Isämme kuoli vuonna 1995. Isän perukirjaan merkittiin perintöomaisuuden arvoiksi kuolinpäivän käyvät arvot, joiden perusteella meille määrättiin perintöverot. Omaisuuden käypä arvo on nyt korkeampi kuin tuolloin vuonna 1995.
Joudummeko maksamaan perintöveroa lisää, kun nyt jaamme isämme kuolinpesän? Ositus lesken kanssa tehtiin jo vuonna 1996.
Verojuristi Tero Hämeenaho vastaa:
Ette joudu maksamaan lisää perintöveroa.
Perintöveron perusteena on käypä arvo, joka omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa eli perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
Perinnönjaon yhteydessä voi kuitenkin tulla myyntivoitto- ja varainsiirtoveroja, jos esimerkiksi joku osakkaista lunastaa toisen osakkaan osuuden tai omaisuutta kuolinpesästä pesän ulkopuolisilla varoilla.
Ulkopuolisia varoja ovat esimerkiksi pankkilainat, joita perinnönjaon toimittamista varten nostetaan, ja perillisten henkilökohtaiset varat.
Osuuden tai omaisuuden luovuttaja voi joutua maksamaan kuolinpesän osuuden tai kuolinpesän omaisuuden myynnistä pääomatuloveroa, mikäli perityn omaisuuden perintöverotusarvo on ollut alhaisempi kuin sovittu kauppahinta. Pesäosuuden tai omaisuuden ostaja joutuu yleensä maksamaan varainsiirtoveroa, mikäli kuolinpesään kuuluu kiinteää omaisuutta tai arvopapereita. Poikkeuksena kuitenkin voi esimerkiksi olla ensiasunnon ostaja.
Joskus kuolinpesän omaisuutta myydään ennen jakoa, koska rahaa on usein helpompi jakaa. Se, että jaettava omaisuuden määrä on kasvanut kuolinpäivän jälkeen, ei aiheuta lisää perintöverotusta, mutta omaisuuden myynnistä kuolinpesä voi joutua maksamaan myyntivoittoveroja.
Jos osakkaat päättävät yhteisymmärryksessä perinnönjaossa poiketa niistä osuuksista, jotka kullekin perilliselle kuuluisi, omaa perintöosuuttaan enemmän saavalle voi tulla lahjaveroseuraamuksia. Perinnönjaossa noudatetaan tasajaon periaatetta, jos testamentista ei muuta johdu.
