Ensi vuonna 12 kuntaa aikoo laskea kunnallisveroaan, mikä tarkoittaa verotuksen kevenemistä noin 140 000 suomalaisella. Kunnallisvero nousee 16 kunnassa, eli 116 000 kuntalaisella. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa.
Kunnallisverojen muutoksista kirjaa pitävän Kuntaliiton mukaan on poikkeuksellista, että useamman kuntalaisen verotus kevenee kuin nousee. Kuntaveroaan nostavien kuntien määrä on ensi vuonna koko 2000-luvun matalin.
Suurimmat kunnat, jotka nostavat ensi vuonna veroprosenttiaan, ovat Kotka ja Nurmes. Kuntaveron laskijoista suurimmat kunnat ovat Rauma ja Savonlinna.
Mistä johtuu, että kunnissa nähdään nyt ennätysmaltilliset veronkorotukset?
”Ehkä yleisin syy on kuntien saamat koronatuet vuosina 2000 ja 2001. Se ei poistanut kaikkia menopaineita, mutta se vakautti kuntien taloutta. Lisäksi kuntien verotulot ovat kehittyneet kuluvan vuoden aikana hyvin. Kolmas syy on sote, joka on mietityttänyt kunnissa paljon. Liikkeellä on paljon epävarmuutta, mutta aika monessa kunnassa päätettiin, että he katsovat tilannetta sitten vuoden 2023 jälkeen”, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.
Kauniaisissa jälleen alhaisin veroprosentti
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 20,01 prosenttia. Se on käytännössä sama kuin tänäkin vuonna.
Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsualla (23,50 %) ja matalin Kauniaisissa (17 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,5 prosenttiyksikköä.
Veronkorotuksissa valtaosa kunnista on päätynyt nostamaan kunnallisveroaan 0,5 prosenttiyksikköä.
Suurin, eli yhden prosenttiyksikön korotus, tehdään neljässä kunnassa.
Eniten veroaan keventää Taivassalo, jossa kunnallisvero putoaa yhden prosenttiyksikön.
Verokorotusten taival on ensi vuonna katkolla
Punakallion mukaan tämä vuosi on hyvin poikkeuksellinen vuosi kuntataloudessa. Tämä on myös viimeinen vuosi vanhalla mallilla, sillä sote-uudistus pullauttaa kunnilta sote-järjestämisvastuun pois vuoden 2023 alussa.
”Vuoden kuluttua kunnat päättävät enää vain kiinteistöveroista. Ensi vuonna kunnilla ei ole mahdollisuutta korottaa tai laskea kuntaveroa. Niihin kohdistuu automaattinen leikkuri, joka on suurin piirtein 13 prosenttiyksikköä. Vuonna 2023 kunnallisveroprosentit laskevat suurin piirtein 13 prosenttiyksikköä. Vastaavasti valtion verotus kiristyy silloin”, Punakallio sanoo.
Vain 14 kuntaa nostaa kiinteistöveroaan
Kiinteistövero nousee yhteensä 14 kunnassa, mutta korotukset ovat hyvin pieniä. Nostajia on alle puolet viime vuoden määrästä, ja laskijoita on poikkeuksellisen paljon.
Yleistä kiinteistöveroa nostaa 11 ja laskee 5 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 6 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 9 kunnassa ja laskee 1 kunnassa.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 2 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Veromuutokset eivät muuta kuntien kiinteistöverokertymää juuri lainkaan.
Minna Punakallio ei näe, että kiinteistöverosta tulisi aarrearkkua kunnille tulevaisuudessakaan, vaikka kiinteistöveron suhteellinen merkitys kunnille kasvaakin.
”Kiinteistövero on ollut aina aika epäsuosittu vero kunnissa ja kuntalaisten keskuudessa, ja se on ollut usein viimeinen vero, jota on korotettu, jos muuta ei ole pystytty tekemään. Jos verotusmenetelmä tulisi helpommaksi ja automaattiseksi, silloin kiinteistövero saattaisi jopa tulla helpommin hyväksytyksi ja sitä alettaisiin ehkä enemmän käyttää. Nyt vielä kiinteistöverolla voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon kuntaan muuttaa asukkaita, eikä sitä siksi haluta käyttää.”
Katso lisää: Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2022
Outi Airaksinen
