 1.6.2025, mutta nähtäväksi jää, miten esitys lopulta etenee sekä se, onnistuuko sääntely edelliskertaa paremmin.
Vuosina 2011‒2017 voimassa olleesta makeisverosta päätettiin nimittäin luopua, koska EU:n komission mukaan vero oli valtiontukisääntöjen vastainen ja vääristi kilpailua samankaltaisten tuotteiden välillä.
Väkevien alkoholijuomien alkoholivero nousee vuoden vaihteessa ja kiristyksiä on tarkoitus jatkaa vielä kahtena seuraavan vuonna. Myös virvoitusjuomaveron korotus edennee eduskunnan käsittelyyn vuonna 2025.
Juomiin liittyen on hyvä huomata, että alkoholin ja muiden valmisteveron alaisten tuotteiden verkko-ostajan vastuu veroista laajeni 1.9.2024. Jos myyjä laiminlyö verovelvoitteet, ostaja joutuu oheisvastuuseen verosta, jonka hän olisi laillisesti toimivalta etämyyjältä tilatessaan maksanut osana tuotteen hintaa.
Autoilijoidenkin verotuksessa nähdään kiristyksiä: täyssähköautojen ja lataushybridien sekä matkailuautojen ajoneuvoverot pääsääntöisesti nousevat veropäivistä 1.1.2026 alkaen. Koska verokauden (tyypillisesti 12 kk) veroa peritään etukäteen, korotettua veroa aletaan periä jo vuoden 2025 puolella.
Yritysverotukseen vähäisiä muutoksia
Yritysten käytössä ollut koulutusvähennys eli mahdollisuus tietyin edellytyksiin vähentää varsinaisten koulutuskustannusten lisäksi erillinen laskennallinen koulutusvähennys, poistuu vuoden 2025 alusta. Taustalla poistolle on Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän arvio, että vähennys on tehoton ja hallinnollisesti raskas tuki yrityksille.
Vireillä on myös hanke suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Yhtiö voisi lakiluonnoksen mukaan saada investointihyvityksen, jos se toteuttaisi Suomessa suuren ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävän investoinnin, jonka tukikelpoiset investointikustannukset olisivat vähintään 50 miljoonaa euroa.
Hyvityksellä olisi monia reunaehtoja, mutta sen saisi hyödykseen vain voitollisesta tuloksesta: investointihyvitys vähennettäisiin yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta ja sen määrä olisi 20 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista. Uudistuksen käsittelyaikataulu ja voimaantulo ovat vielä epäselviä.
Mahdollisuus koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotettuihin poistoihin päättyy vuoteen 2025. Verovelvollisella on mahdollisuus tehdä kaksinkertainen poisto vuosina 2020‒2025 käyttöönotetuista uusista koneista ja laitteista vielä vuoden 2025 verotuksessa.
Tuleva kehitys
Vaikka Suomen julkisen talouden tilanne näyttää heikolta, valtionvarainministeri Riikka Purra on luvannut, ettei uusia veronkiristyksiä tällä hallituskaudella enää tehdä. Aiemmin päätetyt kiristykset toki hallituksen on tavoite viedä loppuun asti. Selvää myös on, että vaalikauden lähestyessä puoliväliään merkittävien veromuutosten todennäköisyys pienenee.
Vuonna 2024 on julkisuudessa keskusteltu paljon erityisesti someyrittäjien hyödyntämän osakevaihtosääntelyn muutostarpeista. Järjestelyä on käytetty holdingyhtiöiden nettovarallisuuden kasvattamiseen ja osinkoverotuksen minimointiin. On odotettavissa, että korjaustarpeita nykysääntelyyn arvioidaan valtiovarainministeriössä piakkoin ja että sääntelyyn mahdollisesti tulee jotain muutoksia lähivuosina.
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus on ollut monen hallituksen asialistalla. Vielä tällä hetkellä hanke on aikataulutettuna vuoden 2025 lainsäädäntösuunnitelmassa, mutta epäselvää on, onko hankkeelle riittävä poliittinen tuki.
Jos hanke etenee, se tulee olennaisesti muuttamaan kiinteistöjen arvostusta ja sitä, miten verorasitus jakautuu. Varsinaisesti lisäverotulojen keräämiseen ei uudistusta ole tarkoitettu, mutta siihen sen arvioidaan laajasti lopulta johtavan.
Mahdollista voimaantuloaikataulua ei vielä tiedetä, mutta hallitus tuskin haluaa, että uusien arvostusperusteiden mukaiset ensimmäiset kiinteistöveropäätökset tulisivat verovelvollisille juuri eduskuntavaalien 2027 alla.
Finanssialan asiakasbonusten verotus on muuttumassa vuoden 2026 alussa. Luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvät rahanarvoiset asiakasedut verotettaisiin pääomatulona, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella.
Jos etu kuitenkin käytetään palvelumaksuihin tai korkoihin, jotka määräytyvät samojen erien perusteella kuin mistä etu on kertynyt ja asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa käyttökohteeseen, ei edusta syntyisi jatkossakaan verotettavaa tuloa. Lisäedellytyksenä on, ettei etua saa maksaa rahana tai siihen verrattavalla tavalla.
Käytännössä esimerkiksi pankkiasioinnista kertyneistä bonuksia ei voisi vuodesta 2026 alkaen käyttää verovapaasti esimerkiksi kotivakuutukseen maksuihin.
Tavalliset kanta-asiakasbonukset esimerkiksi päivittäistavaraostoista pysyvät jatkossakin verottomina.
Vapaaehtoisten eläkevakuutusten vähennysoikeutta on tarkoitus leikata. Tällä hetkellä lausuntokierroksella olevan lakiehdotuksen mukaan maksujen vähennysoikeus olisi poistumassa vuodesta 2027 alkaen. Esitys ei tällä hetkellä sisällä mitään siirtymäaikaa vanhojen vakuutusten osalta.
Hallitusohjelmassa on luvattu korottaa myös metsävähennyksen määrä 60 %:sta 75 %:iin metsän hankintahinnasta. Muutos tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2026.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on alkanut selvittää perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella. Tavoitteena on, että selvitys valmistuisi vuoden 2025 aikana, jonka jälkeen hallitus tekee päätökset siitä, onko lainsäädäntömuutokselle riittävästi perusteita vai ei.
Perintöveron poisto voisi kiristää tavallisten perintöjen verotusta, kun otetaan huomioon luovutusvoiton verotuksen kiristyminen perittyä omaisuutta myytäessä.
Jos perillinen maksaisi tuloveroa myös perittävän elinaikana kertyneestä arvonnoususta, kiristyisi perintöä saavien lasten verotus nykyisestä tilanteissa, joissa omaisuuden alkuperäinen hankintahinta olisi pieni. Samoin kävisi niille, joiden perintö on nyt veroton.
Uhkana uudistuksessa on myös, että oman asunnon myyntivoiton verovapautta tarkasteltaisiin uudelleen.
Muutoksia Suomen verotukseen tulee jatkossakin runsaasti myös EU-sääntelyn johdosta. Esimerkiksi EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston hyväksymä ns. VIDA-paketti muuttanee arvonlisäverotusta.
Jos uudistus etenee, sähköinen laskutus ja arvonlisäveron digitaalinen raportointi tulisivat pakollisiksi EU-rajat ylittävissä elinkeinonharjoittajien välisissä tietyissä tavara- ja palvelumyynneissä.
Lisäksi olisi tarkoitus uudistaa alustatalouden arvonlisäverotusta niin, että digitaalinen alusta tai markkinapaikka olisi itse viime kädessä arvonlisäverovelvollinen välittämästään lyhytaikaisesta majoituspalvelusta tai henkilökuljetuspalvelusta.
Muutosten on suunniteltu tulevan voimaan vuosina 2028‒2030.
Kati Hannikainen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja
