Sähkön kuluttajahinta Suomessa muodostuu sähkön tukkuhinnasta, siirron ja jakelun kustannuksista, vähittäismyynnin katteesta, sähköverosta sekä kotitalouksien osalta myös arvonlisäverosta.
Hinta muodostuu siten monien tekijöiden yhteisvaikutuksena, joista keskeisiä ovat tuotantokustannukset, kysyntätekijät, verot ja päästökauppa.
Sähkövero näkyy sähkön siirtolaskussa. Lisäksi arvonlisäveroa maksetaan sähköenergian ja siirron verottoman hinnan sekä ja sähköveron perusteella.
SÄHKÖVERO
Sähköveroa maksetaan sähkönkulutuksen mukaan. Vero on kotitalouksia koskevassa 1. veroluokassa 2,253 senttiä kilowattitunnilta. Tämä sähköveron määrä koostuu tarkemmin energiaverosta (2,24 snt/kWh) ja huoltovarmuusmaksusta (0,013 snt/kWh).
Jos sähkön hinta on siirtomaksuineen ja veroineen yhteensä reilun 20 senttiä/kWh (vastaa suunnilleen kerrostaloasunnon sähkön keskihintaa), sähkövero muodostaa hinnasta noin kymmenen prosenttia.
Sähkövero on osa energian verotusta, jota on harmonisoitu Euroopan unionissa. Energiaverodirektiivin mukaan sähkön energiaveron on oltava kotitalouskäytössä vähintään 0,1 senttiä kilowattitunnilta ja yrityskäytössä 0,05 senttiä kilowattitunnilta.
Vuoden 2021 alusta hallitus alensi 2. veroluokan sähkön energiaveron EU:n minimitasolle. Tämä 2. veroluokka koskee teollisuutta, kaivostoimintaa, kasvihuoneviljelyä ja konesaleja. Vuoden 2022 alussa 2. veroluokan veropohjaa laajennettiin ulottumaan myös esimerkiksi eräisiin lämpöpumppuihin ja kierrätysteollisuuteen. Maataloudessa käytetyn sähkön vero alennetaan 2. veroluokan tasolle veronpalautuksella.
Kotitalouksia koskevassa 1. veroluokassa sähkövero on pysynyt muuttumattomana vuoden 2015 alusta alkaen. Polttoaineiden energiaverot ovat nousseet tämän jälkeen useampaan otteeseen, mutta sähköntuotannossa käytettävistä polttoaineista näitä veroja ei mene.
ARVONLISÄVERO
Kun sähköveroa maksetaan sähkön kulutuksen perusteella, arvonlisäveroa puolestaan maksetaan sähkön hinnan perusteella.
Arvonlisävero lasketaan sähkön arvonlisäverottomasta hinnasta, joka sisältää sähköenergian, sähkönsiirron ja sähköveron. Arvonlisäveroa maksetaan siis myös sähköveron osuudesta.
Jos sähkön hinta on siirtomaksuineen ja veroineen yhteensä 20 senttiä/kWh, arvonlisävero on 24 prosentin alv-kannan mukaan yhteensä vajaa neljä senttiä. Arvonlisävero on aina reilu 19 prosenttia sähkön kokonaishinnasta.
PÄÄSTÖKAUPPA
Vaikka sähköntuotannon polttoaineista ei mene polttoaineveroja, sähköntuotantoa koskee EU:n päästökauppa, mikä nostaa saastuttavan sähköntuotannon kustannuksia suhteessa päästöttömään.
Päästöoikeuksia myydään huutokaupalla ja jaetaan myös ilmaisjakona. Päästöoikeuksia voi myydä ja ostaa jälkimarkkinoilla, ja niiden hinta muodostuu samaan tapaan kuin muidenkin hyödykkeiden hinnat pörssissä. Kun valtio saa tuloja huutokaupatuista päästöoikeuksista, tulot lasketaan tilastoissa mukaan valtion verokertymään.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti
Juttuun päivitetty 5.9.2022 pörssisähkön 7 vuorokauden keskihinta -kuva.
VALOA SÄHKÖSOPIMUKSEN VALINTAAN | Haluatko edullisimman mahdollisen sähkön hinnan vai ennustettavan laskun? Maaliskuun Taloustaidossa esitellään kuusi erityyppistä sähkösopimusta. Kirjaudu ja lue juttu näköislehdestä (klikkaa Veronmaksajien verkkosivuilla Näköislehti-linkkiä).
