Verohallinto sekä Tulli järjestivät marraskuun 2022 ja joulukuun 2023 välillä alkoholin etämyyntiä koskevan tehovalvontakampanjan, jonka aikana Tulli pidätti yli 5 200 Suomeen tullutta verkkokauppatilausta. Valvonnan seurauksena löytyi epäselvyyksiä, jotka johtivat noin 100 000 alkoholijuomalitran haltuunottopäätökseen.
Epäselvyyksiä pyritään vähentämään valmisteverolain muutoksella, joka tuli voimaan syyskuun alussa. Muutos laajensi ostajan verovastuuta alkoholin etämyynnissä.
Etämyyntejä vai etäostoja?
Valmisteveron alaisten tavaroiden myynti yksityishenkilöille on tavaroiden etämyyntiä, kun myyjä tai joku muu myyjän puolesta kuljettaa tällaisen tavaran yksityishenkilölle EU-maasta toiseen.
Tähän syksyyn asti etämyynnin veroista on ollut vastuussa vain myyjä. Aiemman lainsäädännön mukaan alkoholia nettikaupan etämyynnistä tilaavalle ostajalle ei tullut vastuuta valmisteveroista, vaikka myyjä olisi jättänyt veronsa maksamatta.
Valmisteverolaissa on etämyynnin lisäksi säädetty toisestakin tilanteesta, jossa kysymys on yksityishenkilön toisesta EU-maasta tekemistä hankinnoista. Tällöin puhutaan etäostosta. Etäoston tärkein ero etämyyntiin nähden on se, että etäostossa myyjä tai kukaan tämän puolesta ei saisi osallistua tuotteiden kuljettamiseen tai kuljetuksen järjestämiseen millään tavoin.
Sekä etäosto että etämyynti verotetaan Suomessa, mutta ennen syyskuussa voimaan tullutta lakimuutosta verovastuun jakautumisen kannalta oli merkityksellistä, oliko kysymys ollut etämyynneistä vai etäostoista. Kun oli kyse etämyynnistä, alkoholi- ja juomapakkausverot maksoi myyjä. Etäostossa puolestaan sekä ostaja että tuotteiden kuljettamiseen osallistunut ammatinharjoittaja olivat vastuussa veroista.
Etämyynnin vero-ongelmissa on usein ollut kysymys alkoholin etämyyjän ja Verohallinnon välisestä tulkintariidasta. Koska Suomen alkoholiverotuksen taso on korkea, ulkomaiselle alkoholin nettikauppiaalle on yleensä ollut edullisempaa tulkita usein virheellisesti, että hänen myyntinsä ei olisi ollut etämyyntiä, vaan etäosto, jonka ostaja on tehnyt itsenäisesti.
Koska alkoholin nettikaupat ovat myös muuttaneet myyntiä ja kuljetusta koskevia käytäntöjään usein, aina ei ole ollut täysin selvää, onko netin kautta Suomeen kohdistuva alkoholimyynti etämyyntiä.
Viime kädessä kuluttaja maksaa
Useat alkoholin etämyyjät ovat tulkinneet, että vastuu valmisteverojen maksamisesta on ostajalla. Näiden nettikauppojen näkökulmasta myynti on tapahtunut etämyyjän sijaintivaltiossa ja sijaintivaltion valmisteverot maksaen.
Tyypillisesti myyjien sijaintivaltioissa sovelletaan alhaisempia verokantoja, joten kuluttaja on saanut alkoholijuomia edullisemmin hinnoin. Mahdollisesta virhetulkinnasta seuraava verovastuu on Suomen lain mukaan tullut ainoastaan alkoholin etämyyjän kannettavaksi.
Kuluttajan kannalta merkittävin muutos syyskuun alusta voimaantulleessa valmisteverotuslain muutoksessa on sen 79 §:ssä säädetty yhteisvastuu verosta.
Etämyynnissä ensisijainen vastuu veroista säilyy jatkossakin myyjällä. Ostaja on kuitenkin syyskuun alusta lähtien yhteisvastuussa valmisteveron maksamisesta etämyyjän kanssa niissä tilanteissa, joissa myyjä on jättänyt ilmoittamatta Verohallinnolle tuotteista ennen niiden lähettämistä Suomeen eikä myöskään ole antanut vakuutta valmisteverojen maksamisesta.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ostajan vastuu laajenee olennaisesti. Verovastuun laajentuminen voi tarkoittaa pahimmillaan sitä, että ostaja vastaa myyjälle kuuluvista veroista, vaikka hänellä ei välttämättä ole saatavilla tietoa siitä, onko myyjä tosiasiassa hoitanut valmisteverolakien velvoitteensa. Viime kädessä ostaja siis maksaa aina verot joko
1. kauppahinnan osana suoraan etämyynnissä tai
2. etäostona tehdystä hankinnasta taikka
3. myyjän laiminlyönnin perusteella.
Ostaja joutuu jatkossa ensi vaiheessa maksamaan valmisteverot myös tapauksessa, jossa etämyyjällä ja Verohallinnolla on riitaa tulkinnasta.
Tätä juttua kirjoitettaessa ainakin muutama suosittu ulkomainen alkoholin nettikauppa näytti edelleen laskussaan vieraan valtion arvonlisäveroa. Jos laskussa näkyy toisen maan arvonlisävero, on selvää, että myös valmisteverot on kertaalleen kannettu muualla. Myös nettikauppojen sopimusehdot on muotoiltu alkoholin etäostoon viittaavalla tavalla.
Suomen verokanta näkyy laskussa
Vaikka kaupat voivat pyrkiä näyttäytymään myynnissä siten, etteivät ne osallistu tuotteiden kuljetukseen edes välillisesti, näkemykseni mukaan monilla myyntisivustoilla on tiettyjä piirteitä, jotka voivat saada esimerkiksi verottajan tulkitsemaan nettikaupan etämyyjäksi.
Ostaja on lopulta vastuussa valmisteveroista, oli kysymys sitten etäostosta tai etämyynnistä. Jos myynti on järjestetty valmisteverodirektiivin ja arvonlisäverodirektiivin näkökulmasta etämyyntinä oikein, näkyy se laskulla hinnassa ja Suomen arvonlisäverokannan soveltamisena.
Ostajalle voi jatkossa muodostua merkittäviä ongelmia:
1. Ostaja ei aina voi tietää, onko hän tehnyt etäoston vai onko hän ostanut alkoholin etämyynnistä.
2. Myynti voi näyttää tilaus- ja maksuvaiheessa etämyynniltä, vaikka verovelvoitteita ei olisikaan hoidettu.
3. Verohallinnolla on oikeus – myyjän laiminlyönnin seurauksena – periä alkoholi- ja juomapakkausvero ostajalta kauppatavasta riippumatta.
4. Ostaja on usein ymmärtämättään hyväksynyt verovastuunsa sopimusehdoissa.
Ostajan näkökulmasta aiemmin on ollut mahdollista tilata alkoholia nimenomaan etämyynnistä halvalla ja hänen näkökulmastaan laillisesti, koska myyjän laiminlyöntejä ei ole voitu kaataa ostajan vastuulle. Lainsäädäntömuutoksen jälkeen tämä mahdollisuus poistuu.
Kauppaehdoissa ei voi sopia verovastuusta
Uusia ongelmia muodostavat myös tilanteet, joissa alkoholin nettikauppa on pyrkinyt toimimaan siten, että verovastuu on ostajalla. Alkoholin verkkokauppiaan tulkinta voi jälkikäteen verotarkastuksessa osoittautua vääräksi.
Näkemykseni mukaan verovastuusta ei voi kauppaehdoilla nettikaupassakaan sopia. Näin ollen ostajalle saattaa muodostua oikeus vaatia myyjän laiminlyönnin perusteella maksamiaan valmisteveroja takaisin alkoholin etämyyjältä. Eri asia on, kuinka tehokkaasti tämä onnistuu käytännössä.
Vaikka valmisteverolain päivitys nostanee uusia verokysymyksiä, ei lakimuutoksella ole suuria valtiontaloudellisia vaikutuksia. Valtiovarainministeriö arvioi ehdotetun ostajan yhteisvastuun kasvattavan alkoholiveron tuottoa noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Miika Härkönen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi