Vuoden 2020 verotuksessa otetaan käyttöön monia edellisen hallituksen aikana säädettyjä veromuutoksia kuten osakesäästötilit ja osakeyhtiöiden tulolähdejaon muutokset.
Vuoden alusta tulee voimaan ns. budjettilakeina säädettyjä muutoksia veroasteikkoihin, verovähennyksiin ja yritysverotukseen. Verotusmenettelyn muutokset ja tulotietojärjestelmä on pääosin toteutettu, mutta menettelyt muuttuvat kyllä vielä jatkossakin.
Kuten hallitusten vaihtuessa usein käy, vähänkin isompien muutosten valmistelu kestää niin, että laeiksi ne saadaan vasta hallituskauden lopulla. Nyt valmistelussa ovat niin energiaverotuksen muutokset kuin konsernien tappiontasaus.
Vaiheittain toteutettu Verohallinnon tietojärjestelmien uusiminen ja siihen liittyvä menettelyuudistus alkaa olla loppusuoralla. Toteutus ei ole sujunut täysin kitkatta. Uuden verotusmenettelyn ja tulotietorekisterin kanssa on vielä molemmin puolin opettelemista.
Palkansaajan ja eläkeläisen tuloverotukseen ei ole tulossa suuria muutoksia vuonna 2020. Vaikka asteikkoihin on tehty indeksitarkistukset, monen palkansaajan käteen jää pienempi osuus palkasta kuin tänä vuonna, koska sosiaalivakuutusmaksut nousevat. Väliaikaiseksi tarkoitettu solidaarisuusvero säilytetään hallitusohjelman mukaan koko vaalikauden.
Keskituloinen palkansaaja, jonka palkka nousee keskimääräisen ansiotason mukaisesti, maksaa vuonna 2020 noin 160 euroa enemmän veroja ja pakollisia maksuja kuin mitä vuoden 2019 veroprosenteilla maksaisi. Kyse on pienestä muutoksesta, mutta siinä on ainakin kaksi ongelmaa. Periaatteellinen ongelma on, että muutoksen etumerkki on miinus eli palkansaajan verotus kiristyy. Toinen ongelma on progression kiristyminen, koska vain pienimpien tulojen verotusta kevennetään. Progression vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä, mutta sitä ei voitane pitää ainakaan toimeliaisuutta lisäävänä tekijänä.
Verotuloja hallitus aikoo saada lisää valmisteveroja korottamalla. Liikennepolttoaineista, tupakasta ja virvoitusjuomista on tarkoitus kerätä vuonna 2020 entistä enemmän veroa. Veronkorotusten on arvioitu nostavan bensiinilitran hintaa yli 6 senttiä, tupakka-askin hintaa 45 senttiä ja 1,5 litran limupullon hintaa 9 senttiä, jos makeus on tehty sokerilla.
Eläkkeiden verotukseen ei tule muutoksia
Eläkkeensaajien verotus säilyy vuonna 2020 edellisen vuoden tasoisena. Vaikka pienimpiin eläkkeisiin tulee suhteellisesti merkittävä korotus, korotetusta eläkkeestä maksetaan vuonna 2020 yhtä monta prosenttia veroa kuin alemmasta eläkkeestä maksettiin vuonna 2019.
Eläkkeensaajan veroprosentit
| Kokonaiseläke 2019 €/kk | Veroaste 2019 | Veroaste 2020 | Veroasteen muutos | Vaikutus nettotuloon, €/v. |
| 785 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0 |
| 951 | 0,6 | 0,6 | 0,0 | 2 |
| 1 246 | 10,3 | 10,0 | -0,3 | 47 |
| 1 692 | 19,0 | 18,7 | -0,3 | 55 |
| 2 256 | 24,3 | 24,5 | 0,1 | -32 |
| 2 820 | 27,1 | 27,2 | 0,1 | -18 |
| 5 075 | 36,3 | 36,3 | 0,0 | -11 |
Huomioitu eläkkeiden indeksi- ja tasokorotukset sekä veromuutokset (ml. keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu).
Kunnallisverotuksen perusvähennys sekä eläketulovähennykset nousevat, mikä keventää pientä työeläkettä saavien verotusta. Joillakin alle 2 000 euron kuukausieläkettä saavilla verotus kevenee, mutta muutokset ovat vain prosentin kymmenyksiä.
Eläkkeensaajien raippaveroksi kutsuttu eläketulon lisävero on ja pysyy. Se on säädetty pysyväksi, joten sen jatkaminen ei edellytä eduskunnalta erikseen päätöksiä. Toisaalta suurimpienkaan eläkkeiden verotus ei kiristy, jos asuinkunta ei nosta kunnallisveroa.
Kotitalousvähennys kutistuu
Kotitalousvähennystä heikennetään alentamalla sen enimmäismäärä 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennysprosentti alennetaan 50 prosentista 40 prosenttiin yritykseltä ostetusta työstä ja 20 prosentista 15 prosenttiin palkasta.
Kotitalousvähennys on ollut ylivoimaisesti tehokkain keino kuluttajiin liittyvän harmaan talouden torjunnassa. Vähennyksen pienentäminen parantaa valitettavasti pimeän talouden kilpailukykyä kilpailtaessa kotien remonteista, siivouksesta ja muista palveluista.
Asuntolainan korkovähennys pienenee
Asuntolainan koroista on vuoden 2019 verotuksessa vähennyskelpoista 25 %, vuonna 2020 koroista vähennykseen oikeuttaa enää 15 %. Sen jälkeen vähennyksen pitäisi kadota 5 prosenttiyksikön vuosivauhtia.
Harvinaisen alhaiset korot tekevät sen, että korkovähennyksen taloudellinen merkitys on juuri nyt vähäinen. Tarve korkovähennykselle nousee esiin uudelleen, kun korot tulevaisuudessa nousevat.
Pieniä helpotuksia verotukseen kohdennetusti
Verotuksen kevennykset ovat vähissä ja nekin on tarkoin kohdennettu. Verotus kevenee palkansaajalla, jonka vuositulot ovat 14 000–25 000 euroa, ellei hän satu asumaan kunnassa, joka nostaa kunnallisveroa.
Suomeen ulkomailta tuleva asiantuntija voi jatkossa maksaa 32 %:n lähdeveroa 4 vuotta. Sen jälkeen hänen on maksettava normaali tulovero. Ulkomaalaisen asiantuntijan erityiskohtelusta on säädetty määräaikaisena lakina vuodesta 1996 lähtien. Nyt laki säädetään pysyväksi ja samalla alusta saakka noudatettu 35 %:n verotaso alennetaan 32 %: iin.
Työnantajan maksamat muuttokustannukset ovat jatkossa veronalaista tuloa vain puoliksi. Edelleen kokonaan verovapaana säilyvät työnantajan maksamat muuttokustannukset, jos työntekijä joutuu työsuhteen kestäessä työnantajan määräyksestä muuttamaan. Puoliksi verovapaaksi muuttuvat esimerkiksi työnantajan uuden työntekijän houkuttelemiseksi maksamat muuttokustannukset. Muuttokustannusten osittainen verovapaus koskee sekä muuttoa ulkomailta Suomeen että muuttoa Suomen sisällä.
Säästäjän vaihtoehdot samalle viivalle
Edellisen vaalikauden aikana valmisteltiin ja toteutettiin välillisen sijoittamisen välineiden verotuksen yhdenmukaistaminen. Tässä tarkoitettuja välillisen sijoittamisen muotoja ovat sijoitusrahastot, säästöhenkivakuutukset, kapitalisaatiosopimukset sekä uutena osakesäästötili. Lait tulevat voimaan vuoden 2020 alusta. Tuloverolaista ovat puuttuneet kunnolliset nykyaikaisia sijoitusmuotoja koskevat säädökset lähes kokonaan.
Välillisen sijoituksen verotuksellinen etu on siinä, että tuottoa kertyy säästöaikana myös sille osalle sijoitusta, joka suorassa sijoituksessa menisi vuosittain verojen maksuun. Aikaisemmin sijoituksen tappion saattoi hyödyntää vain sijoitusrahastoon sijoittanut, mutta jatkossa myös säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappio on vähennettävissä, jos sijoitus on tappiollinen sijoituksen päättyessä.
Vuoden 2019 loppuun saakka kapitalisaatiosopimuksesta ja säästöhenkivakuutuksesta on ollut mahdollista nostaa ensin vain sijoituksen pääomaa. Tuottoa ei ole tarvinnut nostaa niin kauan kuin pääomaa on ollut jäljellä. Jatkossa osittainen nosto jaetaan aina tuottoon ja pääomaan.
Osakesäästötili voimaan vuoden alusta
Keväällä 2019 eduskunta hyväksyi osakesäästötiliä koskevat lait. Lait astuvat voimaan vuoden 2020 alusta. Osakesäästötilin ajatuksena on tarjota mahdollisuus sijoittamiseen niin, että sijoittaja saa vapaasti valita ja vaihtaa sijoituskohteita. Olemassa olevissa välillisen sijoittamisen vaihtoehdoissa palvelun tarjoaja valitsee tyypillisesti sijoituskohteet ja tarjoaa säästäjälle erilaisia sijoituskoreja.
Osakesäästötilille voi sijoittaa enintään 50 000 euroa ja yhdellä henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili. Tilille sijoitetaan vain rahaa ja tililtä nostetaan vain rahaa. Tilillä olevat varat voivat olla noteeratuissa osakkeissa tai rahana. Vaikka tilille voi sijoittaa enintään 50 000 euroa, tilillä voi olla enemmänkin varoja, jos ne ovat kertyneet sijoituksista.
Tilin sisällä verovapaata on niin osinkotulo kuin luovutusvoitot. Tilin tuottoa verotetaan aina, kun tililtä nostetaan varoja. Nostosta veronalaista tuottoa on se suhteellinen osuus, joka vastaa koko tilin sen hetkistä tuoton ja pääoman suhdetta. Tilin tappion saa vähentää, mutta vasta kun tili lopetetaan.
Muutoksia erilaisiin eläkevakuutuksia
Sijoitusvakuutuksia koskevien muutosten yhteydessä muutettiin myös eräitä eläkevakuutusten verotusta koskevia sääntöjä. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästösopimusten ehdot säilyvät entisellään. Kertamaksullisia eläkkeitä koskevat vanhentuneet säännökset kumottiin.
Ajatus vain tuoton verotuksesta ulotetaan nyt myös sellaisiin eläkevakuutuksiin, joiden maksuja ei ole saanut vähentää verotuksessa. Jos eläke on sovittu määräaikaiseksi, verotetaan sen tuottona kunakin nostovuonna se osa, joka vastaa tuoton osuutta koko säästöpääomasta. Myös määräaikaisen eläkevakuutuksen tappio on vähennettävissä, mutta vasta eläkkeen viimeisenä nostovuonna.
Lakiin on nyt kirjattu myös säännöt elinikäisestä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta. Tällaisen vakuutuksen vakuutusmaksut eivät ole vähennyskelpoisia. Tuotto verotetaan niin, että eläkkeen alkamisvuonna lasketaan vakuutetun odotettavissa oleva elinikä ja vakuutuksesta maksetut maksut jaetaan jäljellä olevalle elinajalle.
Nostetusta eläkkeestä vähennetään kyseisen vuoden osuus maksuista. Järjestely johtaa siihen, että keskimääräistä kauemmin elävät maksavat viimeisinä eläkevuosinaan eläkkeestä enemmän veroa kuin eläkkeen alkuvuosina, mutta toisaalta he ehtivät vähentää kaikki maksamansa eläkemaksut. Jää nähtäväksi, tarjoaako mikään vakuutusyhtiö tällaisia eläketuotteita. Samoin jää nähtäväksi, ostaako kukaan niitä.
Yritysten veronkiertoon monenlaisia jarruja
OECD ja EU ovat ripeässä tahdissa kehittäneet menetelmiä kansainvälisen veronkierron hillitsemiseksi. Veroviranomaisten automaattinen tietojenvaihto on nostanut esiin talletuksia, joista ei ole muistettu kertoa kotimaan verottajalle. Väliyhtiölainsäädäntö antaa yrityksen kotimaan verottaa veroparatiisiin perustetun tytäryhtiön voittoja, korkorajoitukset estävät siirtämästä voittoja vähennyskelpoisten korkojen avulla kevyen verotuksen maahan. Uusimpia direktiivin perusteella Suomenkin lainsäädäntöön otettuja välineitä ovat rajat ylittävien järjestelyiden raportointivelvollisuus ja hybridijärjestelyiden verotus.
Valtioiden parempi halu ja kyky pitää omasta veropohjasta kiinni aiheuttaa kansainvälisille yrityksille yhä useammin kaksoisverotusta voimassa olevasta verosopimuksesta huolimatta. Näitä tilanteita varten on luotu säännöt kansainvälisten veroriitojen ratkaisemiseksi.
Kotimaisia uudistuksia yritysverotukseen
Koko edellisen vaalikauden vireillä ollut yhteisöjen tulolähdeuudistus tulee voimaan vuoden 2020 alusta. Uudistus merkitsee, että tavallisten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tuloverotukseen ei enää sovelleta miltään osin tuloverolakia (TVL) vaan tulos lasketaan joko elinkeinoverolain (EVL) tai maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan. Asunto-osakeyhtiöiden, yhdistysten ja vastaavien yhteisöjen verotettava tulo lasketaan jatkossakin TVL:n mukaan ja EVL:a sovelletaan vain elinkeinotoimintaan. Uudistus on erinomainen parannus pk-sektorille.
Valtiovarainministerin turbonapiksi ristimä määräaikainen laki korotetuista poistoista on tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsittelyssä ja tulee voimaan vuoden 2020 alusta. Lain mukaan uuden koneen tai laitteen hankintahinnasta saisi tehdä vuosina 2020–2023 enintään 50 %:n vuosipoiston. Lain on tarkoitus koskea yhtäläisesti teollisuutta, palveluja kuin maataloutta.
Verotusmenettelyn uudistukset jatkuvat
Verohallinnossa on saatu lähes valmiiksi ns. VALMIS-hanke, jolla toteutettiin koko Verohallinnon tietojärjestelmien yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen. Tietojärjestelmien yhdistäminen on antanut aikaisempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet automatisoida verotuksen prosesseja. Jopa niin hyvät, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies on joutunut muistuttamaan Verohallintoa hyvän hallinnon periaatteista 20.11.2019 antamallaan päätöksellä. Päätöksen perusteella tultaneen lainsäädäntöä täsmentämään, ja siinä yhteydessä joudutaan myös miettimään, miten perustuslaissa taatut oikeudet ja hyvän hallinnon periaatteet voidaan varmistaa Verohallinnon prosessien kaikissa vaiheissa.
Tulotietojärjestelmä otettiin käyttöön palkkojen maksuissa vuoden 2019 alussa. Järjestelmä ei toiminut kaikin osin toivotulla tavalla. Vuoden aikana tekniikkaa on kehitetty ja samalla ilmoitusvelvollisten ja Verohallinnon taidot ovat kehittyneet.
Vuoden 2020 alusta järjestelmään piti tulla mukaan myös eläkkeiden ja etuuksien maksut. Kokemuksesta viisastuneena muutosta lykätään vuodella, jotta resurssit voidaan käyttää olemassa olevien puutteiden korjaamiseen ja laajennuksen huolelliseen valmisteluun.
Vuonna 2019 ilmoitusvelvollisille ei ole määrätty myöhästymismaksua ilmoitusten myöhästymisestä eikä eräpäivän jälkeen tehdyistä korjauksista. Tätä siirtymäaikaa jatketaan vuoden 2020 loppuun. Vuoden 2020 alusta alkaen helpotetaan luontoisetujen, kilpailupalkintojen ja palkkaennakoiden ilmoittamista.
Verohallinnossa on vireillä arvonlisäveroilmoituksen kehittäminen. Ajatuksena on lisätä ilmoitukselta verovalvontaan saatavan tiedon määrää. Lopullisena tavoitteena on ns. transaktiokohtainen ilmoittaminen eli järjestelmä, jossa jokaisen myynnin arvonlisävero ilmoitettaisiin erikseen. Se on mahdollista vasta, kun laskut ja maksut muuttuvat sähköisiksi. Verohallinto haluaisi edetä asiassa vaiheittain, mutta yrityksiä kauhistuttaa taloushallinnon järjestelmien jatkuva muuttaminen.
Vesa Korpela
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja
Lue joulukuun Taloustaidosta Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan artikkeli Kenen verotus kiristyy, kenen kevenee – ja miten käy kuluttajan ostovoimalle? Voit lukea artikkelin näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt Veronmaksajien verkkopalvelun käyttäjäksi.
