Merjan isä kuoli. Isältä jäi jonkin verran omaisuutta, mutta myös reippaasti asuntovelkaa ja muitakin velkoja. Merja tiesi veloista, joten hän odotti perintönsä jäävän pieneksi. Sitä pientäkään perintöä ei lopulta tullut. Sen sijaan velkaa jäi. Joutuuko Merja maksamaan isänsä velat?
Alussa mainittu Merja on kuvitteellinen henkilö, mutta kuvattu tilanne on mitä tyypillisin ja todellisin.
Vainajalta voi jäädä monenlaista velkaa. Hänellä on voinut olla esimerkiksi pankista otettua asuntolainaa tai kulutusluottoa. Lähes jokaiselta vainajalta jää maksamattomia laskuja, jotka erääntyvät vasta kuoleman jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi sähkö- ja puhelinlaskut vainajan elinajalta sekä hänen viime hetkiensä sairaalalaskut.
Vainajan velka on velkaa, joka on syntynyt vainajan eläessä ja jota velan ehtojen mukaan ei olisi voinut periä vielä hänen eläessään.
Velallisen kuolema ei yleensä lakkauta velkasuhteita. Velkojilla säilyy oikeus saataviinsa. Velat on maksettava ensin – esimerkiksi perintöosuudet ja testamenttimääräykset saadaan vasta nettojäämistöstä. Vainajan velat on normaalisti maksettava velan alkuperäisten ehtojen mukaan.
Kuolema ei heti eräännytä velkaa
Perinnönjättäjän velat eivät automaattisesti eräänny hänen kuollessaan. Lain mukaan velat on kuitenkin maksettava pois ennen perinnönjakoa.
Tämän vuoksi velkoja voi olla velvollinen vastaanottamaan maksun ennen alkuperäistä velan eräpäivää. Myös velallisen koronmaksuvelvollisuus päättyy samana päivänä, jona ennenaikainen maksu maksetaan.
Kuolinpesän osakkailla on yleensä oikeus irtisanoa ja maksaa sellainen vainajan velka, joka ehtojensa mukaan erääntyy myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluessa kuolinpäivästä.
Joskus vainajalta jää velka, joka ei ole erääntynyt ja jolle ei ole riittävää vakuutta. Kun perunkirjoituksesta on kulunut vähintään kuukausi, velkoja voi vaatia tällaiselle velalle vakuutta. Jos vakuutta ei anneta kolmen kuukauden kuluessa, velka katsotaan erääntyneeksi.
Esimerkiksi pankin lainasopimuksen ehdoissa voi olla määräys siitä, että velallisen kuoleman johdosta pankilla on oikeus eräännyttää velka ja panna se maksuun.
Jos pankki eräännyttää velan, jäljellä oleva velka tulee maksettavaksi alun perin sovitun maksuaikataulun sijaan kertasuorituksena. Tämä kannattaa huomioida erityisesti tilanteessa, jossa velka on vainajan ja hänen leskensä yhteinen. Yhteisvelallisen kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä pankkiin, jotta asiasta voidaan sopia.
Kuukauden rauhoitusaika velkojen maksulle
Velkoja ei pääse peräämään saataviaan heti pesänselvityksen alussa. Pesän osakkailla on käytettävissään niin sanottu rauhoitusaika, jolloin he voivat tutustua pesän tilaan ja päättää siitä, jatketaanko pesän hoitoa osakkaiden yhteishallinnossa vai luovutetaanko jäämistö pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin.
Rauhoitusaika on kuukausi perunkirjoituksen toimittamisesta.
Rauhoitusajalla suojataan vainajan velkojien tasa-arvoista kohtelua. Tarkoituksena on estää se, että yksi velkojista pääsisi pesänselvityksen alkuvaiheessa tyhjentämään koko jäämistön.
Osakkaat puolestaan eivät pääsääntöisesti saa rauhoitusaikana maksaa vainajan velkaa pesän varoista. Rauhoitusaikana tehty maksu ei ole pätemätön, mutta siitä voi aiheutua osakkaalle vahingonkorvausvastuu sellaista velkojaa kohtaan, joka jää maksun vuoksi ilman suoritusta.
Perittävän velka voidaan maksaa rauhoitusaikana, jos voidaan perustellusti olettaa, ettei maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille. Niinpä velanmaksu tulee kyseeseen maksukykyisessä pesässä, jossa on varoja kaikkien velkojen maksuun. Useimmissa pesissähän tilanne on juuri tällainen.
Lue koko artikkeli 28.3. ilmestyvästä Taloustaidosta. Kerromme lehdessä mm. miten perillinen välttyy velkavastuulta, miten velka vaikuttaa perintöveroon ja mitä tapahtuu, jos perintö jaetaan liian hätäisesti. Voit lukea jutun näköislehdestä jo tänään. Näköislehden lukeminen edellyttää rekisteröitymistä Veronmaksajien jäsenpalvelun käyttäjäksi.
Tero Hämeenaho
Kirjoittaja Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi
