Aion myydä vuonna 2020 perimäni 250 000 euron arvoisen kiinteistön lapsilleni verottajan hyväksymällä "perhehinnalla". Perintöveropäätöksessä perimäni kiinteistön arvo oli myös tuo 250 000 euroa, eikä sen hinta ole ainakaan siitä noussut.
Millä hinnalla voin myydä kiinteistön lapsilleni siten, ettei kauppa olisi lahjanluonteinen ja ettei siitä seuraisi lahjaveroja ostajalle?
Kysymykseni ei koske myynti- eikä varainsiirtoveroja.
Verojuristi Georg Rosbäck vastaa:
Voit myydä perimäsi kiinteistön yli 187 500 eurolla. Lahjanluonteinen kauppa syntyy silloin, kun kaupan ehdoista selviää, että sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnasta. Tällöin käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero katsotaan lahjaksi.
Kauppahinnan on siis ylitettävä 75 prosenttia kaupan kohteen käyvästä arvosta. Lähtökohtaisesti käypänä arvona voidaan pitää Verohallinnon vahvistamaa perintöverotusarvoa noin vuoden ajan kuolinpäivästä edellyttäen, että muut tekijät eivät ole sen jälkeen vaikuttaneet kaupan kohteen arvoon. Tällainen tekijä voisi olla esimerkiksi vahvistettu asemakaava, joka lisää rakennusoikeutta tai kiinteistön perusparannukset.
Yleisen käsityksen mukaan niin sanottu ¾-sääntö koskee vain lähisukulaisten välisiä kauppoja ja olisi siten luonteeltaan ”perhehinta”. Asia ei kuitenkaan ole näin. Kuka tahansa saa antaa kelle tahansa saman alennuksen. Vasta siinä vaiheessa, kun kauppa katsotaan lahjanluonteiseksi, sukulaisuudella on merkitystä. Tällöin lähimmät sukulaiset, kuten myyjän lapset, maksavat veroa alhaisimman lahjaveroasteikon mukaan.
Kun yritys myy omaisuuttaan esimerkiksi lähipiirilleen, ¾-sääntöä ei kuitenkaan sovelleta. Tällöin hinnoittelu tapahtuu lähtökohtaisesti käyvin hinnoin.
Kysymyksen toista kappaletta on muokattu 4.6.2021. Sanat että on korvattu sanoilla ettei.
