Omistan asunto-osakkeen melko uudesta kerrostalosta. Asunto-osakeyhtiöillä on yhtiölainaa. Huoneiston käypä hinta on 150 000 euroa ja osuus yhtiölainasta on 30 000 euroa.
Mitä laitamme huoneiston arvoksi perukirjaan perintöverotusta varten? Mikä on asunnon hankintahinta perilliselle tai kuolinpesälle, jos asunto myydään?
Verojuristi Juuso Loikkanen vastaa:
Perintöveron perusteeksi pannaan se käypä arvo, joka omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa eli pääsääntöisesti kuolinpäivänä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä myynti- eli luovutushintaa.
Asunnon arvioitu myyntihinta kuolinpäivänä osoittaa sen, mikä asunnon arvo on sen myyjälle.
Esimerkki: Perinnönjättäjän varoihin sisältyy asunto, jonka velaton käypä arvo on 150 000 euroa. Asuntoon kohdistuu 30 000 euron osuus taloyhtiön lainasta. Asunnon käypä arvo perintöverotuksessa on 120 000 euroa, ja perukirjaan merkitään asunnon arvoksi tämä summa. Vainajan velkoihin ei tule kirjata 30 000 euron yhtiölainaa.
Jos asunto myydään muutaman vuoden kuluessa kuolemasta, mahdollisessa perintöverotuksen muutosverotuksessa asunnon käypänä arvona voidaan yleensä pitää toteutuneen kaupan mukaista velatonta myyntihintaa, josta vähennetään kuolinhetkellä asuntoon kohdistunut osuus taloyhtiön lainasta.
Voit tehdä oikaisuvaatimuksen kolmen vuoden kuluessa sen jälkeen, jona vainaja on kuollut. Tarkista muutoksenhakuaika muutoksenhakuohjeesta, joka löytyy perintöveropäätöksestä. Jos esimerkiksi perinnönjättäjän kuolinvuosi on ollut 2022, oikaisuvaatimuksen pitää olla perillä viimeistään 31.12.2025.
Perilliselle tai kuolinpesälle asunnon hankintameno eli hankintahinta on perintöveropäätöksessä mainittu perintöverotusarvo. Sen sijaan esimerkiksi perintöveroa ei voida lukea asunnon hankintamenoon.
