Vuoden alussa tuli voimaan lainmuutos, joka käytännössä estää raaputusarvan ostamisen lahjaksi toiselle henkilölle. Jos voitto osuu kohdalle, sen voi lunastaa vain arvan ostanut henkilö. Voitto on myös verovapaa vain arvan ostaneelle. Toiselle lahjoitettu iso voitto on saajalleen veronalainen lahja.
Varsinkin joulunaikaan joillain on ollut tapana antaa lahjaksi raaputusarpoja kenties isommallekin porukalle. Kukin porukasta on saanut yhden taikka ehkä useammankin arvan, ja yhdessä on sitten jännitetty arpoja raaputettaessa, ketä arpaonni mahdollisesti potkaisee.
Tämä tapa tuli – ehkä joidenkin harmiksikin – nyt tiensä päähän. Jatkossa näin ei voi enää toimia.
Miksi raaputusarpaa ei voi enää antaa lahjaksi?
Arpajaislain mukaan tunnistautuminen on jo aiemmin ollut pakollista monissa muissa rahapeleissä, kuten esimerkiksi loton pelaamisessa. Tunnistautuminen vaaditaan 1.1.2024 alkaen myös raaputusarpoihin.
Tämä merkitsee, että arpajaisvoitot uusista raaputusarvoista voi lunastaa jatkossa vain henkilö, joka on tunnistautunut ostaessaan arvan. Toisin sanoen raaputusarvan voiton voi lunastaa vain sama henkilö, joka sen on ostanutkin.
Tästä taas seuraa se, että jos jatkossa joku tunnistautunut ja arvan ostanut henkilö antaisi raaputusarvan jollekin toiselle, ei tämä toinen voiton sattuessa kohdalle pysty lunastamaan voittoa itselleen. Näin siitäkin huolimatta, että hän lunastushetkellä tunnistautuisi – hän kun ei ole ostanut itse arpaa.
Mitä tapahtuu, jos arvan ostanut lahjoittaa voiton jollekin muulle?
1.1.2024 tai sen jälkeen ostetusta raaputusarvasta saatu voitto on verovapaa ainoastaan arvan ostaneelle, tunnistautuneelle henkilölle. Mikäli voiton lunastanut henkilö antaa vapaasta tahdostaan voiton tai sen osan jollekin muulle, se on saajalleen veronalainen lahja.
Lahjansaaja on lahjaverovelvollinen lahjasta, jos lahjan arvo on vähintään 5 000 euroa.
Pitää myös muistaa, että samalta antajalta kolmen vuoden kuluessa saadut lahjat lasketaan yhteen. Jos mainittu 5 000 euron raja tällöin rikkoutuu, pitää lahjasta maksaa lahjaveroa. Tätä varten lahjansaajan on annettava Verohallinnolle lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut lahjan haltuunsa.
Jollei siis voiton lunastanut henkilö ole antanut voittorahat saaneelle henkilölle muita lahjoja kolmen vuoden aikana, lahjaveroa ei tarvitse maksaa alle 5 000 euron raaputusarpavoiton saamisesta lahjaksi. Lahjaveron maksuvelvollisuus koskee tässä tilanteessa näin ollen vain suurempien voittojen lahjoittamista.
Voiton saamista voidaan verottaa jopa ansiotulona
Jos henkilöt ovat tehneet ennen raaputusarvan ostamista sopimuksen, jossa he sopivat jakavansa mahdollisen arvan voiton keskenään, mutta arvan ostaa vain yksi tunnistautunut henkilö, on voitto verovapaa vain tunnistautuneelle ja arvan ostaneelle henkilölle.
Kaikkien muiden sopimusvelvoitteen perusteella saama osuus on saajilleen heidän ansiotuloinaan verotettavaa tuloa.
Koskeeko muutos vuoden 2023 puolella ostettuja raaputusarpoja?
Arpajaisvoitto raaputusarvasta on verovapaa vain arvan ostaneelle ja voiton lunastaneelle tunnistautuneelle henkilölle. Tätä kantaa Verohallinto soveltaa 1.1.2024 ja sen jälkeen ostettuihin raaputusarpoihin.
Näin ollen tätä uutta kantaa ei sovelleta vuoden 2023 puolella ostettuun raaputusarpaan, josta voitto lunastetaan vuonna 2024. Ennen vuotta 2024 ostetun raaputusarvan voi vielä lunastaa muukin henkilö kuin arvan ostanut, tunnistautunut henkilö.
Voiko alaikäinen saada raaputusarvasta voiton?
Arpajaislain mukaan alaikäiset eivät saa pelata rahapelejä, ja ainoastaan täysi-ikäinen voi tunnistautua rekisteröityneeksi pelaajaksi. Alaikäiset eivät voi myöskään tästä syystä jatkossa ostaa esimerkiksi raaputusarpoja eivätkä lunastaa ja saada itselleen verovapaita voittoja.
Tunnistautuneen pelaajan saaman voiton siirtäminen alaikäiselle katsotaan lahjaveronalaiseksi lahjaksi. Voiton suuruudesta riippuen siitä voi joutua maksamaan lahjaveroa.
Mitä tapahtuu, jos muu henkilö kuin arvan ostanut henkilö ei ilmoita saamansa voittoa?
Jollei lahjansaaja anna lahjaverotettavasta lahjasta lahjaveroilmoitusta, Verohallinto määrää käytännössä lahjaverojen ja viivästysseuraamusten lisäksi myös veronkorotuksen. Alaikäisen puolesta ilmoitusvelvollisuudesta vastuussa ovat lapsen huoltajat.
Lahjaveroilmoituksen antamatta jättäminen varsinkin merkittävimmistä veronalaisista lahjoista voi täyttää myös veropetoksen tunnusmerkistön. Törkeästä veropetoksesta voidaan seurauksena tuomita vankeutta.
Juha-Pekka Huovinen
