Oletko hankkimassa täydennyskoulutusta tai suorittamassa tutkintoa? Tarkka taloudenpitäjä selvittää, voiko omista koulutusmenoista saada verovähennystä.
Jos kyse ei ole virallisen tutkinnon suorittamisesta, koulutusmeno voi olla vähennyskelpoinen verotuksessa, mutta ei automaattisesti. Koulutusmenojen vähennyskelpoisuuteen vaikuttavat koulutuksen sisältö ja sen liittyminen työntekijän nykyisiin työtehtäviin, työntekijän pohjakoulutus sekä työntekijän työtehtävät ennen ja jälkeen koulutuksen.
Verohallinnon ohjeessa Koulutusmenot henkilöverotuksessa luetellaan seikkoja, jotka voivat osoittaa sen, että kyseessä on henkilön työssään tarvittavan ammattitaidon ylläpitämiseen ja täydentämiseen liittyvä koulutus.
Edellytyksenä sille, että kustannukset saa vähentää on yleensä ollut se, että koulutettava on jo työelämässä toimiva ja koulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on nykyisessä työssä tarvittavan ammattitaidon ylläpitäminen tai kehittäminen.
Opiskelukustannusten vähentäminen edellyttää opiskelun olevan välittömästi sidoksissa tulonhankintaan. Verovähennyksen ehtona on siis yleensä se, että koulutus täydentää sitä ammattitaitoa, joka työntekijällä jo on. Jos oppii liikaa uutta, se voi olla ongelma.
Asian tulkinnanvaraisuutta osoittaa se, että varsinkin MBA-koulutusten kohdalla kustannusten verokohtelu on voinut olla eri oikeusasteissa erilainen. Myös sama koulutus voi olla toisen verovelvollisen kohdalla vähennyskelpoinen meno, mutta toinen ei ole saanut vähentää kustannuksia verotuksessa.
Se mikä toiselle on täydennyskoulutusta, voi toiselle olla uuden ammatin hankkimista.
Milloin tulee kieltävä päätös?
Jos työpaikka vaihtuu koulutuksen aikana, verovähennys jää helposti saamatta. Kielteistä kantaa on perusteltu esimerkiksi sillä, että koulutus on hankittu ensi sijassa uralla etenemisen vuoksi.
Vähennysoikeus onkin helppo evätä sillä perusteella, että todetaan palkansaajan voivan hyödyntää koulutusta myös muissa työpaikoissa ja -tehtävissä. Näin asia myös luonnollisesti aina on.
Jos verovähennystä ei hyväksytä verotusta toimitettaessa ja verovelvollinen joutuu valittamaan asiasta, aikaa kuluu ja voi käydä niin, että työpaikkakin ehtii vaihtua päätöstä odoteltaessa. Tämä heikentää mahdollisuutta saada kustannuksia vähennetyksi.
Vähennysoikeutta tulisi tarkastella vähennysvuoden olosuhteiden perusteella. Kustannusten vähentämistä ei saisi evätä sillä perusteella, miten ura etenee vuosien päästä.
Jo työelämässä toimivan tulisikin voida aina pääsääntöisesti vähentää ammattiinsa liittyvä maksullinen koulutus siitä riippumatta, miten hänen uransa etenee koulutuksen aikana tai sen jälkeen.
Tutkintoja ei yleensä voi vähentää
Verotuksessa ei voi vähentää virallisen tutkinnon suorittamisesta aiheutuvia menoja, vaikka koulutus on lähes aina välttämätöntä tulonhankinnan kannalta. Ammattiin valmistavan koulutuksen kustannukset ovat lähes aina vähennyskelvottomia, niin sanottuja elantomenoja.
Tämä sääntö on varsin selvä ja myös ymmärrettävä, koska silloin aikuisopiskelija on samassa asemassa kuin nuori, joka kouluttautuu ensimmäiseen ammattinsa. Tätä tulkintaa voidaan puoltaa myös sillä, että tällainen koulutus yleensä kustannetaan verovaroista.
Peruskoulutuksena pidetään sekä opisto- että yliopistotasoista koulutusta. Vain poikkeustapauksissa on tällaista koulutusta pidetty vähennyksen oikeuttavana. Näin on menetelty esimerkiksi tilanteessa, jossa pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet ja koulutus on ollut edellytys työpaikan säilymiselle.
Verottajan tiukka linja
Työnantajan maksaman koulutuksen osalta vuonna 2018 voimaan tullut lainmuutos lievensi verotusta, mutta muutos ei koskenut työntekijän itsensä maksamaa koulutusta. Laista ei löydy vastausta siihen, mistä koulutusmenoista palkansaaja saa verovähennyksen. Verotuksessa sovellettavat käytännöt perustuvat edelleen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin.
Nykyinen linja on liian tiukka eikä kannusta aikuisia opiskelemaan työn ohella. Verovaroista kustannetaan monenlaista koulutusta, mutta jos itse maksaa kustannukset, mitään verovähennystä ei välttämättä saa.
Päivi Kaari
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi
Onko työnantajan maksama koulutus verovapaata? Millaisista koulutusmenoista yrittäjä voi saada verovähennystä? Lue lisää Taloustaidosta 7/2022, joka ilmestyy 10.8. Näköislehti osoitteessa tabletti.taloustaito.fi
