veronmaksajat.fi

VEROT

Mikä on perunkirjoitus, miksi laaditaan perukirja?

Mikä on perunkirjoitus, miksi laaditaan perukirja?
18.3.2019
  • Perunkirjoitus pitää tehdä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoleman jälkeen. 
  • Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varat ja velat kuolinhetkellä. 
  • Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja.  

Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka toimitetaan Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perintöverotus perustuu perukirjaan. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa perunkirjoituksen hoitamisesta.

Kuolinpesän osakkaiden on hyvä sopia keskenään, kuka hoitaa perunkirjoitukseen liittyviä asioita. Yleensä perunkirjoituksen järjestää vainajan leski tai lapsi tai muu henkilö, joka hoitaa vainajan jäämistöä. Tilaisuus voidaan järjestää esimerkiksi vainajan kodissa.

Keitä kutsutaan perunkirjoitukseen?

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat ja leski, vaikka hän ei olisikaan osakas.

Perunkirjoitukseen kutsutaan myös toissijaiset omaisuuden saajat. Jos esimerkiksi ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt lapsia, lapsenlapsia jne., toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset.

Perittävä on myös voinut testamentissaan nimetä toissijaisia perillisiä määräämällä esimerkiksi, että tietty esine siirtyy perijän kuoleman jälkeen jollekin toiselle henkilölle.

Kutsu perunkirjoitukseen esitetään joko suullisesti tai kirjallisesti (kirje, sähköposti, kirjattu kirje). Riitaisissa pesissä kutsu kannattaa lähettää kirjattuna kirjeenä. Jos joku osakas ei saavu paikalle, voidaan perunkirjoitus silti toimittaa.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Jatkoaikaa voi hakea verotoimistosta.  

Kuka vastaa perunkirjoituksen järjestämisestä?

Perunkirjoituksen järjestämisestä ovat vastuussa kuolinpesän osakkaat, joita ovat vainajan perilliset, yleistestamentin saajat sekä leski. Jos ositus on tehty tai avio-oikeutta ei ollut, leski ei ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja.

Yleistestamentti on kyseessä silloin, kun testamentin saajalle annetaan koko omaisuus, määräosa siitä tai se, mitä jää jäljelle testamentin muiden määräysten jälkeen.

Perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönti saattaa aiheuttaa osakkaille henkilökohtaisen velkavastuun vainajan veloista. Myös väärän tiedon antaminen tai tiedon salaaminen perunkirjoituksessa saattaa johtaa velkavastuuseen.

Kuka toimittaa perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Yleensä uskotut miehet valitsee perunkirjoituksen järjestämisestä vastaava osakas.

Uskotuille miehille ei ole erityisiä pätevyysvaatimuksia. Heidän pitää kuitenkin olla täysi-ikäisiä ja heillä pitää olla oikeus tehdä sopimuksia omasta puolestaan.

Uskottujen miesten tehtävänä on perunkirjoituksen toimittaminen sekä kuolinpesän varojen ja velkojen arvioiminen.

Mitä perukirjaan kirjataan?

Perukirjaan merkitään pesän osakkaat, vainajan ja lesken varat ja velat sekä puolisoiden yhteiset varat ja velat.

Perukirjassa mainitaan myös mahdollinen avioehtosopimus ja/tai testamentti, joiden oikeaksi todistetut jäljennökset lisätään perukirjaan liitteiksi.

Yksi perukirjan jäljennös toimitetaan veroviranomaiselle perintöverotuksen toimittamista varten kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perillisille määrättävä perintövero perustuu perukirjassa annettuihin tietoihin.

Hyvä tapa on, että jokainen pesän osakas saa perukirjasta oman alkuperäisen kappaleen.

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on niiden perusteella laadittava täydennys- tai oikaisuperukirja. Laatimiseen on aikaa kuukausi.

Varattomastakin pesästä on laadittava perukirja, jossa todetaan, että ”vainajalta ei tiettävästi jäänyt omaisuutta tai velkaa”. Myös tällaiseen perukirjaan liitetään tarvittavat liitteet, esimerkiksi sukuselvitys.

PERUKIRJAN SISÄLTÖ

Perukirjaan pitää muun muassa merkitä:  

  • toimituksen aika ja paikka
  • läsnäolijat 
  • vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä
  • perilliset, leski, mahdolliset omaisuuden toissijaiset saajat sekä testamentinsaajat (henkilötiedot, osoite, sukulaisuussuhde vainajaan)
  • tieto siitä, miten kutsu perunkirjoitukseen on toimitettu poissaoleville
  • henkilö, joka ilmoittaa pesän varat sekä kaksi uskottua miestä
  • vainajan ja lesken varat ja velat, myös yhteiset varat ja velat
  • vainajan ja lesken avio-oikeus toistensa omaisuuteen
  • lesken ilmoitus siitä, luovuttaako hän tasinkona omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille
  • ilmoitus siitä, tuleeko leski pitämään kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan osittain tai kokonaan
  • mahdollinen testamentti ja lakiosavaatimukset
  • vainajan ja lesken antamat ennakkoperinnöt sekä perintöverotuksessa huomioitavat lahjat
  • henkivakuutuskorvaukset.

Perukirjaan liitettävät tärkeimmät asiakirjat:  

  • riittävä sukuselvitys
  • mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus oikeaksi todistettuina jäljennöksinä
  • mahdollinen ositus- tai perinnönjakokirja ensin kuolleen puolison jälkeen
  • jos perinnönjako on jo toimitettu, jäljennös jakokirjasta
  • muut paperit, jotka vaikuttavat vainajan varojen ja velkojen selvittämiseen. 

Mitkä asiakirjat lähetetään Verohallintoon?

Verohallintoon tarvitaan vain yksi jäljennös perukirjasta kuten muistakin siihen liitettävistä asiakirjoista. Alkuperäiset kappaleet säilytetään itse. Kopiot toimitetaan osoitteeseen: Verohallinto, PL 760, 00052 VERO. Ne voi myös viedä verotoimistoon.

Voit lähettää perukirjan ja sen liitteet myös Omaverossa. Näin lähetätä perukirjan Omaverossa.

Verohallinnolle menevään perukirjaan ei tarvitse liittää talletusten saldotodistuksia eikä tositteita kuolinpesän kuluista. Myöskään sukuselvitystä tai jäljennöstä toisen henkilön jälkeen laaditusta perukirjasta ei tarvitse lähettää Verohallinnolle. Verohallinto pyytää ne tarvittaessa. 

HAUTAJAISET Läheisen kuoltua on huolehdittava hautajaisista ja monista muista käytännön järjestelyistä. Lue lisää asioiden hoitamisesta helmikuun (2019) Taloustaidon artikkelista Kuoleman askareet. Voit lukea jutun myös näköislehdestä, jos olet kirjautunut  verkkopalveluumme.

Lähteet: www.veronmaksajat.fi: Perintöverotuksen tietopaketti, Tuomo Lindholm: Perintöverokirja, Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas. Lisätietoa perinnönjaosta ja perinnönjakokirjasta www.veronmaksajat.fi: Perintöverotuksen tietopaketti. 

Minna Petäinen

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti