Jos olet tänä vuonna saanut hyvät myyntivoitot, kannattaa varautua myyntivoittoverojen maksamiseen ensi vuonna. Mätkyjä ei tarvitse odottaa, sillä veroja voit maksaa etukäteenkin. Tapauksesta riippuu, onko se taloudellisesti järkevää.
Suomalaiset yksityissijoittajat ovat hyödyntäneet pörssin liikkeitä korona-aikana. Keväällä 2020 osakekurssien äkkiromahdus sai ostajia liikkeelle. Sijoittajien iloksi kurssit palasivat nopeasti vahvaan nousuun.
Jos olet tänä vuonna tehnyt hyvät kaupat ja saanut sijoituksistasi mukavat myynti- eli luovutusvoitot, kannattaa uhrata hetki veroille ‒ varsinkin, jos luovutusvoittojen verotus ei ole sinulle rutiinia.
Osakkeiden tai rahasto-osuuksien luovutusvoitoistahan ei tehdä ennakonpidätystä, kuten esimerkiksi pörssiosingoista. Tyypillisessä tapauksessa maksat tänä vuonna saamistasi luovutusvoitoista veron ensi vuonna jäännösverona eli mätkyinä.
Käytännössä mätkyt voivat olla taloudellisin tapa hoitaa luovutusvoitosta menevät verot, sanoo verojuristi Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajista. Näin on etenkin, jos saat mätkyihin menevälle rahalle tuoton, joka on ‒ tuotosta maksettavien verojen jälkeen ‒ suurempi kuin mätkyistä perittävä korko.
Kuulutko kuitenkin niihin, jotka haluavat aina välttää mätkyjä? Siten et ainakaan joudu maksamaan mätkyjen korkoa.
Voit estää mätkyt maksamalla vapaaehtoisesti lisää veroja eli lisäennakkoa. Lisäennakolla on kuitenkin mahdollista maksaa vain edellisen vuoden veroja. Vuodelle 2021 voit maksaa lisäennakkoa vasta vuoden 2022 puolella.
Korolta voi välttyä tammikuussa
Jos haluat maksaa lisäennakkoa, sitä pitää hakea joko Omaverossa, paperilomakkeella tai soittamalla verotoimistoon.
Jos lisäennakkoa maksat, se on järkevintä tehdä tammikuun aikana. Silloin vältyt korolta, jos maksamasi lisäennakko on tarpeeksi suuri.
Lisäennakkoa on kyllä mahdollista hakea tammikuun jälkeenkin aina oman verotuksesi päättymispäivään asti (näet päättymisajankohdan verotuspäätökseltäsi), mutta silloin lisäennakosta peritään 2 prosentin korkoa* helmikuun 1. päivän ja lisäennakon eräpäivän väliseltä ajalta.
Korko alkaa juosta helmikuun alusta, vaikka hakisit lisäennakkoa vasta myöhemmin keväällä.
Myös jäännösverolle peritään 2 prosentin korko* helmikuun alusta jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään asti. ”Lisäennakon korko on epäedullisempi kuin jäännösveron korko, sillä jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa. Lisäennakon korosta tätä vähennystä ei tehdä. Siitä syystä ainakaan pieniä veromääriä ei yleensä kannata maksaa lisäennakkona tammikuun jälkeen”, Juha-Pekka Huovinen sanoo.
*Huojennettu viivästyskorko on 2 % ja viivästyskorko 7 % tänä vuonna. Korot vahvistetaan vuosittain.
Tämänhetkisellä jäännösveron korolla raja kulkee noin 2 000 eurossa, josta kertyisi esimerkiksi puolessa vuodessa noin 20 euroa korkoa. Lisäennakosta sen siis joutuisit maksamaan, jäännösverosta et. Raja riippuu korkoprosentista ja siitä, miten pitkältä ajalta korkoa kertyy.
Eräpäivän unohdus käy kalliiksi
Lisäennakko on aika monimutkainen. On hankala verrata, milloin tulisi edullisemmaksi maksaa lisäennakkoa, milloin jäännösveroa. Lisäennakkoa voit hakea jopa moneen kertaankin, kunhan teet sen ennen verotuksesi päättymistä. Myös lisäennakon eräpäiväsysteemi on erikoinen:
”Kun haet lisäennakkoa, voit itse asettaa lisäennakollesi eräpäivän, mutta siitä sinun täytyy sitten pitää kiinni. Jos et maksa lisäennakkoa eräpäivääsi mennessä, joudut maksamaan 7 prosentin viivästyskoron*”, Juha-Pekka Huovinen kertoo.
*Huojennettu viivästyskorko on 2 % ja viivästyskorko 7 % tänä vuonna. Korot vahvistetaan vuosittain.
Mistä sitten tiedät, paljonko lisäennakkoa pitäisi maksaa? Arvioinnissa voit käyttää apuna Verohallinnon verkkosivuilla olevaa verolaskuria. Sillä voit selvittää, oletko maksanut vuoden aikana tarpeeksi vai liian vähän veroja.
Tarvittava lisäennakko voi olla helppo laskea muutenkin, jos olet saanut luovutusvoittosi vaikkapa yhdestä kaupasta ja jos tiedät, että muu verotuksesi (muun muassa palkkaverotuksesi) on kohdillaan. Jos esimerkiksi verotettava luovutusvoittosi on 10 000 euroa ja pääomatuloveroprosenttisi 30, voitosta tulee maksettavaksesi 3 000 euroa veroa. Kun maksat sen lisäennakkona seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, vältät luovutusvoitosta johtuvat mätkyt ja korot.
Jos taas olet maksanut liikaa muita veroja, kuten palkkaveroja, lisäennakon tarve pienenee vastaavasti.
Voit kuitenkin hakea lisäennakkoa myös niin, että verottaja laskee, paljonko sinun pitäisi sitä maksaa.
Ulla Simola