Verotuspäätöksen virheiden tai puutteiden korjaamista on joutunut viime vuosina odottamaan pahimmillaan jopa vuosia. Verottaja on lisännyt käsittelijöiden määrää ja onnistunut puolittamaan monen odotusajan. Parasta olisi, jos veronmaksaja tekisi täydennykset ajoissa.
Jos esitäytetyltä veroilmoitukselta puuttuu vähennyksiä, veroilmoituksen voi antaa keväällä veroilmoituksessa mainittuun määräpäivään mennessä. Jos palautuspäivän jälkeen muistuu mieleen lisää vähennyksiä tai muuta korjattava, veroilmoitusta voi täydentää verotuksen päättymiseen asti.
Verotuksen päättymispäivä on merkitty verotuspäätökseen, josta näkyy saatko mätkyjä vai palautusta. Päivä oli ennen kaikilla lokakuun lopussa mutta nyt monella jo kesällä, sillä verotus valmistuu yksilöllisesti.
Jos verotuksessa on vielä verotuksen päättymisen jälkeen korjattavaa, olipa kyse sitten omasta tai Verohallinnon tekemästä virheestä, tai naapuri on vinkannut vähennyksestä, jonka olemassaolosta et tiennyt, verotukseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksen muodossa. Sen tekemiseen on aikaa kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Esimerkiksi verovuoden 2022 verotukseen voi hakea oikaisua vuoden 2025 loppuun asti.
Tarpeeton vitkuttelu ei kuitenkaan kannata. Jos korjauksen tekee esitäytettyyn veroilmoitukseen, mahdollisen veronpalautuksen saattaa saada jo kesällä. Ja vaikka puuttuneet kotitalousvähennykset tai matkakulut ilmoittaisi vasta syksyllä ennen verotuksen päättymistä, uusi päätös tulee selkeissä tapauksissa parhaimmillaan muutamassa päivässä. Jos myöhästyy verotuksen päättymispäivästä, joutuu tekemään oikaisuvaatimuksen.
Alv-oikaisu on tärkeä yrittäjälle
Henkilön tuloverotuksen oikaisuvaatimuksen käsittely kestää tällä hetkellä keskimäärin hieman alle neljä kuukautta. Tämä on huima parannus viime vuosiin, jolloin päätöstä joutui odottamaan keskimäärin 7–8 kuukautta. Pisimmillään päätöksen saamista on joutunut odottamaan paljon pidempäänkin.
Yrittäjien kärsivällisyyttä on koetellut erityisesti alv-oikaisujen hitaus. Vaikka verotuspäätös olisi selkeästi virheellinen, verot on maksettava määräpäivään mennessä.
Tietyt vaatimukset täytyy tosin tehdä ennen kuin verotus päättyy. Oikaisuvaatimusta ei voi tehdä esimerkiksi tulontasauksesta, kotitalousvähennyksen jakamisesta puolison kanssa tai eläketulojen jaksottamisesta.
Lisää käsittelijöitä ja osaamista
Oikaisuvaatimusten määrä ampaisi nousuun, kun verotuksen aikataulu muuttui vuonna 2018. Sen jälkeen verotus päättyy osalla verovelvollisista aikaisemmin kuin lokakuun lopussa.
Oikaisuvaatimusten käsittelyssä muutos vaikutti vuoden 2019 lopusta lähtien, ja jonot pahenivat vuosi vuodelta ennen kuin Verohallinnossa herättiin. Jonot kasvoivat niin henkilöverotuksessa kuin yritystenkin puolella.
”Meille oli yllätys, että niin moni ilmoittaa tietoja myöhässä. Aiemmin, kun kaikkien henkilöasiakkaiden verotus päättyi lokakuun lopussa, pienellä myöhästymisellä ei ollut vastaavaa vaikutusta”, selventää Verohallinnon asiakkuusyksikön ylijohtaja Ari Mäkelä.
Mäkelä myöntää, että Verohallinnon olisi pitänyt katsoa peiliin aiemmin. Pitkistä käsittelyajoista huomautti ensin apulaisoikeuskansleri, sitten eduskunnan oikeusasiamies.
Oikaisuvaatimusten käsittelyyn palkattiin merkittävästi lisää käsipareja vuosina 2021 ja 2022, ensin henkilöiden tuloverotukseen, sitten erityisesti alv- ja kiinteistöverojen oikaisuihin. Tuloverotuksen keskimääräiset käsittelyajat onkin nyt saatu puolitettua. Resursseja on lisätty myös vaativien tapausten selvittelyyn.
Mäkelä puhuu myös juurisyiden selvittämisestä. Verohallinnossa on pohdittu kovasti sitä, miten oikaisuvaatimusten käsittelijöiden ja asiakaspalvelun osaamistasoa saataisiin nostettua ja miten veronmaksajat saataisiin tekemään ilmoitukset ajoissa.
Tungosta peilin edessä
Peiliin katsomista on myös meillä veronmaksajilla. Oikaisuvaatimuksista yli 40 prosenttia on nimittäin sellaista uutta tietoa, jonka olisi voinut ilmoittaa jo veroilmoituksella ja josta ylivoimaisesti suurin osa olisi hyväksytty saman tien. Verohallinnossa puhutaan tällöin täydentävästä verotuspäätöksestä.
Mäkelä antaa esimerkin: ”Vuosina 2018–2021 henkilöiden tuloverojen oikaisuvaatimuksista hyväksyttiin 81 prosenttia.”
Parempi olisi kuitenkin tehdä täydennykset ajoissa, sillä oikaisuvaatimuksena tehty täydennys maksaa yhteiskunnalle tuplasti sen, mitä normaalin veroilmoituksen käsittely. Lisäksi oikaisuvaatimuksena tehdyt päivänselvät täydennykset pidentävät turhaan niiden oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja, joissa on oikeasti virheitä tai epäselvyyksiä.
75 % oikaisuvaatimuksista hyväksytään ensikäsittelyssä
Osa noin 75 000–80 000 vuosittaisesta henkilöverotuksen oikaisuvaatimuksesta koskee tapauksia, joissa veronmaksaja on eri mieltä verotuspäätöksestä kuin verottaja. Tietoja on siis tarve täydentää tai korjata.
Tyypillisiä tapauksia ovat oman auton käyttöön liittyvät matkakuluvähennykset ja sellaiset kotitalousvähennykset, joissa palveluntarjoaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Myös vuokratuloihin ja luovutusvoittoihin ja -tappioihin liittyvät vähennykset aiheuttavat oikaisuvaatimuksia.
Oikaisuvaatimukset käsitellään siinä järjestyksessä kuin ne Verohallintoon tulevat. Eri verolajeille on omat työjononsa.
Selkeät oikaisuvaatimukset kuten vaikkapa veroilmoitukselta unohtunut kotitalousvähennys käsitellään henkilöverotuksesta vastaavassa yksikössä niin sanottuna virastopäätöksenä.
”Jos asiassa ei ole tulkinnanvaraisuutta, käsittely ei montaa päivää kestä. Kaikista oikaisuvaatimuksista noin 75 prosenttia ratkeaa näin”, kertoo Mäkelä.
Jos käsittelijä ei ole valmis hyväksymään uutta vähennystä tai muuta tietoa, oikaisuvaatimus siirtyy verotuksen oikaisulautakunnalle. Verohallinto voi hyväksyä vaatimuksen ainoastaan kokonaisuudessaan, muissa tapauksissa se siirretään oikaisulautakunnan käsiteltäväksi.
Oikaisulautakunta ei lupaa hyvää
Verotuksen oikaisulautakunta on Verohallinnon toimielin, joka muodostuu Verohallinnon, kuntien, Kuntaliiton sekä veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamista jäsenistä. Sen käsittelyyn päätyy noin 25 000 oikaisuvaatimusta vuodessa. Oikaisuvaatimukset käsitellään 18 jaostossa, jolla kullakin on puheenjohtaja ja 2–4 jäsentä. Kokouksia on yhteensä noin 400 vuodessa.
Kappalemääräisesti ylivoimaisesti eniten oikaisuvaatimuksia tulee henkilöiden tuloverotuksesta, selkeä kakkonen on kiinteistövero ja kolmonen yritysten tulovero. Satoja oikaisuvaatimusta tulee vuosittain myös perintöveroista, arvonlisäveroista ja varainsiirtoverosta.
Verotuksen oikaisulautakuntaan viime vuonna päätyneestä 25 770 tapauksesta hyväksyttiin vain 1 672. Osittain hyväksyttiin noin 4 000 oikaisuvaatimusta. Lisäksi yli 5 000 oikaisuvaatimusta jätettiin tutkimatta.
”Tutkimatta jättäminen tarkoittaa lähes aina sitä, että oikaisuvaatimus on tehty liian myöhään”, selventää verotuksen oikaisulautakunnan johtava puheenjohtaja Tomi Peltomäki.
Peltomäki toivookin, ettei oikaisuvaatimuksia tehtäisi ”varmuuden vuoksi” vuosilta, joiden määräaika on mennyt umpeen. Tällaisessa tapauksessa oikaisuvaatimus siirtyy aina verotusyksiköltä oikaisulautakunnalle ja käsittelyaika pitkittyy.
Muita turhia oikaisuvaatimuksia ovat vaatimuksen laatimiseen liittyvät kulut, joita ei lakisääteisesti korvata. Oikaisuvaatimuksella ei myöskään kannata vaatia perusteettomasti maksetulle verolle korkoa, sillä se maksetaan joka tapauksessa. Jos sitä vaatii erikseen, oikaisuvaatimus lopsahtaa verotusyksiköltä oikaisulautakunnan jonoon.
Käsittelyaika keskimäärin alle neljä kuukautta
Pisimmät verotuksen oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat useita vuosia.
”Yleensä kyse on tuolloin päätöksestä, joka odottaa jotain toista asiaan liittyvää päätöstä, esimerkiksi tuomioistuimen ratkaisua. Näissä tilanteissa keskustelemme aina verovelvollisen kanssa ja sovimme yhdessä, että uusi verotuspäätös tehdään vasta, kun tuo toinen siihen vaikuttava asia on saatu päätökseen”, Ari Mäkelä kertoo.
Henkilön tuloverotuksen keskimääräisen käsittelyajan Mäkelä arvioi pysyvän seuraavat pari vuotta 3–4 kuukaudessa. Yleinen tavoite seuraavalle 3–5 vuodelle on puolittaa kaikkien oikaisuvaatimusten keskimääräinen läpimenoaika vuoden 2022 tasosta. Tavoitteena on myös tarjota väliaikatietoa verovelvolliselle hänen oikaisuvaatimuksensa odotettavissa olevasta käsittelyajasta.
7 vinkkiä: Näin nopeutat oikaisuvaatimuksesi käsittelyä
- Muista kolmen vuoden määräaika. Se on armoton.
- Noudata Verohallinnon sivuilla olevia ohjeita oikaisuvaatimuksen tekemisestä.
- Suosi sähköistä ilmoittamista. Jos lähetät hakemuksesi postitse tai jätät sen verotoimistoon, pyydä todistus sen lähettämisestä tai vastaanottamisesta.
- Perustele selkeästi, minkä vuoden verotukseen haet oikaisua ja miksi. Yksilöi mitkä tiedot verotuspäätöksessä ovat väärin tai puutteellisia ja mikä on oikea tieto.
- Toimita vastaus mahdollisesti saamaasi selvityspyyntöön ripeästi siihen osoitteeseen, johon verottaja pyytää sen toimittamaan. Ammatinharjoittajan ja yrittäjän tulee liittää mukaan korjattuun veroilmoitukseen tilinpäätösasiakirjat.
- Älä sisällytä vaatimukseesi sen laatimisesta aiheutuneita kulukorvauksia.
- Älä sisällytä vaatimukseesi korkoja aiheettomasti maksetulle verolle.
Katri Isotalo
