Vuosi 2024 käynnistyy verotuksessa melko pienin muutoksin, vaikka moni ennakoi jo uutisia uusista muutoksista. Vuoden vaihteessa voimaan tulleet veromuutokset ovat osittain jo uuden hallituksen veroratkaisuja, mutta joukossa on myös paljon edellisen hallituksen päätösten seurauksia.
Ansiotuloverotukseen pieniä tarkistuksia
Hallituksen veropolitiikan tarkoituksena on kohentaa kotitalouksien ostovoimaa keventämällä työn ja liikkumisen verotusta. Palkansaajien veroprosentit kevenevätkin veroperusteiden muutosten johdosta vuonna 2024. Eläkkeensaajien veroprosentti nousee osalla ja laskee osalla.
Ansiotuloverotukseen vuonna 2024 tulevista muutoksista voit lukea tarkemmin Mikael Kirkko-Jaakkolan katsauksesta.
Kokonaisuutena ansiotuloverotus kevenee hieman. Ikään perustuvaa työtulovähennystä muutettiin työurien pidentämiseksi, ja lisäksi erityistoimenpiteenä kansainvälisten erityisosaajien houkuttelemiseksi avainhenkilölain voimassaoloaika pidennettiin seitsemään vuoteen nykyisestä neljästä vuodesta.
Laki antaa ulkomaisille erityisasiantuntijoille mahdollisuuden tietyin edellytyksin valita kiinteä 32 prosentin lähdevero tavallisen progressiivisen tuloveron sijaan.
Erityisesti on hyvä huomata, että asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen omavastuu nousee vuonna 2024 aiemmasta 750 eurosta 900 euroon. Samalla määräaikaisesti voimassa ollut korotettu enimmäismäärä putoaa takaisin aiempaan 7 000 euroon vuodelle 2024.
Pääomatuloverotuksessa osakesäästötilin talletusraja nousee
Pääomatuloverotus muuttuu vuonna 2024 hyvin vähän. Käytännössä vain osakesäästötilin talletuskatto nousee 50 000 eurosta 100 000 euroon. Toivon mukaan jatkossa talletusrajan asteittaista nostoa jatketaan, jotta verotuskohtelun eroavaisuus suhteessa välillisen sijoittamisen instrumentteihin poistuu.
Maatalouden harjoittajilla pääomatuloverotukseen vaikuttaa se, että maatalouden tulosta vähennettävän tasausvarauksen enimmäismäärä nousee vuonna 2024 aiemmasta 13 500 eurosta 25 000 euroon.
Alun perin hallituksen tarkoituksena oli, että vuoden vaihteessa siirryttäisiin myös verottamaan maatalouden maanvuokratuloja pääomatulona, mutta hanke lykkääntyi asiassa ilmenneiden lisäselvitystarpeiden vuoksi. Maatalouden vuokratulojen verotus ei siis muutu vielä vuonna 2024.
Hallitusohjelman verolinjaukset eivät sellaisenaan anna aihetta odottaa suuria muutoksia pääomatuloverotukseen, sillä pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei ole tarkoitus kiristää missään tulolajissa.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennukseen tai yrittäjävähennykseen ei hallitusohjelman mukaan ole aikomusta koskea, ja yhteisöverokanta on tarkoitus pitää kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla.
Muuttunut talousympäristö voi kuitenkin johtaa siihen, että jostain hallitusohjelman linjauksista joudutaan tinkimään.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen tilapäinen korkeampi vähennysoikeus kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä jatkuu vielä vuonna 2024. Samoin öljylämmityksestä luopumisen korotettu enimmäismäärä ja korkeammat vähennysprosentit ovat voimassa vielä vuosina 2024–2027.
Kotitalousvähennys laajenee vuonna 2024 laillistetun fysioterapeutin antamaan fysioterapiaan sekä laillistetun toimintaterapeutin antamaan toimintaterapiaan.
Näiden uusien vähennykseen oikeuttavien töiden perusteella kotitalousvähennys myönnetään samoin edellytyksin kuin kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta.
Edellytyksenä on näin olleen esimerkiksi, että työ on tehty verovelvollisen kotona tai vapaa-ajanasunnolla ja vähennyksen voi saada vain työn osuudesta.
Vuonna 2023 määräaikaisesti voimassa ollutta sähkövähennystä ei saa enää vuonna 2024.
Perintöverotuksen maksuaika pitenee
Perintö- tai lahjaverotukseen ei tulee varsinaisia sisällöllisiä muutoksia vuoden vaihteessa. Esimerkiksi veronalaisen lahjan ja perinnön rajat säilyvät ennallaan 5 000 ja 20 000 eurossa.
Perintöverotuksessa otetaan käyttöön mahdollisuus 10 vuoden korolliseen maksuaikaan.
Perintöveroa ei jatkossa lähetetä ulosottoon, sen perusteella ei haeta konkurssiin eikä sitä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä.
Aiemmin maksuaika oli kaksi vuotta. Jottei perintövero vanhenisi maksuajan kuluessa, pidennettiin samalla perintöveron vanhenemisaika 12 vuoteen veron määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta.
Maksuajalta pitää kuitenkin maksaa korkoa. Korkona on viitekorko lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä, mikä vuoden 2024 korkotasossa tarkoittaa yhteensä 7,5 prosenttia.
Koska maksuajalta peritään korkoa, on kyseessä käytännössä vakuudeton vaihtoehto korolliselle pankkilainalle. Pidennetty maksuaika ei koske lahjaveroa.
Pidennetyn maksuajan tarkoituksena on vastata niihin kohtuuttomiin tilanteisiin, joita perintöverotuksessa voi syntyä maksuvaikeuksien vuoksi.
Verovelvollisuus syntyy yleensä jo perittävän kuolinhetkellä, vaikka varat saataisiin haltuun vasta paljon myöhemmin tai vaikka ne olisivat vaikeasti realisoitavassa muodossa, kuten syrjäseudulla sijaitseva tai lesken hallintaoikeuden alainen kiinteistö.
Hallitusohjelmassa luvataan selvittää myös perintöverotuksen korvaamista luovutusvoittoverotuksella. Selvitys käynnistettäneen vuoden 2024 puolella.
Muutos edellyttäisi merkittäviä muutoksia nykyiseen verojärjestelmään ja loisi uusia voittajia ja häviäjiä perintötilanteiden verotuksessa.
Varainsiirtoverokannat laskevat ja ensiasunnon verovapaus poistuu
Asuntokaupan alho oli otsikoissa pitkin vuotta 2023. Vastauksena hyytyneeseen asuntokauppaan muutettiin varainsiirtoverotuksen verokantoja jo 12.10.2023 alkaen.
Kiinteistöjen luovutuksen yhteydessä maksettava varainsiirtovero laskettiin 3 prosenttiin ja asunto-osakkeiden, kiinteistöyhtiöiden osakkeiden sekä muiden arvopapereiden varainsiirtovero 1,5 prosenttiin.
Verokantojen alennus haluttiin toteuttaa kustannusneutraalisti. Samalla päätettiinkin poistaa ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, ja näin kerätä käytännössä ensiasunnon ostajilta ainakin osa verokantojen alentamisen myötä katoavasta verokertymästä.
Asunto- ja kiinteistökaupoissa, jotka tehdään 1.1.2024 tai sen jälkeen, ei ensiasunnon varainsiirtoverovapautta enää sovelleta. Olennaista verovapauden kannalta on sitovan sopimuksen syntymisajankohta.
Varainsiirtoverotukseen tulee vuoden vaihteessa myös pieniä muita muutoksia.
Arvopaperilla tarkoitetaan varainsiirtoverotuksessa jatkossa myös arvopaperin luovutuksen yhteydessä luovutettua lainasaamista, kun suoritus tulee arvopaperin luovuttajan hyväksi.
Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, ettei osakeyhtiön osakkeita ostava taho voi vapautua varainsiirtoveron suorittamisvelvollisuudesta tekemällä osakekaupan yhteydessä siirtyvistä lainasaamisista erillisen kauppakirjan.
Yritysjärjestelyt helpottuvat varainsiirtoverotuksen näkökulmasta hieman, kun liiketoimintasiirtoon liittyvän varainsiirtoverovapauden edellytyksenä ei enää vuodesta 2024 lähtien ole, että siirto tehdään uuteen perustettavaan yhtiöön. Näin liiketoimintasiirron veroneutraalisuuden vaatimukset varainsiirto- ja tuloverotuksessa yhtenäistyvät.
Lakimuutosten yhteydessä säädettiin myös, että yhtiön jakaessa osinkoa arvopapereina, on varainsiirtoverosta vastuussa osingonsaajan sijasta osinkoa jakava yhtiö. Tätä muutosta sovelletaan kuitenkin vasta vuodesta 2025 lähtien.
Kiinteistöverotus kiristyy monessa kunnassa
Hallitus aikoo toteuttaa vuosikausia valmistellun kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen, mutta uudistus ei ole toteutumassa vielä vuonna 2024.
Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2024 ja tavoiteaikatauluna on, että muutos tulisi voimaan vuoden 2026 alusta.
Vuoden 2024 alussa kiinteistöverotus kuitenkin kiristyy monessa kunnassa, sillä kunnan liikkumavara kiinteistöveroprosentin määrittämisessä kapenee. Kunta määrää kiinteistöveroprosentit laissa määritellyissä rajoissa.
Maapohjiin sovellettavissa oleva alaraja nousee 1,30 prosenttiin. Rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin alaraja säilyy 0,93 prosentissa. Niin maapohjan kuin yleisenkin kiinteistöveroprosentin yläraja pysyy 2 prosentissa.
Juuri suunnitellun arvostamisuudistuksen alla toteutettu maapohjien kiinteistöveron korotus on herättänyt perustellusti huolta uudistusten yhteisvaikutuksesta.
Alarajan nostoa koskevan lakimuutoksen käsittelyn yhteydessä eduskunta edellyttikin, että maapohjan kiinteistöveron alarajan muutos otetaan huomioon, kun arvioidaan kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksesta aiheutuvien muutoksien kohtuullisuutta kiinteistön omistajille pitkällä aikavälillä.
Verotuksen korot
Vuonna 2024 kannattaa olla aiempia vuosia tarkempi siinä, että maksaa verot ajallaan ja että ennakonpidätys sekä ennakkoverot ovat kohdillaan. Myöhässä maksetuista veroista joutuu vuonna 2024 maksamaan aiempaa suurempaa viivästyskorkoa.
Yleinen viivästyskorko vuonna 2024 on 11 prosenttia, paitsi perintöverotuksessa, jossa edellä selostetun mukaisesti sovelletaan alempaa 7,5 prosentin viivästyskorkoa. Vielä vuonna 2023 viivästyskorko oli kaikissa veroissa 7 prosenttia.
Myös jäännösverolle ja lisäennakolle maksettava huojennettu viivästyskorko nousee vuoden vaiheessa 2 prosentista 6 prosenttiin. Toisaalta myös veronpalautuksille saa hieman korkeampaa korkoa, kun niille maksettava hyvityskorko nousee 0,5 prosentista 2 prosenttiin.
Hallitusohjelma ja julkisen talouden tila ennakoivat lisää muutoksia
Hallitusohjelmassa on joukko linjauksia, joihin liittyvät muutokset eivät tule voimaan vielä 2024, vaan mahdollisesti vasta myöhemmin:
- Arvonlisäverotuksessa 10 % alennettuun verokantaan kuuluvat hyödykkeet, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä, on tarkoitus siirtää 14 prosentin verokantaan.
- Inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja lasten vaipat on tarkoitus siirtää alennetun 14 %:n verokannan piiriin.
- Työtulovähennystä on tarkoitus kasvattaa vuosittain 100 miljoonalla ja ottaa käyttöön lapsikohtainen 50 euron korotus työtulovähennykseen.
- Tupakka- ja virvoitusjuomaveroa on tarkoitus korottaa ja liikennepolttoaineiden verotuksen hillidioksidikomponenttia laskea.
- Ostajan verovelvollisuutta alkoholin verkkokaupassa on tarkoitus laajentaa.
- Finanssialan bonusten verotuskäytänteitä on tarkoitus muuttaa.
Talouden ongelmat voivat tuoda uusia veroja
On hyvin mahdollista, etteivät muutokset jää tähän. Suomen julkisen talouden tilanne näyttää heikolta. Hallitus on alkutaipaleensa aikana ehtinyt ennustaa joutuvansa viimeistään puoliväliriihessä tarkastelemaan veropolitikkaansa uudelleen, mutta lisäsäästöjä tarvitaan tuoreimpien arvioiden mukaan jo aiemmin. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö arvioi vastikään julkisen talouden lisäsopeutuksen tarpeen olevan puolesta miljardista eurosta miljardiin euroon. Valtiovarainministeri Purra ennakoi, että hallituksen täytyy olla valmis sopeutustarpeen vuoksi pohtimaan myös veroratkaisuja.
Ministeriössä on jo asetettu työryhmä selvittämään lisäsopeutustoimia. Vaikuttaa selvältä, että kipeitä päätöksiä, myös verotuksessa, saatetaan joutua tekemään jo kevään 2024 aikana. Todennäköisesti valtiovarainministeriöstä tullaan ehdottamaan samankaltaisia toimia, kuin keväällä 2023 julkaistussa verokartoituksessa. Tuolloin ministeriö katsoi parhaiksi keinoiksi verotuottojen kasvattamiseen alennettujen arvonlisäverokantojen korottamisen sekä listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotuksen kiristämisen. Listalla olivat myös valmiste- ja liikenneverojen indeksointi sekä energiaverojen korotukset. Työn ja yritystoiminnan verotuksen kiristämiseen selvityksessä sen sijaan suhtauduttiin pidättyväisesti.
Valtiovarainministeriön laatimat selvitykset ovat kuitenkin vain työkalupakki, joiden pohjalta hallitus tekee poliittisen punninnan sopeutustalkoissa käytettävistä välineistä. Verotukseenkin vaikuttavia säästöpäätöksiä voi olla luvassa, mutta oletettavasti niiden vaikutukset realisoituvat vasta vuodesta 2025 alkaen.
Veromuutoksia kansainvälisiltä areenoilta
On myös hyvä muistaa, että verotuksen tulevaisuus ei ole yksin Suomen hallituksen käsissä, sillä paljon veromuutoksia tulee meille EU-tason hankkeista ja muilta kansainvälisiltä areenoilta. Suomessa esimerkiksi harkitaan paraikaa, allekirjoitetaanko tässä vaiheessa verotusoikeuden uudelleenjakoa tarkoittava kansainvälinen yleissopimus, joka liittyy Pilari 1 Amount A- nimellä kulkevaan OECD:n hankkeeseen. Käytännössä niin sanotut markkinavaltiot eli valtiot, joissa on esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden kuluttajia taikka käyttäjiä, saisivat uuden, palveluntarjoajan fyysisestä sijoittautumisesta riippumattoman verotusoikeuden tiettyyn osuuteen suurten ja voitollisten yritysten tulosta. Vireillä on muun ohella myös EU:n harmonisoidun yritysverotuksen malli, siirtohinnoittelua koskeva direktiiviehdotus sekä hanke pk-yritysten kotipaikkaa koskevasta verojärjestelmästä. Yritystoiminnan kansainvälistyminen tarkoittaa myös verosääntelyn alati jatkuvaa kansainvälistymistä.
Kulutusverotuksen muutoksia
- Arvonlisäverotukseen ei tule vuoden vaihteessa muutoksia.
- Alkoholivero nousee väkevillä juomilla ja viineillä
- Alkoholivero laskee vähintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävissä oluissa
- Savuttomat nikotiinituotteet eli käytännössä nikotiinipussit tulevat tupakkaveron piiriin
- Ajoneuvoveron perusveroa lasketaan vuoden 2025 alusta lähtien keski- ja suuripäästöisillä autoilla sekä niillä vanhimmilla autoilla, joista ei ole saatavilla päästömittaustietoa.
- Liikennepolttoaineiden valmistevero laskee.
Kati Malinen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja
