Kuntien välillä on suuria eroja siinä, miten paljon kunnallisveroja maksavat henkilöt tuovat veroeuroja kuntaan. Kunnallisveroja maksavat toivat vuonna 2019 eniten veroauroja kuntaan Kauniaisissa Uudellamaalla, keskimäärin 9 936 euroa. Vähiten veroeuroja kuntaan toivat Päijät-Hämeessä kunnallisveroa maksavat sysmäläiset, 3 013 euroa.
Keskimäärin yksi kunnallisveroa maksava henkilö toi vuonna 2019 kunnallisveroa kuntaan 5 041 euroa. Summa on noussut 6,7 prosenttia viidessä vuodessa, Verohallinto kertoo.
Kauniaisissa verotuloja kuntaan tuovat eniten 50–60-vuotiaat, Sysmässä puolestaan 60–70-vuotiaat.
”Suuria ansiotuloja saavat henkilöt kerryttävät kunnallisverotuloja parhaiten. Toisaalta useissa kunnissa on vain yksittäisiä yli 100 000 ansiotuloihin yltävää henkilöä”, tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta kertoo tiedotteessa.
Kunnallisverojen lisäksi kunnat saavat tuloja kiinteistöveroista, yhteisöveroista, valtionosuuksista ja toimintatuotoista.
Viidessä vuodessa kunnallisverotuloja ovat kasvattaneet eniten Pelkosenniemi, Oripää ja Taivassalo
Manner-Suomen kunnista kunnallisveron maksajan keskimääräistä kuntaan tuomaa veroeurojen määrää ovat vuosina 2014–2019 eniten kasvattaneet Pelkosenniemi (18,7 %), Oripää (16,7 %), Taivassalo (16,6 %) ja Kittilä (15,5%).
Kaikki kunnat ovat väkiluvultaan suhteellisen pieniä, joten yksittäisten kuntalaisten tulojen kasvulla voi jo olla näkyvää vaikutusta. Savolaisen mukaan huomion arvoista on myös, että kaikkien näiden neljän kunnan kunnallisverotulot ovat kuitenkin koko maan keskiarvon alapuolella.
Tyrnävällä suhteellisesti eniten 30–40-vuotiaita kunnallisveron maksajia, Pelkosenniemellä 60–70-vuotiaita
Suomen kuntien välillä on vaihtelua, mitkä ikäluokat tuovat eniten kunnallisveroa kuntaan.
Tyrnävällä, Ylivieskassa ja Tampereella 30–40-vuotiaat kerryttivät kunnallisveroja suhteellisesti eniten Suomen kunnista 2019. 30–40-vuotiaat keräsivät Tyrnävällä 23,4 %, Ylivieskassa 21,7 % ja Tampereella 21,1 % kunnallisverotuloista 2019.
Pelkosenniemellä, Luhangassa ja Puumalassa puolestaan 60–70-vuotiaat kerryttivät kunnallisveroja suhteellisesti eniten Suomen kunnista 2019. 60–70-vuotiaat keräsivät Pelkosenniemellä 32,4 %, Luhangassa 32,2 % ja Puumalassa 29,6 % kunnallisverotuloista.
”Kasvavissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa nuoret ikäluokat tuovat suhteellisesti veroeuroja kuntiin muuta maata enemmän. Erityisesti harvaan asutulla seudulla vanhemmat ikäluokat painottuvat kunnallisveron maksajina”, Savolainen kertoo.
Limingassa kunnallisverot kertyvät suhteessa eniten palkkatuloista, Kuhmoisissa 45 prosenttia ansiotuloista eläketuloja
Henkilöiden ansiotulot koostuvat palkkatuloista, eläketuloista, työttömyysetuuksista ja muista ansiotuloista. Muita ansiotuloja ovat esimerkiksi elinkeinotoiminnan tulosta ansiotulona verotettu osuus.
Eri kuntien välillä on merkittäviä eroja siinä, mistä tulonlähteistä ansiotulot muodostuvat. Kun esimerkiksi Limingassa lähes 80 prosenttia ansiotuloista kertyy palkkatuloista, Kuhmoisissa eläkkeistä tulee kunnan kaikista ansiotuloista 45 prosenttia.
KUNTAVEROVERTAILU 2021 Vuonna 2021 maakuntakeskusten kirein verotus on Mikkelissä ja kevyin Helsingissä. Mikkelin tuoveroprosentti on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Helsingissä, selviää Veronmaksajain Keskusliiton kuntaverovertailusta 2021. Tutustu vertailuun >>
Kunnallisvero 2021 kartalla >>
Minna Petäinen
