Autoilun verotukseen on odotettavissa uusia muutoksia, kun liikenteen päästöt pyritään puolittamaan. Millainen auto kannattaa hankkia seuraavaksi?
Autoiluun liittyvät verot herättävät aina tunteita, eikä elokuun alussa voimaan astunut polttoaineveron korotus tehnyt tässä poikkeusta. Uutisotsikoihin nousivat bensapumpuilla noin seitsemän sentin litrahintojen nousua harmittelevat autoilijat.
Veronmaksajien laskelman mukaan bensiinillä ajavalle uusi korotus tietää vuodessa 64 euron ja dieselkuskille 59 euron lisälaskua, jos ajoa kertyy 15 000 kilometriä.
”Autoilija joutuu varautumaan myös tulevina vuosina vastaavantyyppisiin verontarkistuksiin”, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola arvioi.
Liikennepolttoaineiden veronkiristykset liittyvät oleellisesti tavoitteeseen vähentää tieliikenteen päästöjä. Myös muita autoilijan maksamia erityisveroja on muutettu viime vuosina tähän suuntaan.
Auton käytöstä maksettavan ajoneuvoveron määrä perustuu hiilidioksidipäästöihin kilometriä kohti, jos kyse on vuonna 2001 tai sen jälkeen käyttöön otetusta autosta.
Myös kulkuneuvon ensirekisteröinnin yhteydessä maksettava autovero on päästöperustainen.
”Polttoaineiden ja ajoneuvojen euromääräisiä veroja korotetaan myös siksi, että niiden reaalinen arvo käytännössä kutistuu ajan saatossa ilman erillisiä tarkistuksia”, Kirkko-Jaakkola lisää.
Liikenteen päästöt puolitettava
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin johtava ekonomisti Marita Laukkanen sanoo, että ilmastopäästöjen vähentäminen on tulevina vuosina entistä keskeisempi liikenteen verotusta ja muita maksuja ohjaava tekijä.
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.
”Päästökaupan ulkopuolella olevista sektoreista Suomi on nimenomaisesti halunnut kohdentaa päästövähennyksiä juuri liikenteeseen. Esimerkiksi maataloudelle vastaavia tavoitteita ei ole asetettu.”
”Tavoite on tiukka. Nykyisillä liikenteen verotasoilla siihen tuskin päästään”, Laukkanen arvioi.
Liikenteen verotuksen ja muiden maksujen uudistamista pohtii parhaillaan valtiovarainministeriön asettama työryhmä, jonka on määrä julkistaa esityksensä ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.
Samaan teemaan syventyi kuusi vuotta sitten Jorma Ollilan johtama työryhmä, joka muistetaan esityksestään kilometripohjaisesta tiemaksusta. Ehdotus uudesta verosta sai autoilijoilta täystyrmäyksen ja se haudattiin vähin äänin.
Myös liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Anne Berner esitti vuonna 2017 liikenteen verotukseen perusteellista remonttia, jossa olisi muun muassa luovuttu autoverosta ja siirrytty tienkäyttömaksuihin. Tämäkään esitys ei ottanut tulta alleen.
Suurta veroremonttia ei tarvita
Millaisia uudistuksia tieliikenteen verotukseen sitten on odotettavissa?
”Toivon ratkaisuja, jotka edistävät päästötavoitteen saavuttamista. Samalla on kuitenkin löydettävä tasapaino siihen, että liikenteen verotus ja sitä kautta autoilijoiden kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.
Hänen mielestään nykyisen verojärjestelmän hienosäätö riittää.
”Tieveron kaltaisia uusia verolajeja ei Suomeen tarvita. Kalliiden verojärjestelmien pyörittäminen ei pienessä maassa kannata.”
Liioin Kirkko-Jaakkolan mielestä nykyistä liikenteen verojärjestelmää ei tarvitse laittaa uusiksi.
”Pienillä parannuksilla nykyiset ohjauskeinot voivat hyvin olla riittävät päästötavoitteen saavuttamiseksi.”
Kirkko-Jaakkola viittaa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n ennusteeseen, jonka mukaan jo nykyisillä toimenpiteillä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan putoamaan 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 50 prosentin tavoitteeseen on Kirkko-Jaakkolan mielestä mahdollista päästä pienellä terävöittämisellä.
”Kun painopistettä siirretään asteittain hankintaan kohdistuvasta autoverosta kohti käytön verotusta, niin tieliikenteen päästöjä voidaan leikata yhä enemmän ilman korkeita hallinnollisia kustannuksia.”
”Erityisesti liikennepolttoaineiden verot ovat nykyisellään hyviä päästöperusteisia kilometriveroja. Ne ovat yksinkertaisia ja hallinnollisesti tehokkaita”, Kirkko-Jaakkola toteaa.
Teknologian kehitystä vaikea ennakoida
Maltti on Kirkko-Jaakkolan mielestä muutenkin valttia. Liikenteen teknologinen kehitys on nyt murrosvaiheessa, kun yhä useampi kulkuneuvo käyttää tulevaisuudessa fossiilisten polttoaineiden sijaan sähköä. Vetykin voi tulla autojen polttoaineeksi joskus tulevaisuudessa.
”Nyt on hyvin aikaa seurata liikkumiseen liittyvän teknologian ja autokannan kehittymistä.
Siksi ei kannata lukittautua mihinkään tiettyyn uuteen tulevaisuuden veromalliin. Vuosikymmenenkin päähän ulottuvien ennusteiden tekeminen on hyvin epävarmaa.”
Pasi Nieminen toivoo, että tulevien vuosien verouudistukset sisältävät muutakin kuin verojen korotuksia. Hänen mielestään nyt olisi syytä keskustella esimerkiksi vähäpäästöisten autojen hankinnan verotuksesta.
”Jos sähkölle käyttövoimana halutaan antaa entistä suurempi merkitys, niin verotusta on ohjattava nykyistä enemmän siihen suuntaan. Silloin sähköautojen ajoneuvo- ja autoveroa on kevennettävä vielä nykyisestä.”
Valtiolle tärkeä tulonlähde
Liikenteen päästöjen vähentäminen saa laajan tuen, mutta samalla moni kantaa huolta valtion verotuloista, jos yhä useampi autoilija siirtyy kevyemmin verotettuihin vaihtoehtoihin.
Veronmaksajien keräämien tietojen mukaan valtio kuittasi liikenteen erityisveroista 4,7 miljardin euron verotulot viime vuonna. Tästä 2,6 miljardia tuli liikennepolttoaineiden veroista.
Tieliikenteestä saatujen verojen osuus koko verokertymästä oli lähes kymmenen prosenttia.
Kirkko-Jaakkola ei ole huolissaan verotulojen äkillisestä ehtymisestä.
”Päästöihin perustuva ohjaus ei vaikuta nopeasti verotuottoihin. Viime vuosina valtion saamat tuotot ovat jopa nousseet.”
Lisäksi VTT:n ennusteen mukaan vuonna 2030 vielä lähes 90 prosenttia Suomen henkilöautokannasta olisi edelleen bensiini- tai dieselkäyttöisiä.
”Ei ole siis odotettavaa, että polttoaineiden verotuotot pienenisivät radikaalisti lähitulevaisuudessa – ainakaan normaalioloissa.”
Kirkko-Jaakkolan mielestä liikenteestä saatuihin verotuloihin saattavat vaikuttaa eniten koronapandemian kaltaiset äkilliset kriisit, jos ne vähentävät ajokilometrejä ja hiljentävät autokauppaa.
Autoliiton Nieminen korostaa, että verotulojen maksimointi yhdistettynä ympäristötavoitteisiin on todennäköisesti mahdoton tehtävä.
”Nyt on viimeistään hylättävä vanhakantainen ajattelu, jonka mukaan liikenteen verotusta voidaan kiristää jatkuvasti ja saada valtiolle lisää tuottoja. Todennäköisesti liikenteen kokonaisverotuotosta joudutaan jatkossa tinkimään”, Nieminen sanoo.
Paljon ajavat kärsivät
Liikenteen verotuksessa polttava puheenaihe on verotaakan oikeudenmukainen kohdentuminen. Esimerkiksi polttoaineiden veronkorotukset rasittavat eniten autoilijoita, joilla mittariin tulee paljon kilometrejä vaikkapa pitkien työmatkojen tai syrjäseutujen kehnon joukkoliikenteen vuoksi.
Autoilun veronkorotukset vaikuttavat suhteessa enemmän myös pienituloisiin perheisiin, joilla ei ole välttämättä varaa vaihtaa vähäpäästöisempään kulkuneuvoon.
Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, voisiko esimerkiksi sähköauton hankintatukea kohdentaa tulotason tai asuinpaikan mukaan.
”Käytännössä tällaisten tukien oikeudenmukainen kohdistaminen on vaikeaa. Eihän maaseutupaikkakunnilla auton käyttäminen ole kaikille välttämätöntä. Toisaalta taajaan asutuillakin alueilla oma auto voi olla tarpeen, jos vaikkapa työpaikka sijaitsee naapurikunnassa, eikä sinne pääse järkevästi julkisilla”, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Ajoneuvokannan uusiutumista vauhditettiin pari vuotta sitten vanhojen autojen romutuspalkkioilla, mutta tuen jatkamiseen ei löytynyt enää rahaa valtion kassasta. Romutuspalkkion suuruus oli 1 500–2 500 euroa, josta autoala maksoi osan.
Liikenteen sähköistymistä valtio tukee tällä hetkellä sähköauton hankintaan myönnettävällä 2 000 euron hankintatuella. Tuen saa suoraan autokaupassa sähköauton hinnan alennuksena, mutta se koskee vain alle 50 000 euron autoja.
Niemisen mielestä hankintatuen myöntäminen tilapäisesti on järkevää, kun uutta teknologiaa otetaan Suomessa käyttöön ensimmäisten joukossa.
”Normaalissa markkinatilanteessa tällaisilla tuilla on kuitenkin aina markkinoita vääristävä vaikutus.”
Millainen auto kannattaa nyt ostaa?
Autoilun verotukseen liittyvät uudistukset ovat vielä pitkälti hämärän peitossa, mikä voi hämmentää etenkin uuden tai käytetyn auton hankkimista harkitsevia.
Pasi Niemisen mukaan Autoliitosta kysytään usein, millainen auto nyt kannattaisi hankkia, jotta sen hankinta- ja käyttökulut olisivat mahdollisimman pienet ja jälleenmyyntiarvo säilyisi hyvänä.
”Tähän ei ole mitään nyrkkisääntöä. Auto kannattaa jatkossakin hankkia kulloiseenkin tarpeeseen.”
”Mutta mitä pienempiä ovat päästöt ja polttoaineen kulutus, sitä vähemmän joutuu maksamaan veroja. Vähäpäästöisten autojen jälleenmyyntiarvokin on todennäköisesti korkeampi, sillä niillä riittää tulevina vuosina kysyntää”, Nieminen sanoo
Mikael Kirkko-Jaakkolan mielestä auton ostajan kannattaa pitää mielessä, että verotuksen päästöohjaavuutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä lisätään vähitellen pidemmällä aikavälillä.
”Esimerkiksi polttoaineiden veronkorotuksiin on hyvä varautua myös tulevina vuosina.”
Marita Laukkanen vinkkaa auton ostajaa hyödyntämään netistä löytyviä laskureita, joissa vertaillaan eri automallien kustannuksia ja päästöjä.
”Sähköautojen hinnat näyttävät laskevan koko ajan. Ne voivat olla pian kustannuksiltaan kilpailukykyisiä, kunhan maahan saadaan kattavampi infrastruktuuri autojen lataamiseen”, Marita Laukkanen sanoo,
Näitä erityisveroja autoilija maksaa
Autovero
Autoveroa maksetaan Suomeen rekisteröitävistä henkilö- ja pakettiautoista sekä moottoripyöristä. Veron täytyy olla maksettuna, ennen kuin ajoneuvo voidaan rekisteröidä.
Verotusarvo on auton yleinen arvonlisäveron sisältävä vähittäismyyntiarvo. Alimmillaan vero on 4,4 prosenttia ja enimmillään 50 prosenttia yleisestä myyntihinnasta. Veroprosentin suuruuteen vaikuttavat ajoneuvon hiilidioksidipäästöt. Vanhemmilla autoilla veron peruste voi olla myös auton massa ja käyttövoima.
Ajoneuvovero
Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Bensiinikäyttöisestä autosta maksetaan pelkkää perusveroa. Jos auto kulkee muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä, esimerkiksi dieselillä, päälle tulee käyttövoimavero.
Osittain tai kokonaan sähköllä kulkevien autojen käyttövoimavero on pienempi.
Ajoneuvovero maksetaan 12 kuukaudelta etukäteen tai lyhyemmissä erissä vuoden aikana. Maksua ei kannata unohtaa, sillä maksamaton vero aiheuttaa ajoneuvolle välittömän käyttökiellon heti eräpäivän jälkeen.
Polttoaineverot
Bensiinin ja dieselöljyn verotus koostuu kulutusverosta eli polttoaineverosta ja arvonlisäverosta. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan esimerkiksi maaliskuussa 2020 bensiinin kuluttajahinnasta keskimäärin 65–70 prosenttia oli erilaisia veroja. Dieselin hinnasta vastaavasti noin 55 prosenttia oli veroja.
Liikennepolttoaineiden verotus on ympäristöperusteista. Veron määrä perustuu tuotteen energiasisältöön, hiilidioksidipäästöihin ja lähipäästöihin.
Matti Remes
